Pisteaineistoja ja hasardeja

Kuudes kurssikerta alkoi reippailulla lähimaastossa lumimyrskyssä. Puhelimeen ladattavaan Epicollect5- appiin tuli koota eri paikkoja lähiympäristössä ja arvioida niitä viihtyvyyden, turvallisuuden ja saavutettavuuden perusteella. Koko ryhmän kootut aineistot yhdistettiin nettisovelluksessa yhdeksi suureksi aineistoksi. Näistä aineistoista teimme yhdessä pisteaineistoja ja karttoja. Alla kuvissa 1 ja 2 on interpoloituja karttakuvia joissa on esitetty turvallisuutta käyttäen kahta eri pikselikokoa (kuva 1 pienemmät pikselit kuin kuvassa 2).

Kuva 1: Pienempi pikselikoko tekee kartasta ulkoasultaan siistimmän.

Kuva 2: Pikselit erottuvat selkeästi.

Hasardeja

Kurssikerran itsenäistehtävänä oli luoda kolme hasardikarttaa. Valittavia hasardeja oli maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit. Valitsin aineistoon maanjäristyksiä ja tulivuoria, sillä ne on helppo kuvata samaan karttaan.

Tehtävän haastavuus oli oikean aineiston lataaminen nettisivuilta ja sen muuttaminen QGIS-ystävälliseen muotoon (CSV-tiedostoiksi). Muutaman harjoittelukerran jälkeen se osoittautui suhteellisen suoraviivaiseksi.

Halusin esittää kartoissani maanjäristyksiä ja tulivuoria, sillä niiden sijainnin havainnollistaminen voisi toimia esimerkiksi peruskoulun mantsan tunneilla.

Ensimmäiseen karttaan havainnollistin kaikki yli 6.0 Richterin maanjäristykset vuodesta 1900 ja kaikki tulivuoret maapallolla (kuva 3). Karttaan piirtyy  kauniisti litosfäärilaattojen rajat. Huomasin jälkeenpäin Tuomas Hartikaisen blogista, että litosfäärilaattojen rajojen lisääminen istuisi karttoihin mainiosti ja havainnollistaisi hyvin aihetta.

Kuva 3: Maapallon tulivuoret sekä maanjäristykset 1900-2022

Toiseen karttaan havainnollistin kaikki tulivuoret ja niiden rinnalle suurimmat tulivuorenpurkaukset viimeisen sadan vuoden ajalta. Tulivuorenpukaukset ovat VEI (Volcanic Explositivity Index) asteikolla 2 tai enemmän, eli arvioitu vähintäänkin kohtalaisiksi tuhoiltaan. Tämä havainnollistaa mielestäni hyvin, kuinka paljon tulivuoria maapallolla on, jotka ovat suhteellisen harmittomia.

Kuva 4: Tulivuoret ja tuhoisimmat purkaukset 1922-2022

Kolmanteen karttaan (kuva 5) havainnollistin vielä suurimmat maanjäristykset viimeisen 10 vuoden ajalta (Richterin asteikolla 8.0-9.0). Tällä halusin havainnollistaa, kuinka vähän todella tuhoisia maanjäristyksiä tapahtuu, kun verrataan kuvaan 3.

Kuva 5. Maanjäristykset viim. 10 vuodelta, Richter 8.0-9.0.

Mielestäni karttakuvia voisi käyttää esimerkiksi peruskoulun mantsan oppitunneilla havainnollistamaan tulivuorten ja maanjäristysten sijaintia verrattuna litosfäärilaattoihin, mutta myös kuvaamaan, kuinka yleisiä ilmiöitä esimerkiksi maanjäristykset ovat maailmanlaajuisesti, mutta ei välttämättä aina tuhoisia.

Tulivuorikartat havainnollistavat selkeästi, kuinka paljon tulivuoria maapallolla on, jotka eivät ole välttämättä tuhoisia. Suhteellisen vaarattomat tulivuoret keräävät myös turisteja, minkä olen huomannut ainakin itse kotimaisessa mediassa viime vuonna, etenkin Islannin Fagradalsfjallin tulivuori keräsi paljon ihailijoita. National Geographic kirjoitti artikkelin tulivuoriturismista. Vaikkakin tulivuoriturismi herättää paljon eettisiä kysymyksiä, on siitä julkaistu ainakin paljon hienoja kuvia.

Kuva 6. Turisti kuvaamassa tulivuorta, Lähde: Chris Burkard, National Geograpic (2021)

Lähteet:

National Geographic, 2021, “Volcano tourism is booming, but is it too risky?”, Rachel NG, <https://www.nationalgeographic.com/travel/article/is-volcano-tourism-safe>

Blogiviittaus :
Tuomas Hartikainen, Maa-GIS-ta menoa, <https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/2022/02/22/6-kurssikerta/>