Viidennellä luennolla aiheena oli erilaisten bufferianalyysien tekeminen ja aloitimme viime luennolla tutusta Pornaisten kartasta. Ensin tarkoitus oli tehdä kartassa esiintyville teille bufferit ja sitten tarkastella niiden avulla paikan ominaisuuksia. Sama idea toistui Lentokenttien ja raideliikenteen asemien kanssa ja niistä tehdyt tehtävät on käsiteltynä alempana.
Blogissa kuitenkin tänään pohdin enemmänkin omaa osaamistani tähän mennessä kurssilla. Sovelluksen perustoiminnot, kuten vektori- tai rasteriaineistojen tuominen sujuu nykyään melko vaivattomasti. Myös loogisimmat ja yksinkertaiset toiminnot, kuten bufferointi ja yksinkertaisten analyysien tekeminen sujuu hyvin. Pidän myös QGIS:sin loogisuudesta ja yleensä vaikeimmissakin työkaluissa oon jonkiin näköinen yksinkertainen polku, jota kautta hommat saa toimimaan.
Buffereiden teko vaikutti olevan varsin pätevä toiminto osata, kaikessa yksinkertaisuudessaan sillä saa aikaan hyviä analyysejä. En keksinyt sille vielä ainakaan uutta käyttötarkoitusta kurssillakin käytyjen analyysien lisäksi.
Itsenäistehtävät sujuivat lentokenttien ja asemien kanssa melko hyvin, vaikeuksia aiheutti viimeisessä putkiremontti-kartassa QGIS:in virheilmoitus, joka pitkän taistelun ja goooglettamisen jälkeen kuitenkin saatiin selätettyä. (Vinkki: kannattaa googlata aina ensimmäisenä, voi säästää PALJON turhaa taistelua). Bufferianalyysien teko oli hyvin mielenkiintoista ja tuotettavaa titeoa on varmasti loputtomasti. Jonna Kääriäinen kuvasi blogissaan hienosti analyysien hyödyntämistä näin: “Tällaisia paikkatietoaineistoanalyysejä voikin hyödyntää niin julkinen sektori kuin kaupalliset toimijat vaikutustenarvioinnissa, aluesuunnittelussa, saavutettavuutta arvioitaessa tai vaikkapa uuden kaupan sijaintia ja sen asiakaskuntaa selvitettäessä.”. Mahdollisuuksia tämän kaltaisilla analyyseilla on siis paljon. Tässä vielä saatua tietoa tehtävistä:
| Kuinka monta ihmistä asuu..? | Asukasta |
| 2km säteellä Malmin kentästä | 56 952 |
| 1km säteellä Malmin kentästä | 8 707 |
| 2km säteellä Helsinki-Vantaasta | 10 354 |
| Pahimmalla melualueella (65db) Helsinki-Vantaalla | 324 |
| Vähintään 55db melualueella Helsinki-Vantaalla | 11 913 |
| Yli 60db melualueella Tikkurilassa, jos koneet laskevat Tikkurilan yli | 5 377 |
| Asukkaita | |
| Kuinka moni asuu 500m etäisyydellä asemasta? | 106 691 ihmistä, eli 21,8% alueen ihmisistä. |
| Kuinka moni 500m etäisyydellä asemasta asuva on työikäinen (15-64v)? | 73 108, eli 68,5% alueella asuvista. |
| Kuinka moni asuu taajamassa? | 478 371, eli 97,6% |
| Kuinka monta kouluikäistä (7-16v) asuu taajaman ulkopuolella? | 1 156, eli 2,7% alueen kouluikäisistä. |
| Kuinka monella alueella ulkomaalaisia on 10%? Entä 20% ja 30%? | 40 alueella ulkomaalaisia on 10%, 11 alueella 20% ja 6 alueella 30%. |
| Kysymys | Vastaus |
| Kuinka monta asuinrakennusta Helsingissä on rakennettu vuosina 1965-1970? | 6 286 rakennusta (90 725 kokonaismäärästä) |
| Kuinka moni edellä mainituista rakennuksista on kerrostaloja? | 1206 taloa. |
| Kuinka monta asuntoa näissä kerrostaloissa on? | 1206 asuntoa. |
| Kuinka monta asukasta mahdollisista remonteista kärsii? | 6 286 ihmistä. |
Pitkän taistelun jälkeen sain aikaiseksi kuitenkin koropleettikartan (Kuva 3.) alueista Helsingissä, joilla on suurin “putkiremontti-indeksi”, eli alueella on suuri määrä vuonna 1965-1970 rakennettuja taloja. Kartassa numerot kuvaavat alueella olevien putkiremontti-alttiiden talojen määrää. Tietokannassa oli kaksi polygonia ilman geometriatietoa, jotka kartassakin näkyvät täysin valkoisina koillisnurkassa ilman lukua. Taistelin pitkään tämän virheen kanssa, sillä count points in polygon -toiminto ei suoritunut ennenkö nämä polygonit oli otettu pois laskuista.
Lähteet:
Kääriäinen, J. (16.2.2020). Analyysityökaluilla uutta tietoa (Luettu 4.3.2020)<https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/2020/02/16/analyysityokaluilla-uutta-tietoa/>