Helsingin yliopisto
Neljännen kurssikerran tehtävässä yhdistettiin pistemuotoisesta aineistosta tietoa luomaamme ruudukkoon. Ruudukkoa rajattiin ensin koskemaan vain niitä alueita, joilta havaintoja oli ja sen jälkeen rajattiin vielä itse aineistoa, joka oli käyttöömme ehkä vähän turhan laaja. Tämä kaikki onnistui jo harjoituskeralla hyvin vaikka olinkin muutaman viime lähiopetuskerran missannutkin.
Itse tehtävän jatkotyöstäminen kotona olikin sitten hieman vaikeampaa ja tein mieluummin koko harjoituksen alusta hieman pienemmällä, 250 m kertaa 250 m ruutukoolla tällä kertaa. Tein ruututeemakarttani muunkielisten lukumääristä määrittelemieni ruutujen mukaan pääkaupunkiseudun alueella.
Kartalta on nähtävissä muunkielisten lukumäärällinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla. Karttaani ehdottomasti täydentäisi toinen kartta, jossa muunkielisten määrä esitettäisiin suhteellisena ruudun kokonaisväkilukuun.
Varsinaisista keskittymistä karttani ei siis kerro, se kun esittää lukumäärät absoluuttisina ja näin tasapäistää keskenään esimerkiksi korkean asukastiheyden kantakaupungin väljempien lähiöiden kanssa. Tämä ainakin voisi olla tällaisen vastaavan ruututeemakartan ongelmana.
Olen samaa mieltä Helinä Teittisen kanssa ettei ruututeemakartta ole visuaalisesti kovin selkeä tapa esittää tietoa esimerkiksi koropleettikarttaan verrattuna. Ruutujen peittämät alueet eivät aina välttämättä ole tarpeeksi tuttuja kartanlukijoille, eikä alueiden nimien lisääminen kartalle ainakaan selkeyttäisi sen lukemista.
Absoluuttisten arvojen esittäminen ruututeemakartalla on kuitenkin melko mielekästä kun ruudut ovat kokonsa puolesta vertailtavissa keskenään. Koropleettikarttaan verrattuna yksityiskohtaisempaa alueellista tietoa on mahdollista esittää paremmin ruutukartalla, mutta sen visuaalisuus ja samalla luettavuus ei ehkä ole samalla tasolla.
Harjoituskerran loppupuolella harjoiteltiin vielä rasterikuvan tuomista QGis:iin ja siinä olevien kohteiden digitoimista. Piirsimme esim. teitä ja taloja Pornaisten keskustasta, mitkä sitten tallensimme omiksi tasoikseen. Lisäksi korkeusmallin pohjalta tehtiin muun muassa korkeuskäyrät alueelle. Vertasin työkalun piirtämiä käyriä maastokartan korkeuskäyriin ja mielestäni ne vastaavat melko hyvin toisiaan. Maastokartan teossa on yleistetty käyriä hieman, mikä helpottaa kartan lukemista.
Lähteet:
Helinän blogi, Kurssikerta 4 – 6.2.2023 (Viitattu 18.3.2023)