7. Kurssikerta

 

Seitsemännellä kurssikerralla tarkoituksena oli tehdä omatoimisesti kartta itse valitsemastaan aiheesta. Tuotin kaksi karttaa liittyen Japanin kaupungistumiseen ja ikääntyvään väestöön. Ilmiö on aina tasaisin väliajoin esillä Suomessakin, ja varsinkin nyt vaalien alla maaseudun elinvoimaisuuden muodossa. Japani nousee usein esimerkkinä maasta, jossa kaupungistuminen ja kansan ikääntyminen on edennyt pitkälle.

Japanissa tyhjenevällä maaseudulla on paljon tyhjiä tai hylättyjä asuntoja ja taloja alueilla, joilta muutetaan suuriin kaupunkeihin ja metropoleihin. Ensimmäisessä kartassani (kuva 1) näkyykin suurimpien metropolien ja/tai alueellisten keskusten, kuten Tokion, Nagoyan, Osakan ja Fukuokan ympärillä olevissa prefektuureissa olevan keskimääräistä enemmän tyhjiä asuntoja. Pohjoisessa Japanissa ei kuitenkaan ole huomattavasti enemmän tyhjiä asuntoja vaikka seuraavasta kartastani (kuva 2) kävikin ilmi siellä olevan yli 65-vuotiaita suhteellisen suuri osa väestöstä.

Hypoteesini oli, että kaupungistuminen, eli maaseudun tyhjeneminen ja väestön vanheneminen näkyisi lähes samalla tavalla kartoillani, ja osalla alueista se toteutuukin, mutta Japanin pohjoisosissa on alueita, joissa ei ole huomattavasti tyhjiä asuntoja vaikka nuorten osuus onkin pienempää.

Joka tapauksessa suuret kaupungit sisältävät prefektuurit erottuvat molemmissa kartoissa vaaleimmilla sävyillä. Rakennettujen alueiden lisääminen kartalle havainnollistaa minkä kokoisia kaupunkien keskittymiä ja metropolialueita missäkin on, mutta tumma väri ei aina erotu siellä, missä taustan koropleettikartan värit ovat tummimpia.

Tähän harjoitukseen tuli siis tutkittua aika monipuolisesti paikkatiedon tarjontaa internetistä ja oli mukava huomata, kuinka helposti sitä löytyy ladattavaksi ilmaiseksi vaikka ei kohdemaan ns. virallisia datanjakokanavia tuntisikaan. Aleksi pohti blogissaan sitä, miten QGis avautui tällä viimeisellä kerralla ehkä vielä hieman paremmin, kun tehtävään ei kuulunut annettujen ohjeiden ja toimintojen toistamista. Olenkin tästä samaa mieltä; mielestäni tällä kerralla ehdottomasti vaikeinta oli päättää aihe mitä lähtee työstämään, mutta vauhtiin päästyä oli mukava huomata, kuinka tavallaan helposti datan etsiminen ja työstäminen luonnistui opitun avulla.

Lähteet:

https://www.stat.go.jp/english/data/shihyou/index.html (Viitattu 17.3.2023)

https://www.gsi.go.jp/kankyochiri/gm_japan_e.html (Viitattu 17.3.2023)

https://www.diva-gis.org/gdata (Viitattu 16.3.2023)

Aleksi bloggaa, Harkka 7 (Viitattu 17.3.2023)