Kuukausi: maaliskuu 2023

 

Seitsemännellä kurssikerralla tarkoituksena oli tehdä omatoimisesti kartta itse valitsemastaan aiheesta. Tuotin kaksi karttaa liittyen Japanin kaupungistumiseen ja ikääntyvään väestöön. Ilmiö on aina tasaisin väliajoin esillä Suomessakin, ja varsinkin nyt vaalien alla maaseudun elinvoimaisuuden muodossa. Japani nousee usein esimerkkinä maasta, jossa kaupungistuminen ja kansan ikääntyminen on edennyt pitkälle.

Japanissa tyhjenevällä maaseudulla on paljon tyhjiä tai hylättyjä asuntoja ja taloja alueilla, joilta muutetaan suuriin kaupunkeihin ja metropoleihin. Ensimmäisessä kartassani (kuva 1) näkyykin suurimpien metropolien ja/tai alueellisten keskusten, kuten Tokion, Nagoyan, Osakan ja Fukuokan ympärillä olevissa prefektuureissa olevan keskimääräistä enemmän tyhjiä asuntoja. Pohjoisessa Japanissa ei kuitenkaan ole huomattavasti enemmän tyhjiä asuntoja vaikka seuraavasta kartastani (kuva 2) kävikin ilmi siellä olevan yli 65-vuotiaita suhteellisen suuri osa väestöstä.

Hypoteesini oli, että kaupungistuminen, eli maaseudun tyhjeneminen ja väestön vanheneminen näkyisi lähes samalla tavalla kartoillani, ja osalla alueista se toteutuukin, mutta Japanin pohjoisosissa on alueita, joissa ei ole huomattavasti tyhjiä asuntoja vaikka nuorten osuus onkin pienempää.

Joka tapauksessa suuret kaupungit sisältävät prefektuurit erottuvat molemmissa kartoissa vaaleimmilla sävyillä. Rakennettujen alueiden lisääminen kartalle havainnollistaa minkä kokoisia kaupunkien keskittymiä ja metropolialueita missäkin on, mutta tumma väri ei aina erotu siellä, missä taustan koropleettikartan värit ovat tummimpia.

Tähän harjoitukseen tuli siis tutkittua aika monipuolisesti paikkatiedon tarjontaa internetistä ja oli mukava huomata, kuinka helposti sitä löytyy ladattavaksi ilmaiseksi vaikka ei kohdemaan ns. virallisia datanjakokanavia tuntisikaan. Aleksi pohti blogissaan sitä, miten QGis avautui tällä viimeisellä kerralla ehkä vielä hieman paremmin, kun tehtävään ei kuulunut annettujen ohjeiden ja toimintojen toistamista. Olenkin tästä samaa mieltä; mielestäni tällä kerralla ehdottomasti vaikeinta oli päättää aihe mitä lähtee työstämään, mutta vauhtiin päästyä oli mukava huomata, kuinka tavallaan helposti datan etsiminen ja työstäminen luonnistui opitun avulla.

Lähteet:

https://www.stat.go.jp/english/data/shihyou/index.html (Viitattu 17.3.2023)

https://www.gsi.go.jp/kankyochiri/gm_japan_e.html (Viitattu 17.3.2023)

https://www.diva-gis.org/gdata (Viitattu 16.3.2023)

Aleksi bloggaa, Harkka 7 (Viitattu 17.3.2023)

 

Kuudennen kurssikerran blogitehtävässä tehtiin kuvitteelliselle maantieteen oppitunnille havainnollistavia karttoja hasardeista ja niiden sijoittumisesta maapallolla.

Kurssikerralle oli jo valmiina taustakartta ja valtiorajat, mutta itse aineistot haettiin annetuista linkeistä ja pienen säädön jälkeen tuotiin QGis:iin. Enimmäkseen harjoituksessa tulikin harjoiteltua aineiston rajaamista ja muokkaamista halutunlaiseksi, tai ainakin sellaiseksi että softa sen ymmärtää. Vielä kun laittoi koordinaatit täsmäämään, eikä tuo luotua csv:tä pelkkänä tekstitiedostona niin kuin allekirjoittanut aluksi, niin saatiin kartalle hasardit esitettyä pisteinä.

Ensimmäiseksi toin kartalle tulivuoret pohjustamaan, missä tuliperäistä toimintaa maapallolla yleensä sijaitsee (kuva 1). Sen jälkeen lisäsin kartalle voimmakkaiden, yli 7.0 magnitudin maanjäristysten sijainnit (kuva 2). Oppitunnilla ehkä kysyisin miksi juuri näillä tietyillä alueilla esiintyy voimakkaampia järistyksiä, vaikka tulivuoria on muuallakin.

Viimeiseksi lisäsin karttaan yli 5.5 magnitudin maanjäristysten sijainnit (kuva 3), josta jo selvästi alkavat erottumaan mannerlaattojen väliset rajat. Kuitenkaan vielä ei selviä, miksi voimakkaimmat maanjäristykset sijaitsevat missä sijaitsevat.

Luomieni karttojen tueksi hainkin netistä kuvan, joka kuvaa mannerlaattoja ja niiden liikesuuntia ja aktiivisuutta. HS:n koostamasta kuvasta näkyy mitkä mannerlaatat ovat ”törmäämässä” toisiinsa, joka ehkä selventää miksi juuri niillä alueilla aktiivisuus on suurinta. Kartta on myös keskitetty Tyynen valtameren ”tulikehän” kannalta paremmin kuin oma karttani. Leo Mäklin oli blogissaan käyttänyt samankaltaista karttaa havainnollistamaan mannerlaattojen reunoja, ja onnistuinkin löytämään siitä vielä sellaisen version, jossa laattojen liikesuunnat ovat lisäksi havainnollistettuna.

Lähteet: 

lmaklin’s Blog, Harjoitus 6 (Viitattu 18.3.2023)