Tervetuloa kaikille seuraamaan todennäköisesti kevään vihaisinta Gis-blogia. Mistä tiedän tämän? No, Syksyllä toisessa periodissa suoritettu kurssi ”Tiedon esittäminen maantieteessä” aiheutti lieviä ja vähemmän lieviä mentaalisia purkauksia, joiden johdosta harkitsin toisinaan vihanhallinnan kurssille osallistumista. Niin tai näin, luvassa on varmasti upea kurssi sekä persoonallinen blogi, josta löydät tämän ”geoinformatiikan ihmelapsen” sielunmaiseman.
Noniin, ensimmäiseen kurssikertaan mars! Pelonsekaisin mutta jollain tavalla onnellisin tuntein astuin takaisin rakkaaseen laboratorioomme. Pistetään töpinäksi -teekupillisen innoittamana aloimme tutustumaan uuteen tuttavuuteen, QGis -paikkatieto-ohjelmaan. Se on avoimen lähdekoodin ohjelma, mikä päivittyy useasti sekä sitä tuottavat monet eri ihmiset. Ensimmäisellä kurssikerralla tavoitteena oli oppia ohjelman perusasiat, kuten layereiden muokkaus sekä pienten laskennallisten analysointien suorittaminen. Voin jo alkuun myöntää havainneeni sykkeen hienoista nousua muutamassa kohdassa, vaikka myönnänkin sen johtuneen lähinnä omasta keskittymiskyvystä tai enemmänkin sen puutteesta. Ohjeiden mukaan latasin aluksi alustalle muutamia aineistoja, kuten ”administrative boundaries” tai ”Nitrogen inputs”. Alustalle ilmaantui väreiltään kompostin sisältöä vastaava Euroopan kartta, jonka onneksi saikin helposti muokattua visuaalisesti näyttävämpään muotoon. Tehtäväksi muodostui selvittää typpipäästöjä aihuttavien valtioiden päästöjen suhteellinen osuus prosentteina. Syksyllä haastavana pitämäni CorelDraw alkoi tuntua lastenleikiltä edetessäni yhä syvemmälle QGis:n teknillisiin syövereihin. Erilaiset laskentakaavat sekä lukuiset vaihtoehdot näyttivät ensikertalaiselle polun, jonka seuraaminen tuntui mahdottomalta. Kiitos opettajan sekä vieruskaverini, pysyin kuitenkin kärryillä saaden aikaan punasävyisen kartan. Lisäämällä viereen legendan, sain typpipäästäjät helposti nähtäville.
Viimeiseksi latasimme vielä alustalle aineiston Suomen kunnista. Tehtävänä oli valita jokin muuttuja lukuisista vaihtoehdoista, josta pystyisi laskemaan suhteellisen osuuden. Valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden kuntien asukasluvusta, tai ainakin luulin niin. Kirjoittaessani tätä blogia huomasin sittenkin laskeneeni ruotsinkielisten osuuden kunnissa kaikista Suomen ruotsinkielisistä. Näin ollen kartta (kuva 1) kuvaa sitä, miten ruotsinkielisyys jakautuu kunnissa kaikkien ruotsinkielisten kesken, ei kaikkien asukkaiden. Näin ollen kuvassa näkyvä teksti on väärin, oikea ilmaus löytyy kuvatekstistä. Kartan luominen tapahtui samalla tavalla kuin harjoituksessa, ja lopuksi lisäsin karttaan mittakaavan sekä pohjoisnuolen selkeyttämään kartanlukijan työtä. Tästä suuri kiitos edelliselle Gis-kurssille, sillä siellä opitut kartanluontitaidot toimivat hyvin pohjana ja suunnannäyttäjänä tälle kurssille.
Ensimmäinen kurssikerta oli opettavainen virheellisestä kartasta huolimatta. Vaikka käyttämämme ohjelma onkin monimutkainen, siinä on monia ominaisuuksia joita toivon oppivani käyttämään kurssin aikana edes säädyllisellä tasolla. Uskon rehellisesti siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa sekä opinnoissa että työelämässä. Vaikka erityisesti huolellisuus on minulle kehityksen kohde, erilainen näperrys ja kokeileminen kuuluu omaan oppimiseeni ja siksi uskon ettei virheiltä voi välttyä tälläkään Gis-kurssilla. Posin kautta, ainakin nyt tiedän mihin päin lähden kaupittelemaan Hufvudstadsbladetia jos rahapula iskee.
#geoinformatiikkaonkivaa
Hi, this is a comment.
To get started with moderating, editing, and deleting comments, please visit the Comments screen in the dashboard.
Commenter avatars come from Gravatar.