3. kurssikerta
Kolmannella kerralla lähdimme työskentelemään kauas Afrikan mantereelle, mikä olikin erittäin positiivinen yllätys. Ensimmäiset ongelmat syntyivät, kun taulukkotiedot piti yhdistää Excelin kautta Qgissiin. Jotta maailma ei olisi liian helppo, oli joku päättänyt tehdä näiden kahden sovelluksen yhteistyön mahdottomaksi. Niinpä aikamme seurattua Artun esimerkkiä, minäkin sain aineiston Qgissille soveltuvaan csv-muotoon. Avot!
Pienen aineistokikkailun jälkeen näytölle pärähtikin marjapuuron ja sinapin sekoitukselta näyttävä Afrikan kartta. Qgis arpoo joka kerta millaiset värit se jokaiselle tasolle valitsee ja siksi pääsenkin kerta toisensa jälkeen innoissani jännittämään, mikä maailmanlopun väriyhdistelmä silmiäni milloinkin hivelee. No, se siitä. Asiaan.
Kuvassa 2 nähdään, no ei rehellisesti paljoa nähdä. Konfliktit, timantit ja öljyesiintymät ovat nähtävissä, mutta mitään päätelmää on vaikea havaita. Maissa, joissa esiintyy paljon timanttiesiintymiä, saattaa olla vain vähän konflikteja tai ei lainkaan. On myös valtioita, joissa konflikteja on yllin kyllin ilman kyseisiä luonnonvaroja. Karttaan olisikin näin jälkikäteen mietittyä ollut hyvä lisätä jokin muukin muuttuja. Hyvä esimerkki on Laura Hynysen blogissa, jossa hän on käyttänyt vertailuna maiden kehittyneisyyttä internetin käyttäjätilastojen avulla. Tällaisesta kartasta pystyykin löytämään jonkun yhtyden.
Seuraavaksi oli aika käydä itsenäistehtävien kimppuun. Tehtävänä oli luoda Suomesta tulvaindeksikartta, sekä tuoda näkyviin myös tulva-alueiden järvisyysprosentti. Itse en kokenut tehtävän kanssa suuria vaikeuksia, mutta kartan visualisoiminen tuotti ongelmia. Sopivien värien käyttö oli haastavaa, sekä kaiken lisäksi huomasin kotona työtä viimeistellessäni kartan olevan virheellinen tulvaindeksin suhteen (korjaus tulossa). Kuitenkin välillä on hyvä huomata tekevänsä virheitä, sillä niistä oppii parhaiten. Liitän kuvat alle, jotta rakkaat lukijatkin saisivat huomata, mikä meni pieleen 🙂
Edelleen Lauraa siteeraten, olisin myös halunnut lisätä pylväiden päälle prosenttiluvut kartan selkeyttämiseksi. Tai vaihtoehtoisesti tehdä pylväät palloina, kuten Pihla Haapalo blogissaan teki.
Loppujen lopuksi koin kurssikerran onnistuneen, sillä opin jälleen enemmän uutta. QGis alkaa totella minua eikä toisinpäin, mistä olen oikeasti onnellinen. Jos jotain aion viedä seuraaviin kurssikertoihin niin sen, että kertaan asiat kotona sekä tarkistan työni ennen voitonjuhlia.
#geoinformatiikkaonvieläkinkivaa
Lähteet:
Laura Hynynen
https://blogs.helsinki.fi/lauravel/
Pihla Haapalo
https://blogs.helsinki.fi/haapalop