Noni morje morje vaan kaikille. Tää blogipostaus tulee olemaan lyhyin ikinä, johtuen kirjoittajan tyylistä luoda kirjoitus pari viikkoa kurssikerran jälkeen. Joten turhat kertomukset olotiloista ja mielenmaisemoista jäävät nyt seuraavaan postaukseen, sillä tässä kirjoituksessa tulen sanomaan vähän mutta asiaa.
Kurssikerran ideana oli tutustua erilaisiin projektioihin sekä niiden vaikutuksiin erilaisissa kartoissa sekä tutkia mahdollisia mittavääristymiä. Laura Hynystä lainaten Qgis on tehnyt aineistojen vertailun käyttäjäystävälliseksi, sillä Qgissin voi avata aina uuteen ikkunaan uusilla projektioilla. Ensimmäiseksi ylivoimaiseksi haasteeksi muodostui peruskoulumatematiikan laskusääntöjen muistaminen. Matikka oli aina minulle se aine, jota en millään jaksanut ja hermo meinasikin mennä jo alkulämmittelyssä. Oli onneksi ilo huomata kanssaopiskelijoillakin olevan samansuuntaisia muistikatkoja kerto- sekä jakolaskujen kanssa.
Tavoitteena oli vertailla projektioden merkitystä tarkastelemalla suomalaisten kuntien pinta-aloja. Suomen pitkänomaisen muodon ansiosta varsinkin pohjoisessa sijaitsevien kuntien pinta-alat vaihtelivat runsaastikin. Pihla Haapalo muistuttikin omassa blogissaan hienosti maantieteilijän vastuusta erottaa karttojen vääristymät. Tehtävä konkretisoi selkeästi projektioiden vääristymät jopa yksittäisen maan tasolla. Kurssikerralla vertasin TM35FIN-projektiota Mercatorin projektioon. Tulokset olivat järkyttäviä: Mercatorin projektio vääristää pohjoisen kunnat jopa 7-kertaisiksi toiseen projektioon nähden. Vaikka aluksi tuntui, että laskutoimitus on mennyt taas päin mäntyä, uskottava se oli.
Kahdeksan eri luokan valitseminen saattoi olla virhe, kuten Vilma Koljonen blogissaan hyvin sanoi. Tavan tallaajalle tuollaisen legendan lukeminen saattaisikin olla hieman hankalaa, varsinkin, kun ei se alkuun itsellekkään oikein auennut. Seuraavilla kerroilla voikin olla hyvä käyttää edes se 5 minuuttia omien töiden kriittiseen tarkasteluun, jotta lopputulos näyttäisi ystävällisemmältä.
Vilma Koljosta edelleen siteeraten, kahden ensimmäisen kurssikerran aikana on tullut niin paljon uutta tietoa, ettei ihmekkään jos osa asioista on päässyt jo unohtumaan. Tämä on aivan totta. Jokainen kurssikerta oksentaa kasvoille niin suuren määrän tietoa, että sen jäsenteleminen ja muistaminen vie aikaa. Ja samalla pakostikin unohtaa jotain tärkeää. Ehkä se rutiini tästä vielä paranee, ja ainakin itse voisin katsoa, löytyisikö neljänteen periodiin prosenttilaskujen kertauskurssia.
#geoinformatiikkaonedelleenkivaa
Lähteet:
Haapalo Pihla, Qgis-laskuja, kurssikerta 2
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Hynynen Laura, Projektiot suurennuslasin alla, kurssikerta 2
https://blogs.helsinki.fi/lauravel/
Koljonen Vilma, Projektioita ja prosenttilaskuja, kurssikerta 2
https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/