Nyt on Pride-viikko. Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, jonka keskiössä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisoikeudet. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muun muassa transsukupuoliset, ei-binääriset henkilöt, transvestiitit ja intersukupuoliset. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muun muassa homot, lesbot, bi-, pan- ja aseksuaalit. Pride-viikko huipentaa globaalisti vietetyn Pride-kuukauden, ja Helsinki Pride 2023 -päätapahtumaa juhlitaan lauantaina 1.7. Helsingin yliopisto osallistuu Pride-viikon viettoon monin tavoin.
Koulutusinstituutioiden on tärkeää syventyä Pride-viikon teemoihin. Koulutuksen ja oppimisen ympäristöt ovat oppijoiden elämässä keskeisiä paikkoja, joissa jokaisen yksilön soisi tulevan nähdyksi omana itsenään, oletuksista ja ulkopuolisista määrittelyistä vapaana. Tämä edellyttää moninaisuuden huomioimista ja kunnioittamista kaikissa opetusarjen viestintätilanteissa. Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan neljä prosenttia vastaajista vastasi kuuluvansa sukupuolivähemmmistöön ja 14 prosenttia seksuaalivähemmistöön. Tästä huolimatta moninaisuuden huomioiminen ei kuitenkaan ole opetus- ja oppimistilanteissa itsestäänselvyys.
Ei ole automaattista, että pedagoginen ammattilainen osaa toimia joka tilanteessa inklusiivisella ja moninaisuutta huomioivalla tavalla. Oikeusministeriön selvitys “Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021” suositti koulutussektorin toimenpiteiksi muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden osallistamisen, opettajien täydennyskoulutuksen sekä keinot puuttua sateenkaareviin opiskelijoihin kohdistuvaan syrjintään, väkivaltaan ja häirintään. Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta korkeakouluihin.
Kielikeskusopetuksessa sateenkaari on tärkeää pitää mielessä
Kielikeskusopetus on koko yliopistoyhteisön läpäisevää: lähes jokainen opiskelija opiskelee Kielikeskuksen järjestämällä kurssilla jossakin vaiheessa opintojaan, monet usealla opintojaksolla. Moninaisuuden kohtaaminen on väistämätöntä paitsi suurien opiskelijamäärien vuoksi, myös opintojen luonteen vuoksi.
Kielikeskuksessa suoritettavien opintojen yhtenä tavoitteena on kehittää tulevan (työ)elämän viestintä- ja kieliosaamista. Oikeusministeriön selvityksen mukaan työelämässä tapahtuva sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistettu syrjintä ja häirintä tunnistetaan huonosti. 30 % sukupuolivähemmistöistä raportoi kokevansa syrjintää työelämässä, seksuaalivähemmistöistä 14 %. Työpaikoilla hetero- ja cis-oletukset ovat edelleen vahva normi. Syrjivä kielenkäyttö ja mikroaggressiot työpaikoilla voivat olla myös hyvin piiloisia ja tahattomia sekä perustua jopa hyväätarkoittavaan lähtökohtaan.
On siis selvää, että sateenkaarevien yhteisön jäsenten huomioiminen ja moninaisuuden kunnioittaminen ovat erityisesti kieleen ja vuorovaikutukseen kietoutuvia ilmiöitä. Kielikeskuksissa tuleekin yhtäältä varmistaa omien oppimisympäristöjemme ja -tilanteiden inklusiivisuus ja turvallisuus, sekä toisaalta ymmärtää moninaisuuden huomioiminen keskeisenä osana viestintä- ja kieliosaamista. Ei-normittavan kielen käyttäminen ja oppiminen sekä turvallisten viestintätilanteiden luominen tuleekin olla sekä opetuksen tavoite että lähtökohta, niin opettajan kuin opiskelijankin näkökulmasta.
Kielikeskuksessa on otettu systemaattisia askelia kohti inklusiivisempaa viestintä- ja kieltenopetusta jo usean vuoden ajan. Työ jatkuu. Siihen tarvitaan suunnitelmia, periaatteita, koulutusta ja työvälineitä. Mikään erillinen toimenpide ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan todellinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen inkluusio tapahtuu käytännön opetustilanteissa ja opiskelijoiden kokemuksissa. Sateenkaarevien oppijoiden huomioonottavaa opetusta ei tule nähdä vain yksittäisten opettajien erityiskiinnostuksena, vaan kyse on hyvinvoinnin rakentamisesta, ihmisoikeuksien noudattamisesta ja jokaisen oppijan olemassaolon tunnustamisesta. Opetusarjen pienet valinnat esittäymistehtävistä oppimateriaaleihin edellyttävät tietoisia tekoja moninaisuuden eteen.
Kysy, kuuntele, kunnioita
Inlusiivisen toiminnan tueksi jokainen kaipaa tukea ja työvälineitä. Ja niitä on onneksi saatavilla. Pride-viikko tarjoaakin loistavan tilaisuuden paitsi juhlia kaikkia sateenkaaren värejä, myös kasvattaa omaa tietopohjaa aiheesta. Tietoa voikin jokainen lisätä esimerkiksi sateenkaarevalla tutkimus- ja kaunokirjallisuudella, Pride-liikkeen historialla, toimivilla opetuskäytännöillä, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten tarinoilla, inklusiivisella sanastolla ja vaikkapa oman organisaationsa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolinjauksilla. Ja tätä tietoa on runsaasti saatavilla kaikkina vuoden viikkoina.
Tietopohjainen, kaikkia kunnioittava kehitystyö jatkuu myös Kielikeskuksessa, ja palaammekin yhdessä näiden teemojen äärelle heti elokuussa. Kielikeskus on antanut yliopisto-opiskelijoille hyvinvointilupauksen, jonka mukaisesti Kielikeskus ottaa huomioon opiskelijoiden hyvinvoinnin kiinteänä osana opetusta ja käy aktiivista dialogia opiskelijoiden kanssa heidän hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulma on tässä keskeinen, ja sitä tulee entisestään lisätä.
Loppujen lopuksi moninaisuuden huomioiminen ei kuitenkaan ole tähtitiedettä, eikä sitä tule kavahtaa, vaikka kokisi epävarmuutta. Monilla kielikeskuslaisilla on elävänä mielessä vajaa kolme vuotta sitten Kielikeskuksen sisäiseen seminaariin puhumaan pyydetyn Seta ry:n koulutusasiantuntijan vastaus anonyymiin yleisökysymykseen. Kysymys kuului: “Onko cis- ja hetero-olettamus aina väärin?” Koulutusasiantuntijan vastaus ei jättänyt tulkinnan varaa: “On.”
Hyvää Pride-viikkoa!
Janne Niinivaara, opetuksen kehittämisen asiantuntija
Katja Bergbacka, johtaja
Sinikka Karjalainen, kehittämispäällikkö
Nina Sulonen, kansainvälisyys- ja ohjauksen asiantuntija
Helsingin yliopiston kielikeskus
Luettavaa:
- Seta ry:n verkkosivut sekä Setan sateenkaaritietoa opetusalalle ja työelämään
- Helsinki Pride -yhteisön verkkosivut
- Helsingin yliopiston kirjasto: Sateenkaarihylly
- “Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea: Tilannearvio seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa 2021” (Oikeusministeriö)