Blogin kirjoittaminen on taas jäänyt, vaikka sain kaikki kartat tehtyä jo tunnilla, mikä kumma siinä on?! Aikaansaaminen on niin vaikeaa, kun on aikaansaamaton :))
Projektioiden luomien vääristymien tutkiskelua
Jatkoimme jälleen tällä viikolla iki-ihanan ystävämme QGIS:in parissa. Tällä viikolla tutkimme erilaisia projektioita sekä koordinaatiostoja ja niiden vaikutusta karttojen ominaisuuksiin. Kurssikerran aikana oli tarkoitus havaita, että erilaiset karttaprojektiot vääristävät karttojen eri ominaisuuksia. Kaikkien ominaisuuksien tuominen kaksiuloitteiselle pinnalle on käytännössä mahdotonta, sillä onhan maapallo kuitenkin kolmiuloitteinen ja joistain ominaisuuksista joudutaan luopumaan, jolloin eri ominaisuuksia painottavia karttoja on jouduttu luomaan eri käyttötarkoituksiin. Tiitu blogissaan Tiitun Gisreissu pohtii aivan samaa asiaa:
“Karttaprojektiot ovat välineitä kolmiulotteisen Maan siirtämiseen kaksiulotteiselle pinnalle. Tämä on mahdotonta tehdä ilman, että syntyy vääristymiä. Vääristymien laatu riippuu täysin projektion laadusta. Projektiot jaetaan taso-, kartio- ja lieriöprojektioihin. Aikaansaatu kartta voi olla voin yhtä seuraavista kerrallaan: oikeapintainen, oikeakulmainen tai oikeapituinen. Lisäksi kyseessä voi olla kompromissiprojektio.”
Tutkimme luennon aikana muun muassa erilaisten projektioiden vaikutusta mitattuun matkaan ja pinta-alaan kartalla. Oli hauska havaita kuinka eri projektiot vaikuttavat matkoihin varsinkin Pohjois-Suomessa, missä monien projektioiden vääristymät alkavat olemaan selviä. Harjoitus konkretisoi itselle kuinka kriittisesti erilaisiin kaksiuloitteisiin karttoihin tulee suhtautua ja samalla aloin kyseenalaistamaan omaa käsitystäni siitä miten maailman itse hahmotan.
Vääristymiä Suomen kuntien pinta-aloissa
Luennon aikana aloitimme myös tukimaan eri projektioiden vaikutusta Suomen kuntien pinta-aloihin ja loimme karttoja, joiden avulla voi hahmottaa eri projektioiden luomia vääristymiä.
Kaikilla kolmella kartalla (Kuvat 2,3 ja 4) yhteistä on se, että pinta-alat vääristyvät mitä pohjoisemmaksi mennään. Karttoja tutkimalla voidaan havaita pieniä eroja kuntien pinta-aloissa myös etelämmässä, mutta täytynee myöntää, että valitsin todella tylsiä projektioita, koska ne muistuttavat vääristymiltä paljon toisiaan, eikä näin suuria eroja ayntynyt, mikä tietenkin olisi ollut oppimisen kannalta antoisampaa. Ehkä ensi kerralla osaan miettiä tällaisiakin asioita.
Täytyy kyllä sen verran vielä sanoa, ettei tälläkään kerralla kaikki onnistunut niinkun Strömsössä ja QGIS meni erittäin syvälle tunteisiin, kun en ymmärtänyt mitä olin tehnyt väärin ja tuntui, että QGIS haluaa tahalteen laittaa kapuloita rattaisiin :)) Tästä kuitenkin selvittiin kurssikavereiden ja ihana tuutorin avustuksella ja sain kun sainkin kartat valmiiksi. Ensi kerralla ehkä vaivattomammin (mahdollisesti pelkkää toiveajattelua). Oppia ikä kaikki niinku ennen vanhaan sanottiin!
Lähteet:
Liljeroos T. (2022) Tiitun Gisreissu (luettu 31.1. 2022)