Geoinformatiikan menetelmät-kurssi aloitettiin tuottamalla kartta HELCOM-alueiden typpipäästöistä QGIS-ohjelmalla. Kartan tekeminen oli helppoa, kun pääsi seuraamaan opettajan ohjeita vaihe vaiheelta. En päässyt erityisesti itse pohtimaan kartografisia valintoja, kun otin suoraan opettajasta mallia. Tämä oli kuitenkin hyvä alkutehtävä, jossa käytiin läpi ohjelmiston perustoiminnot.
Lopulliseen karttaan on visualisoitu typen päästöjen osuus valtioittain eri prosenttiluokkiin jaoteltuina sekä HELCOM merialue. Pienimpään prosenttiluokkaan (3,2-8,0 %) kuuluvat Suomi, Tanska, Saksa, Viro ja Liettua. Keskimmäiseen prosenttiluokkaan (8,0-13,3 %) kuuluvat Ruotsi, Venäjä ja Latvia Suurimmat typpipäästöt aiheuttaa Puola, joka kuuluu ainoana valtiona suurimpaan prosenttiluokkaan (13,3-33,7 %). Kuten Kerttu Mäcklin blogissaan pohtii, typpipäästöjä tuottavien valtioiden värit ovat oivat kuvaamaan näinkin negatiivista ilmiötä, sillä punainen yleensä mielletään kuvaamaan vaaraa ja negatiivista muutosta.
Muut kartassa olevat valtiot ovat väritetty vihreällä ja ne ovat nimetty legendaan nimellä ”Ei tietoja”. Olisin voinut ilmaista näitä maita toisella nimellä, koska ne eivät ylipäätään kuulu HELCOM-merialueeseen ja siten eivät myöskään sisällä tietoja typen päästöistä kyseiselle merialueelle. Olen muuten melko tyytyväinen valmiiseen lopputulokseen. Kartta on mielestäni visuaalisesti miellyttävä ja selkeä.
Ensimmäisen kurssikerran kotitehtävänä oli muodostaa koropleettikartta Suomen kuntien tietokannasta valitun muuttujan perusteella. Tietokanta ja kartta ovat vuodelta 2015. Toisin kuin tunnilla, kotona QGISin käyttö tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Olin unohtanut jo muutamassa päivässä, miten ohjelma toimii. Ilman suoria ohjeita kartan teko tuntui todella vaikealta. Muutaman hermoromahduksen ja avuliaan ystävän jälkeen kartta tuli lopulta valmiiksi. Odotan kuitenkin jo seuraavien tehtävien tekoa ja niistä oppimista, jotta osaisin käyttää QGISiä itsenäisesti.
Työ alkoi valitsemalla tietokannasta kartan muuttujaksi 0-14 vuotiaiden osuuden koko kunnan väestöstä. Olisin ehdottomasti halunnut hyödyntää jotain muuta muuttujaa, mutta en osannut muuttaa annettuja lukuja haluttuun prosenttimuotoon. Jouduin siis tyytymään tähän muuttujaan. Käytin havaintojen luokittelussa sievää luokkajakoa. Tia-Maria Liljeroos kertoo blogissaan, kuinka kvantiililuokkajako jakaa luokat siten, että kussakin on yhtä paljon kohteita. Tämä ei kuitenkaan sovi tätä muuttujaa kuvaamaan, koska se tuo liikaa esille pienetkin erot ja luo liian suuren kontrastin eri kuntien välille. Kartantekoprosessi nopeasti päästessäni vauhtiin, ja pidin erityisesti lopussa legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen tekemisestä. Mielestäni kartta ei ole kovin informatiivinen. Kartta on kuitenkin siisti ja visuaalinen, mutta en osaa erityisemmin kertoa sen käyttötarkoituksista.
Kuva 2 siis visualisoi kyseisen ikäluokan määrää eri kunnissa ympäri Suomea. Kartassa ei ole erityisen suurta kontrastia eri kuntien välillä lukuun ottamatta kahta kuntaa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Tyrnävä ja Liminka ovat ainoat kunnat, joissa ikäluokan osuus ylettyy yli 30 prosenttiin. Kyseisissä kunnissa lapsien ja nuorten osuus on siis maan keskitasoa korkeampi. Suurempia prosenttilukuja näkyy myös Suomen suuremmissa kunnissa ja niiden lähikunnissa. Näitä kuntia ovat muun muassa Jyväskylä, Tampere, Kuopio sekä koko pääkaupunkiseutu. Lapsiperheet muuttavat usein suurempiin kuntiin, joissa tarvittavat palvelut ovat lähellä. Pienemmissä kunnissa palveluita järjestetään usein vähemmän, jolloin esimerkiksi lähinkin päiväkoti voi olla liian kaukana.
Opin tämän tehtävän tekemisestä paljon uutta. Osaan nyt soveltaa enemmän tunnilla opittuja asioita, ja toivon kovasti, että seuraavan kotitehtävän tekeminen sujuu ongelmitta. Vaikka en ole tyytyväinen kartan sisältöön, pidän silti sen ulkonäöstä. QGIS on minulle vieläkin suuri mysteeri, mutta uskon sen ratkeavan yksi tehtävä kerrallaan.
Lähteet:
Liljeroos, T. (2022). Viikko 1: Jostain on aloitettava, Tiitun Gisreissu. Luettu 25.1.2022. https://blogs.helsinki.fi/litili/
Mäcklin, K. (2022). Viikko 1 – QGIS tutuksi, GIS JA KERTTU. Luettu 25.1.2022. https://blogs.helsinki.fi/kmacklin/