Viikko 5 – meluhaittaa kaikkialla

Meluhaittaa lentokenttien tuntumassa

Tämän viikon kurssikerralla työmäärä tuntui suuremmalta kuin ennen. Tutkimme annetun aineiston avulla meluhaitan määrää Helsingin lentokenttien läheisyydessä. Harjoituksen avulla oli tarkoitus harjoitella puskurivyöhykkeiden luomista sekä etäisyyksien ja lukumäärien laskemista.

Aloitimme Malmin lentokentältä, jossa oli tarkoitus luoda meluhaittaa kuvaa alue ja laskea asukkaat, jotka asuvat tällä alueella. Ensiksi haluttiin luoda Malmin lentokentän ympärille 2 km säteellä melualue ja määrittää väestöä kuvaavasta aineistosta ne asukaat, jotka asuvat kyseisellä alueella. Kuva 1 kuvastaa tekemääni tehtävää ja vasemmalta kuvakaappauksesta selviää asukkaiden määrä alueella kohdasta Sum, eli asukkaista 2 km melualueella oli 58149.

Kuva 1, Malmin lentokentän aineuttama melualue 2km säteellä ja alueella asuvat asukkaat

Seuraavaksi teimme saman, mutta 1 km säteellä. Kuvasta voidaan jälleen huomata, että 1 km säteellä lentokentästä asuu 8903 henkilöä.

Kuva 2, Malmin lentokentän aineuttama melualue 1km säteellä ja alueella asuvat asukkaat

Seuraava tehtävä oli jo hieman vaikeampi ja siinä täytyi soveltaa hieman myös aiemmin opittuja taitoja. Aluksi oli tarkoitus tutkia aineiston avulla kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä 2 km säteellä ja selvittää kuinka moni näistä asuu pahimalla melualueella (65dB).  Kuvasta (Kuva 3) voidaan huomata, että tällä alueella asuu 303 henkilöä.

Kuva 3, Helsinki-Vantaan lentokentän pahimmalla, 65dB, melualueella asuvat

Seuraavaksi tuli määrittää, kuinka monta henkilöä asuu vähintään 55dB aluella. Kuvasta (Kuva 4) voidaan havaita, että tällä alueella asuu 11923 henkilöä.

Kuva 4, vähintään 55dB aluella asuvat
putkiremonttien aiheuttamaa haittaa pääkaupunkiseudulla

Toisessa itsenäistehtävässä tutkimme pääkaupunkiseudun putkiremonttia vaativia kerrostaloja ja niiden sijoittumista. Tehtävä oli haastava ja sen tekeminen aiheutti paljon turhautumista ja tuskaa. Jälleen kerran huomattiin kurssikavereiden + Ilarin kanssa, että porukassa on voimaa ja yhdessä tehtävien tekeminen on paljon mielekkäämpää. Jos olisin joutunut tuhertamaan tehtävän yksin olisin varmaan crashannyt pahemmin kuin QGIS konsanaan.

Kuva 5, koropleettikartta putkiremonttia vaativista kerrostaloista alueittain

Putkiremonttia vaativissa taloissa remontin tuomasta haitasta joutuu kärsimään yhteensä 65206 asukasta. Putkiremonttia vaativia asuntoja on yhteensä 39002 kappaletta. Yhteensä putkremontoitavia taloja oli 1206 kappaletta. Kartasta (Kuva 5) voidaan huomata, että putkiremonttia vaativia taloja suhteutettuna kaikkiin taloihin on eniten Itä-Helsingissä.

Kartta on hieman epäselvä ja alueita on vaikea hahmottaa, sillä niitä ei ole nimetty, mutta muuten olen tyytyväinen lopputulokseen.

Meluhaittaa mun aivoissa

Tällä viikolla vanha sanonta, kertaus on opintojen äiti piti kyllä paikkaansa ja uudet asiat syöpyivät tiukasti mieleen toistojen kautta. Samaa asiaa pähkäili Elida blogissaan Geoinformatiikan menetelmät:

“Kerrankin tuntui, että opit meni perille ja siitä voin kiittää toistoja. Jouduin toistaa itsenäistehtäviä tehdessä samoja toimintoja aika lailla jokaisessa tehtävässä”.

Ja vaikka tämän viikon putkiremonttitehtävästä jäikin vähän paha mieli, koska en saanut itse ratkaistua vastaan tullutta ongelmaa ja jouduin matkustamaan muiden ahkerien opiskelijoiden siivellä, on minun ja QGIS:in suhde parantunut huomattavasti. Koen kuitenkin, etten tule koskaa olemaan tarpeeksi fiksu, että pystyisin ratkomaan vastaavanlaisia ongelmia yksin. Kuitenkin oppimassahan täällä ollaan, joten ehkä koetan olla itselleni armollisempi.

 

Lähteet:

Peuhu E. (2022), Toistoja, toistoja, toistoja, Geoinformatiikan menetelmät,  luettu 22.2.2022

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *