Kuten jo varmaan otsikosta saattaa arvata tämä on viimeinen postaus minkä tästä kurssista ajattelin kirjoittaa ja hyvä niin. Olen aivan puhki ja kiva saada tämä kurssi vihdoin pakettiin!
viimeiset kartat
Viimeisenä työnä oli tarkoitus tehdä kartta valitsemastaan aiheesta ja siis tämä oli työn ihan ehdottomasti hankalin osuus. Aihetta oli vaikea päättää ja ihmiselle, joka ei osaa edes valita minkä paidan aamulla päälleen pukee ilman itkupotukuraivareita tehtävän toteutus oli miltein mahdoton. Mulla oli monta ideaa, mutta kaikki romuttui datan etsintä vaiheeseen tai siihen, että totesin jossain vaiheessa, ettei tästä tule hyvä ja poistin kaiken :)))) Onneksi kuitenkin tsemppauksella ja pienellä avustuksella sainkin jotain raavittua kasaan.
Siispä puhutaanpa hieman Australian seudulla elävistä koralleista. Alunperin olisin halunnut tehdä kartan merikilpikonnien pesimäpaikoista, mutta dataa ei valitettavasti löytynyt tai löytyi, mutta se ei toiminut :((. Päätin kuitenkin pysytellä meri teemassa ja aiheeksi valikoituikin pitkän tuskailun jälkeen ihanat korallit. Koska Australia ja Indonesia seutu on tunnettu suurista koralliriutoistaan päätin keskittyä tähän alueeseen koko maailman sijasta. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja löytämäni data oli erittäin tarkkaa ja jokainen piste sisälsi jopa tiedon korallilajista. Päätin kuitenkin karsia hieman kartoissa esiteltävää dataa selkeyden vuoksi.
Karttaan (Kuva 1) on eritelty kylmien vesien ja lämpimien vesien korallilajien sijoittuminen. Kartasta voidaan havaita selkeästi lajikkeiden sijainnillinen ero ja muutamia poikkeuksia lukuunnottamatta ne noudattavat kauniisti jakoa pohjois- ja eteläsuunnassa. Poikkeuksiin todennäköisesti vaikuttavat Australian länsipuolella virtaava kylmä Länsi-Australianvirta, joka mahdollistaa kylmien vesien koralleille selviytymismahdollisuudet lähempänä päiväntasaajaa. Vastaavasti itäpuolella vaikuttava lämmin Itä-Australianvirta vaikuttaa lämpimien vesien korallilajien esiintymiseen myös etelämmässä.
Halusin tehdä vielä yhden kartan, joka ilmentää meriveden lämpötilan vaikutusta korallien esiintymiseen kyseisellä alueella ja tarkastella ilmiötä myös tästä näkökulmasta.
Kartassa (Kuva 2) pohjalla on meriveden lämpötilaa kuvaava rasterimuotoinen aineisto. Vaihdoin tähän karttaan korallien esitystapaa pistemuotoisesta heat mappiin. Tätä tehdessäni havaitsin, että heatmapin tekemisessä ilmeni muutamia ongelmia eikä esimerkiksi koillis-Australian rannikolla sijaitseva Iso valliriutta oikein näy heatmapissä. Korallidata oli hieman hankala, sillä isot koralliriutat olivat alunperin esitetty polygoneina todennäköisesti alueen runsaan lajijakauman sekä suuren koralli esiintyvyyden takia. Aika varmasti vika heatmapissä johtuu siitä, että polygonien sisältämä data oli suppeampaa ja kun muunsin ne pistemuotoiseksi niiden sisältämä data ei ollut samalla tasolla kuin valmiisiin pisteihin kerätty data.
Kuvasta (Kuva 2) voidaan havaita sama mikä ilmeni jo aikaisemmin esitellyltä kartalta (Kuva 1) – korallit jakautuvat kylmien vesien ja lämpimien vesien lajikkeisiin aikalailla keskeltä Australiaa. Australien pohjoispuolella lämpimien vesien korallien esiintyvyys on suurempaa ja eteläpuolella kylmien vesien koralleja on enemmän. Taustalla toimiva aineisto meriveden lämpötilasta havainnollistaa ilmiön konkreettisesti ja siitä voidaan havaita myös tarkkaan katsomalla merivirtojen osallisuus meriveden lämpötilaan.
kaikki kaunis loppuu aikanaan
Kaikella hyvällä (ja pahalla) on yleensä loppunsa ja aika kuluu nopeammin kuin mikään maailmanlaki sallii. Taas jälleen yksi periodi on eletty ja uudet asiat opittu. Kurssi oli minulle erityisen antoisa ja voin jopa myöntää, että salaisesti aloin pitämään GIS:istä. QGIS:in kanssa olemme jo hyviä tuttuja ja sen käyttöön kurssilta sain kyllä erinomaiset eväät. Vaikka aluksi olinkin hyvin ällöttynyt ja vaivaantunut blogiajatuksesta, koin sen loppupeleissä ihan miellekkäänä ja sitä kirjoittaessa koin useampia ahaa-elämyksiä. Uuden oppiminen on hienoa ja sitä hienompaa onkin oppia uutta ystävien kanssa. Loppuun haluaisinkin lainata ihanan ystäväni Nupun blogiinsa, Nuppu ja geoinformatiikka, kirjoittamia kauniita ja rohkaisevia sanoja:
“Kyllä musta kuulkaa vielä gis-velho tulee (ehkä (toivottavasti))!” -Nuppu Häyhtiö 2022
Kiitos ja ylistys kiitos!
Lähteet:
Natural Earth (2022), Natural Earth II with Shaded Relief and Water, https://www.naturalearthdata.com/downloads/
UNEP-WCWC (2021), Global Distribution of Coral Reefs, https://data.unep-wcmc.org/datasets/1
UNEP-WCWC (2021), Global Distribution of Cold-water Corals, (https://data.unep-wcmc.org/datasets/3
UNEP-WCWC (2008), Mean Annual sea Surface Tempature (2003-2007), https://data.unep-wcmc.org/datasets/36
Häyhtiö N. (2022), Nuppu ja geoinformatiikka, Kaikki hyvä loppuu aikanaan, luettu 17.3.2022