Kolmannella kurssikerralla päästiin jälleen syventymään QGIS:n ihmeelliseen maailmaan. Ohjelma on jo pikkuhiljaa alkanut käydä tutuksi ja kurssitöiden tekeminen on ehkä hieman jo helpottanut. Ongelmilta ja tuskalta ei kuitenkaan säästytty tälläkään kertaa sillä, uutta asiaa tuntui olevan enemmän kuin koskaan aiemmin.
Aluksi tutustuimme Afrikan valtioiden ominaisuusksia kuvaavaan ilmaiseen tietokantaan. Yllätyin aineiston tarkkuudesta, sillä jokaiselle alueelle oli määritetty tarkasti oma polygoninsa, joka sisälsi informaatiota alueesta. Miljoona eri osaa samalla nimellä teki aineistosta epäkäytännöllisen ja sekavan, joten sitä täytyi yksinkertaistaa ennen, kuin siihen pytyi lisäämään muita tietoja eri lähteistä. Opettelimmekin luennon aikana muun muassa kohteiden ryhmittelyä yhdistämällä esimerkiksi saarten tiedot valtion manneralueen tietoihin, jolloin jokaista valtiota aineistosta löytyi vain yksi ja kaikkien kohteiden data oli yhdistetty yhdeksi. Tämän pystyi QGIS:issä tekemään useammalla eri tavalla, mutta järkevämmäksi tavaksi karttakohteiden yhdistämiseksi tämän aineiston kohdalla osoittautui aggregate- työkalu.
Kun aineisto oli muokattu käyttökelposeen muotoon, siihen pystyi helposti lisäämään dataa esimerkiksi tekstitiedostosta. Tekstitiedoston tuominen osaksi aineistoa vaati kuitenkin sen muokkaamista Exel-tiedostosta csv-tiedostomuotoon. Tämän jälkeen taulukkoaineisto oli mahdollista liittää osaksi Afrikka-tietokantaa.
Luonnonvaraesiintymien yhteys konflikteihin
Exelistä tuotu aineisto sisälsi tietoa muun muassa Afrikan valtioiden timanttikaivosten, öljykenttien sekä konfliktien sijoittumisesta. Näiden ominaisuuksien sijoittumisesta luotiin kartta (Kuva 1).
Karttaa ja aineistoja tarkastelemalla voidaan havaita, että maissa, esimerkiksi Angola, joissa konflikteja esiintyy eniten on myös öljyesiintymiä ja timanttikaivoksia. On mahdollista, että joissain tapauksissa näiden kolmen muuttujan välillä olisi yhteys, varsinkin kun tarkastelee konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumista. Kartan avulla ei kuitenkaan voida havaita selvää korrelaatiota muuttujien välillä, mutta muutujien välistä yhteyttä ei voi kokonaan sulkea pois. On myös hyvä ottaa huomioon, että konfliktien syntyy vaikuttaa myös moni muu tekijä, joista esimerkiksi köyhyys ja ihmisoikeuskysymykset ovat varmasti suurimpia.
Salla pohtii blogissaan Sallan kurssiblogi siitä, kuinka mielenkiintoista on, että maissa, joissa timantteja ja öljyä on, esiintyy myös enemmän konflikteja, vaikka kuvittelisi, että nämä tekijät toisivat alueelle varallisuutta. Hän arvelee timanttikaivosten ja öljyesiintymien aiheutamien konfliktien johtuvan siitä, että varallisuus jakautuu huonosti eri ihmisryhmien välille ja näin vain pieni osa valtion väestöstä hyötyy luonnonvarojen tuomista rikkauksista. Toisaalla ihmiset elävät köyhyydessä ja ei mikään ihme, että tämän kaltainen ahneus aiheuttaa närkästymistä ihmisten välillä.
Mielestäni tämä harjoitus oli erityisen kiinnostava, mielenkiintoisen aineiston vuoksi. Aihetta oli mielenkiintoista tutkia ja aineiston käsitteleminen alkoi olla miellekästä, vaikka ominaisuuksien yhdistäminen tietokantojen välillä sai QGIS:in kaatumaan raivostuttavan useita kertoja.
Valumaindeksi ja järvisyysprosentti
Itsenäisenä harjoituksena oli tarkoitus hieman syventää varsinaisen luento-osuuden aikana opittuja uusia taitoja QGIS:n parissa. Osa asioista kuten esimerkiksi atribuuttitaulukon muokkaaminen ja koropleettikartan tuottaminen olivat kuitenkin vanhan kertausta. Annetun aineistojen pohjalta oli tarkoitus luoda koropleettikartta, joka kuvaa Suomen valuma-alueita, niiden ominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä sekä sisällyyttää karttaan järvisyysprosenttia valuma-alueilla kuvaava histogrammi.
Tehtävä tuntui aluksi todella helpolle ja yhdessä Senjan kanssa lähdimme lähestulkoon soitellen sotaan pahemmin ohjeita lukematta. Luulimme jo saaneeme tehtävän valmiiksi, kunnes tajusimme, että olimme hypänneet kokonaan yhden vaiheen yli. Ei auttanut kun aloittaa alusta. Tappelun ja varmaan ainakin neljän tunnin työskentelyn jälkeen kartta tuli kuitenkin valmiiksi ja olen siihen tyytyväinen, mielestäni se on visuaalisesti miellyttävä yhtä kirjoitusvirhettä lukuunottamatta. Siispä note to yourself: pidä taukoja ja tarkista työsi huolellisesti, ennen sen valmiiksi julistamista.
Karttaa (Kuva 2) tarkastelemalla voidaan havaita, että tulvaindeksi on korkeampi alueilla, jotka ovat matalampia ja tasaisempia, kuten esimerkiksi rannikkoalueet, jotka ovat suurimmaksi osaksi maankohoamisen myötä paljastunutta vanhaa merenpohjaa. Tällaisilla alueilla maanpinnan korkeusvaihtelut ovat pienempiä eikä järviä näin ole samalla tavalla päässyt muodostumaan.
Järvisyysprosenttia kuvaavaavia palkkeja katsomalla voi havaita, että tulvaindeksi on suurempi alueilla, joissa järvisyysprosentti on pienempi. Tämä johtuu siitä, että järvisillä alueilla tulvavesi pääsee varastoitumaan järviin, eikä aiheuta niin rajuja tulvia, kuin alueilla, joissa järviä on vähän. Tällaisissa paikoissa useasti mereen laskevat joet tulvivat vuolaasti yli muun muassa pelloille ja autoteille.
GIS vaikuttaa kokoajan vaan mielenkiintoisemmalta ja tämän kurssikerran jälkeen jopa ehkä voin myöntää jo hieman tykkääväni tästä. Kurssikerta oli muutenkin kiva kun ryhdyttiin heti hommiin, eikä jokseenkaan puuduttavaa luennointia ollut heti aamutuimaan. Tehtäviä tehdessä pääsi mukavaan transsiin ja QGIS:n käyttäminen tuntu hetkittäin helpolta kuin tanssi :D. Ehkä sanonnassa harjoitus tekee mestarin onkin mahdollisesti jotain perää.
Lähteet:
Kärkkäinen S. (2022), Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu! Sallan kurssiblogi
One Reply to “Viikko 3 – oppi kantapäiden kautta”