Haasardejen kartoitamista kumpulassa
Kuudennen viikon kurssikerta alkoi aamuisella happihyppelyllä raikkaassa talvi säässä. Keräsimme Epicollect5- sovelluksella pistedataa kampuksen lähialueilta. Arvioimme muun muassa paikkojen turvallisuutta, viihtyvyyttä ja käyttötarkoitusta. Datan kerääminen oli ihan mukavaa vaihetua normaalin luentoon. Heta pohtii blogissaan Heta VS GIS, sitä kuinka tällä tavalla kerätty data heijastelee paljon kerääjän omaa kokemusta kyseisestä tilasta.
“On mielenkiintoista pohtia kerätyn aineiston objektiivisuutta ja luotettavuutta. Kohteiden turvallisuuden sekä viihtyisyyden kokemukseen vaikuttaa valtavasti subjektiivinen kokemuspohja sekä ulkopuoliset tekijät, kuten sääolosuhteet.” Heta Suutari, 2022
Näinpä henkilön kokemus tilasta ja paikasta saattaa olla altis muun muassa sääoloille tai vaikka vain sen hetkiselle mielentilalle, päivän ajalle taikka mukana olevalle seurueelle.
Kaikkien keräämän pistedatan avulla kävimme läpi interpolointia ja arvioimme pisteiden välille arvoja. Tarkastelimme siis interpoloidun kartan avulla pisteiden välille syntynyttä arviota alueiden turvallisuusasteesta.
Karttasta voi havainnoida, että dataa keränneet henkilöt kokevat suuren liikenteen kaupunkialueet turvattomammiksi kuin alueet rauhallisempien teiden ja puistojen varsilla.
Hasardeja maailmankartalla
Mulla ei ole minkään näköistä käsitystä miks tohon karttaan on tullu tommonen musta viiva. Sitä ei ollu siinä kun tota karttaa väänsin, että varmaan export vaihessa tullu joku sitten siihen, mutta ei siitä sen enempää.
Karttaa voitaisiin käyttää opetuksessa havainnollistamaan sitä kuinka suurin osa ylikuuden magnitudin järistyksistä sijoittuu litosfäärilaattojen suanakohtiin tai kuumien pisteiden kohdalle. Litosfäärilaattojen liikkumiseen tutustuttuaan voi myös havaita kuinka paljon enemmän järistyksiä eisiintyy alityöntövyöhykkeillä kuin erkanemisvyöhykkeillä.
Kartta havainnollistaa katsojalleen kuinka suurin kerrostulivuorista sijoittuu yli kuuden magnitudin alueille. Karttaa voisi käyttää opetuksessa muun muassa havainnollistamaan sitä, että suurin osa kerrostulivuorista sijoittuu yli kuuden magnitudin alueille.
Kartta kuvaa alueita, joissa tsunamit ovat aiheuttaneet kuolemia sekä taloudellisia tuhoja. Sitä tarkastellessa voidaan havaita, että lähtökohtaisesti alueilla, joilla tsunamit eivät ole aiheuttaneet paljoakaan kuolemia, ei myöskään taloudellisten tuhojen määrä ole ollut kovinkaan suurta. Poikkeuksena on kuitenkin Japanin alue jossa kuolemat lähtökohtaisesti ovat vähäisiä, mutta taloudelliset tuhot ovat kuitenkin huomattavia. Tähän syynä on tasokas varautuminen hasardien sattuessa ja hyvin rakennettu infrastruktuuri. Myös vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta koitui paljon taloudellista tuhoa, joka omaltaosaltaan todennäköisesti vaikuttaa kartan heatmappiin.
Kaikkia näitä kolmea karttaa voisi käyttää myös rinnakkain ja arvioida esimerkiksi maanjäristysten, tulivuorien ja tsunamien sijoittumisen yhteyksiä ja osallisuuttaa muun muassa kuolemiin ja taloudellisiin tuhoihin.
Hasardia työskentelyä
Tehtävä oli ihan mukava, mutta valinnan vaikeus oli järistyttävä. Oli vaikeaa päättää, että mistä aiheistaa seuraavan kartan haluaisi tehdä ja piti ottaa vielä huomioon se, että olisi kiva, että siinä olisi jopa jotain järkeä. Aikani surffailtuani internetissä, etsien erilaisia sivuja joista dataa voisi löytää, ja huutisteltuani aikani sitä kun data tai sivustot eivät toimi, sain kun sainkin kartat valmiiksi. Blogin kirjoittaminen on jälleen roikkunut ties kuinka kauan, mutta nyt vihdoin ja viimein sekin on kirjoitettu.
Lähteet:
Suutari S., 2022, Heta VS GIS, 6. viikko: virkistys, luettu 15.3.2022