Pääkaupunkiseutua on lähipäivinä puhuttanut Iltalehden uutinen isänpäivän muuttamisesta läheistenpäiväksi. Uutisessa kerrottiin, että isänpäivä on kahdessa Helsingin päiväkodissa korvattu läheistenpäivällä kokeilumielessä. Tätä perusteltiin lapsen edulla ja perheiden monimuotoisuudella. Aiheeseen otti kantaa myös lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila. Haastattelussa Kurttila vetoaa kuntiin, ettei nimeä muutettaisi, ”Lapsia ei tarvitse suojella pettymyksiltä”. (Iltalehti, 2017) Valitsimme tämän aiheen, sillä se puhuttaa ja koskettaa meitä tulevina lastentarhanopettajina. Lisäksi isien asema lasten kasvatuksessa ja osallistumisessa lapsen elämään on murroksessa.
Lähdimme pohtimaan läheisenpäivää osallisuuden näkökulmasta. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa päiväkoteja pohtimaan vanhempien osallisuutta päiväkotien arjessa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016 s. 33) Olemme siis pakotettuja pohtimaan, miten osallistamme vanhempia mukaan päiväkodin toimintaan. Yhdeksi keinoksi on todennäköisesti nähty erilaisten juhlapäivien muistaminen myös päiväkodissa esimerkiksi isän -tai äitienpäivänkahvituksena. Haasteen näihin kahvitushetkiin tuo perheiden monimuotoisuus, kaikilla lapsilla ei välttämättä ole isää/äitiä, joka pääsisi osallistumaan kahvihetkeen. On lastentarhanopettajan ammattitaitoa osata nähdä eri tilanteet ja reagoida niihin.
Isien osallisuutta päiväkodeissa on yritetty lisätä jaetun vanhemmuuden kautta. Perinteisesti äiti on ollut se, joka on enemmän sisällä lapsen maailmassa, mutta jaetussa vanhemmuudessa isällä on mahdollisuus päästä paremmin osalliseksi lapsen maailmaa. Lapsen on todettu saavan jaetusta vanhemmuudesta tukea ja turvaa kasvuun. (Ruokangas, 2015 s. 11-14).
Tämän perusteella isänpäivän viettäminen päiväkodeissa on tärkeä osa isien osallistamista. Toisaalta läheisenpäivä ei merkitse sitä, että isät eivät osallistuisi kyseisenä päivänä päiväkodin vierailulle. Se saattaa silti joillekin olla merkki siitä, että isejä ei arvosteta päiväkotimaailmassa. Tämä herättikin meissä kysymyksiä sen suhteen, että syrjiikö isänpäivän nimen muuttaminen isiä ja miten se vaikuttaa isien kokemukseen osallisuudesta lasten elämään, erityisesti päiväkotimaailmassa. Pohdimme myös sitä, että tukeeko isänpäivän muuttaminen läheisenpäiväksi vanhempien välisten ristiriitojen ylläpitämistä lapsen kustannuksella. Vanhempien väliset ristiriidat esimerkiksi erotapauksissa voivat pahimmillaan kärjistyä tilanteeseen, jossa toinen vanhempi eristetään lapsen elämästä kokonaan. (Sorokin, 2014 s. 8)
LÄHTEET:
“Isänpäivä korvataan neutraalimmalla läheisenpäivällä osassa Helsingin päiväkodeista – Päiväkodin johtaja päättää” http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711012200502821_u0.shtml Viitattu 3.11.2017
Ruokangas, Irma 2015. ”ISIT JA VASUT” Isien kokemuksia varhaiskasvatussuunnitelmasta, kasvatuskumppanuudesta ja osallisuudesta päivähoidossa. Opinnäytetyö, Lapin ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutus, sosionomi.
Sorokin, Marjaana 2014. LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN TOISESTA VANHEMMASTA LAPSEN HUOLTO- JA TAPAAMISRIIDASSA – Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma. Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.
Varhaiskasvatussuunnitelma, Opetushallitus 2016 s. 33. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf Viitattu: 3.11.2017
Ryhmä 3: Markus Björkman, Julia Haiminen, Anni Kukkonen, Matias Marjander, Kirill Muhin, Ilse Sahlberg, Hanna-Katariina Suontakanen