Konteksti ry:n säännöt:
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on [tn Konteksti ry] ja sen kotipaikka on [kp Helsinki]. Yhdistyksen kieli on suomi.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella on oikeus esittää asiansa myös englanniksi tai ruotsiksi.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
– toimia Helsingin yliopiston kulttuurintutkimuksen kandidaatinohjelman opiskelijoiden etujärjestönä
– kehittää kulttuurin tutkimuksen kandidaatinohjelman opetusta ja tutkimusta yhteistyössä tiedekunnan ja yliopiston kanssa
– edistää jäsenistönsä yhteenkuuluvuutta
– toimia jäsenistön yhdyssiteenä opiskelijajärjestöihin
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, keskustelu-, esitelmä- ja informaatiotilaisuuksia, opintoneuvontaa sekä muuta vastaavanlaista opiskelijatoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi periä pääsymaksuja järjestämistään tilaisuuksista, kantaa jäsenmaksua, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Jäseneksi voivat liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurien tutkimuksesta. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kaikki uudet jäsenet.
Yhdistykseen voidaan hyväksyä varsinaisten jäsenten lisäksi myös kannatus- ja kunniajäseniä.
Yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö voi liittyä yhdistyksen kannattajajäseneksi.
Kannattajajäseneltä peritään kannattajajäsenmaksu. Kannattajajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa, mutta ei oikeutta tulla valituksi yhdistyksen toimielimiin.
Kannattajajäsenet hyväksyy hallitus.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen tai 20 yhdistyksen varsinaisen jäsenen kirjallisesta esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa tai jolle yhdistys muutoin haluaa osoittaa erityistä kunnioitusta. Esitys hyväksytään, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista äänistä sitä kannattaa. Kunniajäsenen valitsemisesta on mainittava kokouskutsussa.
Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksen hallituksen päätöksen nojalla, jos hän jättää jäsenmaksunsa suorittamatta tai toimii yhdistyksen tarkoitusperien tai sääntöjen vastaisesti.
4. Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää hallitus. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
5. Hallitus
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja sekä 2-10 muuta hallituksen jäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
[nt
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja. Hallituksella on myös oikeus myöntää nimenkirjoitusoikeus haluamilleen henkilöille kullekin yksin.]
7. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat on annettava toiminnantarkastajalle vähintään kahta viikkoa ennen kevätkokousta.
8. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksessa kaikilla varsinaisilla jäsenillä on puhe-, ääni- ja läsnäolo-oikeus. Yhdistykseen kuulumattomille tahoille kokous voi halutessaan myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden. Äänestyksen mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannatttaja- ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.
9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää, nimetyn asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä viiden viikon kuluessa pyynnöstä.
10. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio kuluvalle kalenterivuodelle
- esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen avaus
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa.
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.