Kymmenen kirjaa kriminologiaa

Julkaistu kirjoittanut Janne Kivivuori

Janne Kivivuori

Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola listasi hiljattain blogissaan kymmenen kirjaa, jotka eriarvoisuustutkimuksesta kiinnostuneen sosiologin kannattaisi kahlata läpi. Sain tästä kimmokkeen miettiä, mitkä kirjat kannattaisi lukea, jos haluaisi päästä kärryille viime vuosien kriminologiasta.

Kätevintä ja nopeinta olisi tietysti lukea aivan uunituore oppikirjamme Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa (Gaudeamus, 2018). Mutta jos aikaa on hieman enemmän, pikapohdinta tuotti seuraavan listan:

  • Anderson, Elijah (1990). Streetwise. Race, Class and Change in an Urban Community. Chicago: University of Chicago Press.
  • Daly, Martin & Margo Wilson (1988). Homicide. New York: Aldine de Gruyter.
  • Gottfredson, Michael R. & Travis Hirschi (1990). A General Theory of Crime. Stanford: Stanford University Press.
  • Felson, Marcus & Mary Eckert (2016). Crime and Everyday Life. Thousand Oaks: Sage.
  • Hagan, John (2012). Who Are the Criminals? The Politics of Crime Policy from the Age of Roosevelt to the Age or Reagan. Princeton: Princeton University Press.
  • Hasegawa, Tsuyoshi (2017). Crime and Punishment in the Russian Revolution. Mob Justice and Police in Petrograd. Harvard University Press: Cambridge.
  • Liem, Marieke & William Pridemore (toim.) (2012). Handbook of European Homicide Research. Patterns, Explanations and Country Studies. New York: Springer.
  • Moffitt, Terrie E., Avshalom Caspi, Michael Rutter & Phil Silva (2001). Sex Differences in Antisocial Behaviour. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Nisbett, Richard E. & Dov Cohen (1996). Culture of Honor. The Psychology of Violence in the South. Boulder, CO: Westview Press.
  • Wetzell, Richard F. (2000). Inventing the Criminal. A History of German Criminology 1880–1945. Chapell Hill: University of North Carolina Press.

Tein listan tarkoituksella nopeasti, ensireaktion pohjalta. Jos kirja nousee helposti mieleen, se on varmasti tehnyt vaikutuksen. Tuli sinne muutama yllättäväkin vaihtoehto. Selvästikin muistini halusi huomioida myös tieteenalalle tärkeät kriminologian historian ja historiallisen kriminologian aihealueet. Nämä lukemalla – vaikka oppikirjan oheislukemistona – olisi aika hyvin perillä teoreettisista suuntauksista, jotka vaikuttavat tällä hetkellä kriminologisen tutkimuksen etulinjassa.

Janne Kivivuori on kriminologian professori Helsingin yliopistossa