QGis
Tällä kursilla käytämme QGis paikkatietojärjestelmää. QGis on avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmä. Ohjelma on ilmanen ja avoimesti netissä kaikkien ladattavissa. Paikkatietojärjestelmä (geographic information system/gis) tarkoittaa maantieteellisen aineiston hallitsemiseen, luomiseen, tutkimiseen ja visualisoimiseen tarkoitettua ohjelmistoa(Steininger, Hunter 2013). QGis järjestelmän vahvuus on sen helppokäyttöisyys sekä saavutettavuus.
Omalle logiikalleni on luonnollisemapaa käyttää ArcGis paikkatietojärjestelmää jota käytin viime jaksossa. QGissistä on mielestäni välillä vaikea löytää mistä mitäkin toimintoja tehdään. Toiminnoille on kuvakkeet yläpaneelissa. Kuvakkeet ei mielestäni kuitenkaan visuaalisesti kuvaa mitä toimintoja ne suorittavat kuvakkeita on klikkailtava erikseen vuorotellen kunnes löytää oikean.
Viikon tehtävä
Ensimmäisen kerran tunnilla teimme yhdessä koropleettikartan itämerta ympäröivien maiden typpipäästöistä. Koska oli kyseessä ensimmäinen kerta ohjelmiston parissa tehtävä ei ollut mielestäni helppo. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseeni (kartta 1.1). Uskalsin leikkiä asetuksilla ja löydettyäni asetukset esimerksiksi ääriviivoille kartan ilme muuttui paremmaksi. Luulen että QGissillä leikkiminen saattaa olla tehokas tapa oppia tunnilla opitun tiedon lisäksi.
Kartta 1.1
Itsenäinen tehtävä, mitä opin?
Kurssin ensimmäinen itsenäinen tehtävä on luoda koropleettikartta käyttäen tietokantaa suomen kunnista. Jaoin yli 64 vuotiaat kokonaisväkiluvulla jonka myötä sain prosentuaalisesti yli 64 vuotiaiden määrän kunnittain. Lopputulos visualisoinnin jälkeen alla (kartta 1.2). Käytin ensimmäosestä tektävästä tasoja vesistöistä sekä rajoista. Sain mielestäni karttaan kaiken olennaisen tämän tehtävän kannalta. Parannuksia jota voisin vielä itse tehdä on koropleettikartan värien erottuminen sekä pohjoisnuoli johon olisi voinut lisätä kirjaimen “N” esimerkiksi. Voi myös miettiä onko ympäröivät maat/vesistöt olennaisia kartassa vai olisiko pitänyt jättää lisäämättä niitä ollenkaan.
Mietin myös että vaikka tummimmat sekä vaaleimmat alueet koropleettikartassa vaikuttaa olevan oikealla kohdillaan; miten todennäköistä on että näin suuressa osassa suomea on prosentuaalisesti alle 0,8% yli 64 vuotiaita? Voiko olla että laskin jotain väärin? Voiko lopputulokseen luottaa?
Vertasin tulostani Joanna Nuuttisen blogiin lisäämään koropleettikarttaan. Nuuttisen koropleettikartta esitti kuntien kokonaisväkilukua. Kartassa päinvastaiset kunnat olivat tummalla sävyllä kuin minun. Kun legendoja vertaa ja tulkitsee huomaa että melkein poikkeuksetta suurimpien väkilukujen kunnissa on pienempi prosentti yli 64% kun pienemmän väkiluvun kunnissa. Esimerkiksi suurissa kunnissa kuten Vaasa ja Helsinki vanhusten määrä prosentuaalisesti on pien kun taas väkiluku on suuri. Turun/Ahvenanmaan saaristo on taas väkiluvultaan pientä mutta yli 64 vuotiaita on prosentuaalisesti saaristossa paljon.
Kartta 1.2 (yli 64 vuotiaat prosentteina kunnittain Suomessa)
Opin tuomaan tiedostoja ohjelmaan, opin laskemaan ja luomaan uusia sarakkeita. Opin myös visualisoimaan karttoja sekä luomaan lopullisen “layoutin” pohjoisnuolineen, mittakaavoineen sekä selitteineen.
Yleisesti opin tällä kurssikerralla QGissin perustoimintoja. Toistamalla perustoimintoja itsenäisesti yhteisten tehtävien jälkeen toimi hyvänä toistona sekä näyttönä siitä että opin käyttämään toimintoja itsenäisesti. Toivottavasti opitut asiat jää muistiin ensi viikkoon asti.
Omat kommentit
Kävin tämän kurssin ensimmäisen kerran vuonna 2019 jolloin tipuin kelkasta jo alkumetreillä. Kaikki QGissiin ja harjoitustehtäviin liittyvä tuntui silloin niin vaikealta. Pelkäsin ja lopuksi vihasin kurssia. Kolmen kuukauden ponnisteluiden jälkeen kurssi jäi omalta osaltani ilman suoritusta.
Viime jaksossa suoritin kurssin geoinformatiikan menetelmät 2. Huomasin yllätksekseni että olin jopa aika hyvä. Suoritin kaikki kurssin tehtävät ilman apuja ja sain hyvän arvosanan tentistä. Innostuin. Ehkä ottaisinkin lisää valinnaisia gis kursseja? Gis vihaajasta on tullut gis lover. Toivon että onnistun tällä kertaa paremmin tällä geoinformatiikan menetelmät 1 kurssilla.
Kerran viittaukset
Steiniger, S., Hunter, A., (2013). The 2012 free and open source GIS software map – A guide to facilitate research, development, and adoption,
Computers, Environment and Urban Systems
https://doi.org/10.1016/j.compenvurbsys.2012.10.003.
Joanna Nuuttisen blogi (23.1.2023): https://blogs.helsinki.fi/joznuuti/2023/01/23/qgis-ohjelmistoon-tutustuminen/
Tein viittauksista vielä oman blogijulkaisun alkuun joka löytyy myös sivuvalikosta nimellä lähteet ja viittaukset.