Kurssikerran harjoitukset
Tällä kurssikerralla työskentelimme Afrikkaa esittävällä aineistolla (katso alla oleva (Kuva 3.1). Aloitimme eri valintatyökalujen harjoittelulla. Toiminto “select features by value” valitsee tiedot aineistoista jota toiminnossa määritellään. Käytimme “merge selected features”, “dissolve” ja “aggregate” työkaluja. Tason muokkaamisen jälkeen lisäsimme csv muotoisen tietokannan aineistoon “joins” toiminnon kautta. Käytimme “count points in polygon”ja “join attributes in polygon” toimintoja. Lukijalle tämä ehkä ei ole kiinnostavaa mutta olen huomannut että kertaus auttaa minua muistamaan paremmin miten tehdä ja mitä.
Kurssikerran aineistoja (konflikti, timantti, öljy, internet) voi varmasti käyttää moneen. Esimerkiksi voitaisiin laskea miten konfliktit ovat vaikuttaneet internetin käyttöön eri vuosina, korreloiko konfliktit öljyn/timanttien löytämiseen tai mikä vaikuttaa eniten konfliktien syntyyn: öljyn löytäminen, poraus vai tuottavuus?
Onnistuin tunnilla tehdyissä tehtävissä ja lopputulos on mielestäni visuaalisesti miellyttävä. Otin kuvakaappauksen lopputuloksesta (Kuva 3.1). Vielä olisi ollut hyvä tehdä aineistosta kartta jossa näkyisi pohjoisnuoli, selitteet ja mittakaava.
Kuva 3.1
- Oranssi: onshore oil
- Vihreä: conflicts
- Pinkki: diamonds
Itsenäinen harjoitus
Itsenäisenä tehtävänä on laskea tulvaindeksi ja sen pohjalta tehdä teemakartta Suomelle. Yksi tapa laskea tulvaindeksi on jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Tulvaindeksin laskemiseksi on yhdistettävä sarake yhdestä aineistosta toiseen. Tämä tehdään joins toiminnolla ja valitsemalla aineistoja yhdistävä attribuutti. Kun tiedot on yhdistetty samaan taulukkoon voi “field calculator” toimintoa käyttäen lakeakseni tulvaindeksin.
Lopuksi visualisoin aineiston ohjeiden mukaan niin että kartassa näkyy tulvaindeksi koropleettikarttana ja järvisyys vaaleanvihreällä pylväsdiagrammina. Järvisyys tarkoittaa järvien prosentuaalista määrää valuma-alueesta.
Ensin pylväsdiagrammi ei näkynyt kartassa. Jotta pylväsdiagrammi toimisi minun oli muutettava sarakkeessa tekstiversiona oleva järvisyys numeroiksi. Opin että kun tiedot näkyy sarakkeen vasemmassa reunassa kyse on tekstimuotoisesta tiedosta ja oikeassa numeroista. Kuvakaappaus itsenäisestä harjoituksesta(3.2).
Kuva 3.2
Tällä kertaa minulla jäi selitteet, pohjoisnuoli, mittakaava tekemättä. Kuvakaappauksesta hahmottaa ehkä suhteita värien kautta (suurempi tulvaindeksi tummemmilla alueilla) mutta varsinaisista määristä ei voi sanoa mitään ilman selitettä. Myös kartan toisen muuttujan pylväsmuotoisen järvisyyden kohdalla numerot olisivat tarpeen. Huomaan että yliopiston koneella pylväät erottuivat hyvin kartasta kun taas kotikoneen ruudulta ei. Karttaa voisi käyttää ymmärtämään järvisyyden vaikutusta tulvaindeksiin, keväisten tulvien ennakointiin.
Pohdintoja
Selailin muiden kurssilaisten blogitekstejä kolmannelta kurssikerralta. Tuukka Katajamäen kartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä on mielestä esimerkillisen hieno ja selkeä. Pylväsdiagrammin sijaan Katajamäki on käyttänyt kuplia joiden eri koot kuvaavat järvisyyttä. Haluaisin jatkossa onnistua tekemään yhtä hyviä karttoja kuin Katajamäki. Ehkä voisin tulevilla kurssikerroilla ajatella enemmän itse mikä toimisi hyvin kartan kannalta sen sijaan että noudatan sataprosenttisesti kerran ohjeita?
Opittuja
Opin tekemään aineistosta helpomman, pomimalla ja yhdistämällä vain tarvittavat sarakkeet. Opin myös lisäämään alun perin excel muotoisen taulukon ohjelmaan ja liittämään sen toisen tietokannan tietoihin. Luulen valitettavasti että vaikka onnistuin tehtävässä tunnilla en enään itsenäisesti välttämättä osaisi tehdä kaikkea tunnilla tehtyä uudestaan.
Lähteet
Tuukka Katajamäen blogi(20.2.2023): https://blogs.helsinki.fi/katuukka/2023/02/20/3-kurssikerta/