Miten vertaispalaute tukee kirjoittamista eri kielissä ja eri taitotasoilla? Miten opiskelijat kokevat itsearvioinnin? Miten opettajan arviointi suhteutuu itse- ja vertaisarviointiin? Mitä suullinen kielitaito opiskelijoiden mielestä on ja miten suullista kielitaitoa pitäisi opiskelijoiden mielestä arvioida? Arvioidaanko klassista kieltä klassisin keinoin? Voiko portfolion avulla oppia?
Muun muassa näihin arviointi- ja palautekäytänteitä kieltenopetuksessa koskeviin kysymyksiin saatiin valaisua teemapäivässä Arviointi ja palautekäytänteet kielten opetuksessa perjantaina 24.4.2015 järjestetyssä seminaarissa.
Teemapäivä suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Yliopistopedagogiikka 4 -kurssilaisten kanssa, jotka osallistuivat Humanistisen tiedekunnan ja Kielikeskuksen yhteisesti järjestämälle kurssille YP4 Kielenoppimisen arviointi ja palaute. Lokakuussa 2014 käynnistynyt kurssi huipentui tähän teemapäivään, jossa kurssin projektiryhmät esittelivät tutkimuspohjaisia hankkeitaan.
Kurssin alussa pedagogiset yliopistonlehtorit Marjo Vesalainen ja Johanna Vaattovaara kertoivat avauspuheenvuorossaan YP4-kurssin toteutuksesta sekä motiiveista järjestää yliopistopedagogiikan kursseja projektikursseina: tutkiva työtapa on keino jakaa asiantuntijuutta sekä vahvistaa opetuksen tutkimuspohjaista kehittämistä.
Varsinainen substanssi seminaariin saatiin neljästä projektista. Niistä ensimmäinen, Satu von Boehmin, Marja Suojalan ja Kirsti Veikkolaisen eli ryhmän “Pakit” (Palautetta kirjoittamisesta) projekti käsitteli vertaispalautetyöskentelyä kielikeskuksen tieteellisen kirjoittamisen, englannin kielen sekä ranskan kielen alkeistason kurssilla.
Vertaistyöskentely, tarkemmin ottaen vertaisarviointi, oli itsearvioinnin ohella keskiössä myös “Arvien” eli Natalia Ihon, Eeva-Liisa Nyqvistin ja Marja Portinin ruotsin ja venäjän kursseja käsittelevässä hankkeessa, joka esittäytyi otsikolla Naapurikielten oppijat aktiivisina arvioitsijoina.
Kahvitauon jälkeen ääneen pääsi ryhmä “Kohteerit”, joka toi kriittisiä näkökulmia arviointikäytänteihin kahdessa erillisessä alahankkeessa. Outi Kaltio ja Anni Sairio käsittelivät esityksessään latinan opetuksen arviointikäytänteitä, eri yliopistojen latinanopettajilta keräämänsä aineiston valossa. Johanna Manner-Kivipuro ja Hanna Vänskä puolestaan keskittyivät kaksikielistä tutkintoa Helsingin yliopistossa suorittavien C1 kielitaitotason arviointikäytänteisiin, jota he käsittelivät alustuksessaan Testissä: toimiva työkieli.
Iltapäivän päätteeksi kuultiin “Sukat”-ryhmän projektin hedelmistä. Alustus Suullisen kielitaidon arvioinnin hyviä käytänteitä toi opiskelijoiden äänen kuuluviin suullisen kielitaidon arviointikäytänteisiin, jota he esittelivät Prezi-esityksensä avulla.
Noin viisikymmenpäinen seminaariyleisö sai osallistua keskusteluun esityksistä Presemon avulla. Keskustelukommenttien kokoelma osoittaa, että teemat virittävät ajatuksia ja keskustelua.
“Olipa antoisa iltapäivä!” totesi arvioinnin kärkiasiantuntijamme Anne Nevgi YTY:stä seminaarin päätteeksi.
Projekteista saadaan vielä myöhemmin lukea julkaisuista, joita on tekeillä projektien tiimoilta. Osa niistä ilmestynee Kielikeskuksen julkaisusarjassa. Tulevana syksynä ilmestyvä teemanumero esittelee kielenoppimisen ohjaukseen liittyvää tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistä, ja moni artikkeleista pohjaa niin ikään yliopistopedagogiikan kurssin (YP5) projekteihin, jotka syntyivät 2013-2014 järjestetyllä Kielikeskuksen kurssilla. Seuraavana on luonnollisesti suunnitteilla julkaisu kielenoppimisen arviointi- ja palautekäytänteistä.
Perästä kuuluu!