Kaisa-taloon saadaan lisää luku- ja työskentelypaikkoja eri puolille kirjastoa. Osa paikoista on jo käytettävissä, osaa järjestellään vielä lähiviikkoina.
2. kerros – Hiljaisen lukusalin lisäksi kerroksessa on nyt myös pienempi hiljainen lukutila huoneessa 2015 hissien takana.
– Kaisaniemenkadun puoleiselle lukualueelle tuodaan pari lukupöytää lisää.
K2 – Kerroksesta poistuneiden kokoelmien tilalle lisätään noin 10 lukupaikkaa. Pöydät ovat paikoillaan, tuoleja odotellaan vielä.
K3 ja K4
– Kerroksiin pyritään saamaan muutama lukupaikka lisää järjestelemällä kalusteita uudelleen.
Sisääntulokerros (3. kerros)
– Fabianinkadun puolella näyttelytilassa on muutama lukupaikka ja seisomapiste. Seisomapöytiä pyritään saamaan muutama lisää.
Pääkirjasto Kaisa-talo on jälleen avoinna sunnuntaisin klo 11:00-17:00 ajalla 6.3.-24.4. Poikkeuksena vain pääsiäinen pe-ma 25.-28.3., jolloin talo on suljettu.
Sisään pääsee sunnuntaisin Fabianinkadulta ja hissillä Kaisaniemenkadulta (1. krs) tai Helsingin yliopiston metrotasolta (K1).
Suomen suosituin oppimisympäristö toimii sunnuntaisin omatoimikirjastona
Kokoelmat, tilat ja laitteet ovat käytettävissäsi kerroksissa 2-7. Kellarikerrokset (K4, K3, K2) ja sisääntulokerroksen asiakaspalvelu ovat suljettuina. Varatun aineiston voit noutaa omatoimisesti avohyllystä, ja neuvontaa tilojen ja itsepalvelulaitteiden käyttöön saat tarvittaessa puhelimitse.
Oppimiskeskus Aleksandriaan kulkuavaimella vaikka heti aamusta
Oppimiskeskus Aleksandria (Fabianinkatu 26) on avoinna arkisin klo 08:00-19:45, lauantaisin klo 11:00-16:45, ja sunnuntaisin suljettu. Helsingin yliopiston opiskelijat pääsevät Aleksandriaan myös aukioloaikojen ulkopuolella klo 07:00-01:00 välisenä aikana erillisellä magneettiavaimella, jota voi hakea Tietotekniikkakeskuksen käyttölupapisteessä. Lisätietoja Aleksandrian yökäytöstä Flamma-intranetissä.
Oppimiskeskus Minerva avattiin 1.12.2015 ja kirjasto keräsi kävijöiden ensikokemuksia joulukuun ajan. Palautetta ja kehittämisehdotuksia voi edelleen antaa verkossa.
“Mitä olet käyttänyt tai kokeillut oppimiskeskuksessa.”
Palautteita tuli 65 kappaletta. Eniten kiiteltiin sitä, että opiskelijoilla on jälleen työskentelytila Siltavuorenpenkereellä. Myös tilan avaruutta, värejä ja monikäyttöisyyttä kehuttiin. Moitteista suurin osa koski tilan valaistusta ja ryhmätyörinkien äänieristystä.
Vastaajista 91% oli käynyt uudistetussa oppimiskeskuksessa 1-5 kertaa, muutamat olivat ehtineet vierailla joulukuun aikana kuudesta kymmeneenkin kertaa. Eniten käyttökokemusta kertyi tietokone- ja yleisiltä työskentelypaikoilta.
Mikäs ihmeen ajatus on verhoilla rajatuissa ryhmätyöskentelytiloissa? Järjetön möly. Palautteissa ryhmätyöalueen verhoratkaisu jakoi mielipiteet. Verhot vaimentavat ääntä ja antavat näkösuojaa ringin sisällä työskenteleville, mutta läheisille tietokonepaikoille äänet kantautuvat kuitenkin selvästi.
Minervan oppimiskeskuksen suunnittelussa on painotettu erityisesti yhdessä oppimista ja omatoimista ryhmätyöskentelyä, joten tilan ei ole tarkoituskaan olla yhtä hiljainen kuin esimerkiksi Kaisa-talo tai Aleksandria.
Saako tietokoneilla puhua vapaasti? Värikoodit oheisessa pohjakartassa kertovat tilan äänivyöhykkeet. Normaali puhe on sallittu vaaleanvihreällä oleskelualueella sekä tummanvihreällä ryhmätyöskentelyalueella, hiljainen puhe oranssilla työskentelyalueella. Punainen alue on kokonaan hiljaista tilaa.
Saikohan vapaaseen rinkiin mennä ilman varausta?
Ryhmätyöalueella on neljä rinkiä. Rinkejä nro 2 ja 4 saa käyttää vapaasti ilman varauksia. CleverTouch-näytöllä ja tietokoneella varustetut ringit nro 1 ja 3 ovat varattavia, varaukset tehdään Office365-kalenterissa. Toki myös niihin saa mennä silloin, kun ne ovat vapaita. Rinkien varaustilanteen näkee rinkien lähellä olevilla QR-koodeilla.
Seuraamme ryhmätyörinkien varauksia kevään ajan. Jos varauskäytäntö tuntuu turhalta ja rinkejä on helpompi käyttää varaamatta, voidaan varauskalentereista luopua myös ringeissä 1 ja 3.
Ryhmätyöringeissä ei voi käsitellä salassapidettäviä asioita, koska kaikki äänet kuuluu läpi.
Yleisemmän ryhmätyöalueen lisäksi oppimiskeskuksessa on kaksi erillistä ryhmätyöhuonetta. K225 sijaitsee oppimiskeskuksen perällä ja K230 K2-kerroksen käytävällä. Ryhmätyöhuoneet varataan Office365-kalenterissa.
Voisiko jokaiselle työskentelypaikalle saada oman työskentelyvalon?
Sekä hiljaisen tilan että isojen ikkunoiden vieressä olevan yleisen työskentelyalueen huonosta valaistuksesta tuli paljon palautetta. Toive pöytävalaisimista on toimitettu Tila- ja kiinteistökeskukselle ja valaistus pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Missä voi syödä omiaeväitä? Eväitä voi syödä kierreportaiden läheisyydessä sijaitsevalla oleskelu- ja virkistysalueella.
CleverTouch-näytön käyttöohjeet? Ryhmätyöringeissä nro 1 ja 3 käytössä oleviin CleverTouch-näyttöihin on tekeillä lyhyet käyttöohjeet.
Tarvitseeko oppimiskeskuksen vieressä olevaan ulko-oveen edelleen avaimen? Jos kyllä olisiko mahdollista saada ovi niin ettei se olisi lukossa. Kiinteistön ulko-ovi on lukossa ja toimii yökäyttöavaimella. Ikävä kyllä ovea ei voida pitää lukitsematta, koska syrjäinen sijainti tekee siitä hankalasti valvottavan.
Voisiko olla isompi hiljainen tila? Minervan oppimiskeskuksessa painotetaan ryhmätyöskentelyä ja yhdessä oppimista, minkä vuoksi hiljainen tila pidetään melko pienenä. Seuraamme tilan käyttöastetta ja pyrimme lisäämään hiljaiseen tilaan muutamia työskentelypaikkoja, jos tarve vaatii. Hiljaiseen työskentelyyn varattuja tiloja löytyy enemmän Kaisa-talosta ja Aleksandriasta.
Saisiko pöytien väliin sermejä? Pöydät ovat ahdistavasti naamakkain, miksei peräkkäin?
Pöytien väliin on tulossa sermejä sekä hiljaiseen tilaan että yleisille työskentelypaikoille ikkunoiden viereen.
Kiitos säädettävistä pöydistä, joiden ääressä työskentely seisaaltaan on mahdollista! Olisi tietenkin aivan mahtavaa jos näitä saisi myös Aleksandriaan ja Kaisaan, sekä lisää Minervaan. Oppimiskeskus Minervan yleisellä työskentelyalueella on muutamia säädettäviä pöytiä heti ensimmäisen ryhmätyöskentelyringin takana. Seisaallaan voi työskennellä myös oleskelualueen korkeilla, pyöreillä pöydillä.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa on muutama säädettävä pöytä 6. kerroksen esteettömässä työtilassa. Kaisa-talossa voi työskennellä seisaallaan myös neljännen kerroksen suuren valoaukon reunuksella.
Käsikirjasto? Kaikkea ei tänäkään päivänä löydä sähköisenä. Ikävä kyllä Minervaan ei ole mahdollista sijoittaa kirjaston painettua aineistoa. Omaa pientä käsikirjastoa voi pitää mukanaan lainaamalla gradukärryn. Minervassa on 29 gradukärryä, jotka lainataan Helka-tietokannassa. Gradukärryjen avaimet noudetaan Kaisa-talosta.
Oppimiskeskuksen oleskelualueella sijaitsevista kirjastokioskeista pääsee kirjaston elektronisiin aineistoihin ja käyttäytymistieteiden tieteenalaoppaisiin, joita voi käyttää keskeisen aineiston löytämiseen. Kierreportaiden takana sijaitsevalta opinnäytekioskilta löytyy E-thesiksen Opinnäytearkiston lisäksi sellaisia opinnäytteiden digitaalisia arkistokappaleita, joita ei ole avoimessa verkossa.
Miksi gradukärryn laina-aika on vain kuukauden? Kuka kirjoittaa gradun kuukaudessa? Gradukärryt ovat erittäin suosittuja ja haluamme tarjota toivottua palvelua mahdollisimman monelle. Kärryn laina-aika on 28 vuorokautta ja sen voi uusia aivan kuten kirjalainankin. Jos kärryihin on varauksia, se täytyy palauttaa, mutta varauksen tekemällä kärryn saa itsekin taas lainaan jonkin ajan kuluttua. Tällä hetkellä Minervan kahdestakymmenestäyhdeksästä gradukärrystä on lainassa noin puolet.
Minervassa, Kaisa-talossa ja Aleksandriassa on yhteensä 143 gradukärryä. Kärryt ovat vain Helsingin yliopiston jäsenille. Gradukärryt löytyvät Helka-tietokannasta hakusanalla ”gradukärry”.
Kaisa-talon kerroksessa K2 sijainneet Aasian ja Afrikan tutkimuksen, Antiikintutkimuksen ja Teologian kokoelmat on siirretty kerrokseen K3, ja uudet sijaintitiedot näkyvät Helka-tietokannassa.
Vaikka K2-kerros onkin nyt kokonaan tyhjä kokoelmista, pysyvät kerroksen luku- ja työskentelypaikat edelleen asiakkaiden käytettävissä kesäkuun 2016 loppuun asti, jolloin kirjasto luopuu K2-kerroksen tilasta kokonaan.
Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 125 vuotta arkkitehti Erik Bryggmanin (1891-1955) syntymästä. Hän asui suurimman osan elämästään Turussa. Arkkitehdiksi Erik opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä vuosina 1910-16, jonka jälkeen hän työskenteli pääkaupungin arkkitehtitoimistoissa.
Kaisa-talon näyttelytilaan on ripustettu Milla Järvipetäjän ja Ola Laihon valokuvia Erik Bryggmanin tuotannosta ja ne ovat nähtävillä 25.-31.1.2016. Näyttelyn on koonnut Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen.
Oppimiskeskus Aleksandrian opiskelijoiden käyttöön tarkoitettujen ryhmätyötilojen varaukset ovat siirtyneet varaus.it.helsinki.fi-järjestelmästä Office 365:een 1.1.2016 alkaen. Vanha varaus.it.helsinki.fi poistuu käytöstä tammikuussa 2016.
Varaukset Office 365:ssa tehdään kalenterin kautta, jossa opiskelijoille annetaan oikeudet tehdä ryhmätyötilojen varauksia.
Vuodelle 2016 varaus.it.helsinki.fi:n kautta jo tehtyjä varauksia ei siirretä automaattisesti Office 365:een. Tietotekniikkakeskus ottaa tarvittaessa yhteyttä niihin, jotka ovat jo näitä varauksia tehneet.
Kaisa-talon kerroksessa K2 tehdään alkuvuoden aikana mittavia kokoelmasiirtoja. Kerroksessa sijaitsevat Aasian ja Afrikan tutkimuksen, Antiikintutkimuksen ja Teologian kokoelmat siirretään kerrokseen K3.
Siirroista saattaa aiheutua ajoittaista meluhaittaa, pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.
Helka-tietokannan karttasovellus on nopeasti ajan tasalla, kun siirto on tehty. Jos oikea hylly on siltikin hukassa, kysy neuvoa 3. kerroksen asiakaspalvelusta.
Kirjasto luopuu kokonaan Kaisa-talon K2-kerroksen kokoelmatilasta 30.6.2016 mennessä. Kerroksessa on kirjakokoelmien lisäksi 17 luku- ja työskentelypaikkaa. Nämä korvataan lisäämällä työskentelypaikkoja Kaisa-talon muihin kerroksiin.
Kaisa-kirjaston 7. kerros suljetaan tänään asiakkailta klo 12:00 alkaen 375-kiitosjuhlan vuoksi. Itse juhlaa vietetään klo 17-20 ja siitä aiheutuu jonkin verran melua myös kirjaston muihin kerroksiin. Pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa.
Helsingin yliopiston kirjasto selvitti marraskuussa mihin kirjastoa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja milloin on vilkkain aika. Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin viikon ajan kolme kertaa päivässä, ja ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 929 henkilöä.
Opiskelija viihtyy oman kampuksensa kirjastossa
Yliopiston kirjaston kävijöistä 80% on Helsingin yliopistosta. Marraskuun laskennassa pääsykoelukijoita oli kävijöistä ainoastaan yksi prosentti. Keväällä suoritetussa laskennassa pääsykoelukijoiden osuus oli 7%, Kaisa-talossa peräti 11%.
Korkein yliopistolaisten osuus oli Kumpulan kampuskirjastossa, jossa yliopiston ulkopuolisia oli kävijöistä vain 4%. Eniten yliopiston ulkopuolisia asiakkaita käy Meilahdessa Terkossa, missä sairaalan potilaat ja heidän omaisensa muodostavat oman asiakasryhmänsä.
Kävijähaastattelujen perusteella kirjastoa käytetään sillä kampuksella, millä muutenkin opiskellaan ja asioidaan: Viikissä ja Kumpulassa vastaajista yli 80% oli omalta kampukselta, keskustassa ja Meilahdessakin prosenttiosuus nousi lähelle seitsemääkymmentä.
alkuviikon iltapäivinä riittää vipinää
Kaikissa kampuskirjastoissa on vilkkainta yhden-kahden aikaan iltapäivällä ja erityisesti alkuviikosta, jolloin talojen täyttöaste on liki 70%. Huhtikuussa vastaavaan aikaan Kaisa-talon täyttöaste hipoo yhdeksääkymmentä prosenttia. Kevään vilkkaus on havaittavissa myös viikonlopuissa: pääkirjaston marraskuinen täyttöaste oli sekä lauantaina että sunnuntaina kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin huhtikuussa. Marraskuussa Kaisa-talossa oli kävijöitä lauantaisin keskimäärin 1600 ja sunnuntaisin 1045.
Kirjaston oppimisympäristö lukupaikkoineen, ryhmätyötiloineen, tietokoneineen ja palveluineen on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta siitä, millä kampuksella varsinaisesti opiskelee. Jos esimerkiksi pääkirjastossa on ruuhkaa, voi rauhallisempaa lukupaikkaa tai väljempää työskentelypistettä etsiä muista kampuskirjastoista. Osuisiko vaikka Terkko tai Viikki kotimatkasi varrelle?
kumpulassa tehdään ryhmätöitä, muualla luetaan ja kirjoitetaan
Viikissä, Meilahdessa ja keskustakampuksella selkeä enemmistö tulee kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas Kumpulassa mainittiin ryhmä-/parityö käynnin syyksi lähes yhtä usein kuin lukeminen/kirjoittaminen.
Kirjastoihin on viime vuosina tehty asiakkaiden toiveesta erityyppisiä luku- ja työskentelyalueita: perinteisten kirjoituspöytä ja -tuoliyhdistelmien rinnalle on tullut sohva- ja nojatuolialueita ja korkeita pöytiä seisomapaikkoineen. Käyttötilastojen valossa perinteiset lukupaikat pitävät kuitenkin edelleen hyvin pintansa: toisin kuin sohva- ja nojatuoliryhmät jotka täyttyvät vasta iltapäivän ruuhkaisina tunteina, lukupaikat vallataan heti aamusta.
Kirjaston toimipaikoissa on ryhmätyöskentelyyn varattua tilaa yhteensä noin 170:lle hengelle. Marraskuun laskennassa pääkirjaston ryhmätyöhuoneita oli tyhjillään vain torstai- ja perjantai-iltaisin, joten kysyntää riittää tasaisesti. Kumpulan kampuskirjaston kaksi ryhmätyötilaa olivat niin ikään jatkuvassa käytössä, mutta ryhmätöitä tehdään myös kirjaston muissa tiloissa. Kumpulassa ryhmä-/parityön mainitsi kirjastossa käynnin syyksi peräti 20% vastaajista, joka oli selvästi enemmän kuin muualla: muissa toimipaikoissa osuus oli vain kolmesta seitsemään prosenttia.
kohti itsepalvelukirjastoa ja oppimiskeskusta
Kolmasosa (29%) kävijöistä viipyi kirjastossa alle kymmenen minuuttia, lähinnä lainaamassa tai palauttamassa kirjoja. Toinen kolmannes (33%) vietti kirjastossa aikaa kahdesta neljään tuntiin tai jopa pidempään. Pitkään viihtyviä oli erityisesti niissä kampuskirjastoissa, joissa vastaajien enemmistö tuli kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan.
Kaisa-talossa oltiin selvästi vähemmän yhteydessä henkilökuntaan kuin muissa toimipaikoissa. Pienemmissä toimipaikoissa henkilökunta on lähempänä eikä tiskille muodostu jonoja yhtä helposti kuin isossa talossa. Toisaalta pääkirjastossa on panostettu itsepalveluun, opasteisiin ja automaatteihin. Yksi esimerkki tästä on varausten itsepalvelunouto, johon pääkirjastossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään ensi vuoden alusta. Kaisa-talon aineistoon on tänä vuonna tehty varauksia liki 50 000 kpl. Ero muihin kampuskirjastoihin on valtava: Kumpulassa varauksia on tehty 640, Meilahdessa 791 ja Viikissä 1412 kappaletta.
Esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista:
University of Helsinki
– Hiljaisen lukusalin lisäksi kerroksessa on nyt myös pienempi hiljainen lukutila huoneessa 2015 hissien takana.
Sisääntulokerros (3. kerros)
