Author: Päivi Lammi

Posted on

Seminaari: Digitaalisten aineistojen käyttö – Mitä aineistoilla voi tehdä?

Tiistaina 9.5.2017 klo 13.00-15.45 Kaisa-talossa (Kaisa-Sali  H7062)

Digitaaliset resurssit  – vapaat ja lisensoidut  – tutkimuskäytössä: mitä kaikkea aineistoilla voi tehdä ja mitä niillä on tehty?

Tutkijat kertovat omista kokemuksistaan ja esittelevät tutkimuksiaan.  Kohdeyleisönä ovat keskustakampuksen tutkijat, jatko-opiskelijat, graduntekijät, sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Seminaarin tarkoituksena on myös tuoda Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi esiin kotimaista avointa tiedekustantamista, avointa tiedettä, humanististen tieteiden digitalisoitumista, ja kirjaston ja kotimaisten kustantamoiden yhteistyötä digitaalisen julkaisemisen edistämiseksi.

Seminaari on maksuton. Tilaisuuden järjestävät Helsingin yliopiston kirjasto ja SKS.

Ilmoittautuminen 5.5.2017 mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/79500/lomake.html

Seminaaria voi seurata etänä osoitteessa: https://connect.funet.fi/hulib_henkilostolle/


Ohjelma
13:00 – 13:05  Tilaisuuden avaa SKS:n toimituspäällikkö, FT Kirsi Keravuori
13:05 – 13:40 Avoin tiede ja kulttuuriperintö SKS:ssa / Kirsi Keravuori ja Niklas Alén (SKS) 13:40 – 14:00 Tutkijapuheenvuoro: Kuinka aatehistoriaa voi tutkia laajoilla tekstiaineistoilla? Katsaus aatevirtausten jäljittämiseen 1700-luvun Britanniassa tiedonlouhinnan keinon / Ville Vaara (Helsingin yliopisto)

Kahvitauko

14:15-14:30 Helsingin yliopiston kirjaston tarjoamia lähdeaineistoja
14:30 – 15:00 Digi-Pravda ja ranskalainen supertähti Yves Montand / Mila Oiva (Aalto-yliopisto)
15:00 – 15:30 Tietoarkisto: case studies / Helena Laaksonen (Tietoarkisto)
15:30 – 15:45 Keskustelua ja seminaarin päätössanat

Lisätietoja seminaariin liittyen: marjo.kuusela@helsinki.fi

Posted on

Avuksi Venäjää ja itäistä Eurooppaa koskevaan tiedonhankintaan

Tarvitsetko kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta Venäjää ja itäistä Eurooppaa koskien? Tai venäläistä vertaisarvioitua tutkimusta? Entä mistä löytää karttoja ja mitä niiden käytössä on huomioitava?

Tämän ja paljon muuta löydät opiskelijoille, tutkijoille ja muille tiedonjanoisille tarkoitetusta tiedonhankinnan oppaasta ResearchGuide to Russian and Eastern European Studies.

Opas on vapaasti saatavilla avoimessa verkossa.

ResearchGuide to Russian and Eastern European Studies ohjaa sinut löytämään VIE-alueen tutkimuksen tärkeimmät tiedonlähteet: kirjat, lehdet, artikkelit ja e-aineistot. Löydät tärkeimmät tiedonhaun portaalit kootusti yhdeltä sivustolta, vinkkejä tiedonhakuun, uutisia alan aineistoista ja tietoa mm. opinnäytteistä, arkistoista ja tilastotiedonlähteistä. Mukana on kirjastojen hankkimat maksulliset aineistot sekä kaikille vapaita open access -aineistoja.

Oppaan ovat tehneet Helsingin yliopiston kirjasto, Kansalliskirjaston Slaavilainen kirjasto ja Aleksanteri-instituutin kirjasto.

Opasta täydennetään jatkuvasti ja käyttäjiltä toivotaan palautetta oppaasta löytyvän lomakkeen kautta.

Lisätietoja: emilia.pyykonen[at]helsinki.fi

Posted on

“Kiitos tähänastisesta” – käyttäjäkyselystä eväitä kirjaston kehittämiseen

Maalis-huhtikuussa toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä Helsingin yliopiston kirjaston palveluja arvioi 1113 vastaajaa. Kiitos kaikille vastaajille!

Suurin osa palautteesta kohdistui Kaisa-talossa toimivaan pääkirjastoon, jota arvioi 67 % vastaajista. Suurin vastaajaryhmä olivat perustutkinto-opiskelijat (64 %). Seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät olivat jatko-opiskelijat (13 %), yliopiston ulkopuoliset asiakkaat (11 %) ja tutkijat (4 %). Tieteenaloista oli vastaajia enemmän humanistisen ja teologisen sekä luonnontieteiden puolelta kuin vuonna 2010, jolloin kysely järjestettiin edellisen kerran.

”Ei olisi tutkimusta ilman kirjastoa”

Palautteen pohjalta voidaan todeta, että kirjastolta odotetaan paljon ja yleinen tyytyväisyysaste on noussut. Kyselyssä kartoitettiin mm. miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön tai opiskeluun. Arvioiden mukaan kirjastopalvelut ovat  merkittävästi helpottaneet aineistojen löytymistä, parantaneet opiskelun ja työtehtävien laatua sekä helpottaneet oman alan seuraamista. Kirjaston tärkein menestystekijä on palveluhenkinen ja osaava henkilökunta.

Kehitettävääkin toki löytyy. Odotukset ja todellisuus eivät kohtaa mm. työskentelytarpeita vastaavia tilojen sekä helposti löytyvien ja tiedontarpeita vastaavien aineistojen tarjonnassa. Parannettavaa on myös kirjaston verkkosivuissa, aukioloajoissa ja sähköisessä asioinnissa. Asiakkaat kaipaavat myös selkeämpiä vaikutusmahdollisuuksia kirjaston toimintaan.

Eväitä eteenpäin

Kyselyn kautta saatu palaute antaa kirjastolle pontta toteuttaa yliopiston strategian mukaista tavoiteohjelmaansa. Vuosille 2013-2016 laadittu tavoiteohjelma konkretisoituu kirjaston toimintasuunnitelmassa, jossa vuonna 2013 painottuvat seuraavat kehittämiskokonaisuudet

  • Kirjastoaineistojen löytyvyyden ja näkyvyyden parantaminen
  • Uudenlaiset oppimisympäristöt
  • Julkaiseminen, näkyvyys ja uusi metriikka (bibliometriikka)
  • Asiakkuuksien johtaminen
  • Palautejärjestelmän kehittäminen

Tavoitteena on entistä parempi kirjasto, joka on asiakkaidensa arjen kumppani.

Posted on

“Onhan se päheä” – asiakaspalautetta Kaisa-talon avajaisviikolta

Kaisa-talon avajaisviikolla 3.-8.9.2012 oli kirjastossa käyvillä mahdollisuus kirjata sisäänkäynnin viereen sijoitetulle palautetaululle uuden pääkirjaston herättämiä ajatuksia, toiveita ja palautetta. Hieno rakennus herätti runsaasti positiivista palautetta ja nostetta niin asiakkaissa kuin kirjaston henkilökunnassa. Kirjaston henkilökuntaa ilahduttaa erityisesti se, että asiakkaat haluavat kehittää palveluja yhdessä kirjaston kanssa. Kehittämisehdotuksia tuli paljon ja kirjasto ryhtyy toimiin niiden pohjalta.

Kiitos teille kaikille aktiivisille asiakkaille! Continue reading ““Onhan se päheä” – asiakaspalautetta Kaisa-talon avajaisviikolta”