Kirjasto neuvottelee digitaaliset kirjat ja lehdet käyttöösi

Helsingin yliopiston kirjaston ydintehtäviä on varmistaa, että yliopistoyhteisöllä Helsingin yliopistossa on pääsy opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavaan tietoon. Vuosittain kirjasto hankkii yliopistolaisten käyttöön näiden tarvitsemia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja noin 5,1 miljoonalla eurolla.

Aineistojen hankinnassa kirjasto on jo vuosia keskittynyt digitaaliseen sisältöön: Vuonna 2017 jo yli 90 % hankintarahasta käytetään elektronisiin kirjoihin ja tieteellisiin lehtiin tai tietokantoihin. Painettuja kirjoja ja lehtiä hankintaan silloin, kun digiversiota ei syystä tai toisesta ole saatavilla.

Kirjasto neuvottelee sopimukset digitaalisista opiskelumateriaaleista
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017

Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kirjoja ja lehtiä ensisijaisesti yliopistoyhteisön tarpeiden perusteella. Uudet koulutusohjelmat ovat tuoneet paljon muutoksia kurssimateriaaleihin. Nyt aiempaa suurempi osa kurssikirjallisuudesta on käytettävissä digitaalisena. Kullekin tieteenalalle pyritään varmistamaan myös tärkeimpien tieteellisten lehtien saatavuus. Lisäksi kaikilla yliopistolaisilla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita. Pelkästään tammi-elokuussa 2017 näitä hankintaehdotuksia tuli 1400.

E-kirjat ja lehdet käytössä lisenssisopimuksilla

E-lehtien ja -kirjojen käyttöoikeus nojaa useimmiten organisaatiokohtaiseen, kunkin kustantajan kanssa neuvoteltuun lisenssiin. Helsingin yliopiston kirjasto neuvottelee lisensseistä Helsingin yliopiston käyttöön. Kirjasto hankkii aineistoa myös HYKS:n opetus- ja tutkimuskäyttöön.

Suoraan kustantajilta kirjasto hankkii yliopistolaisille monenlaisia sisältöjä ja työkaluja: satojatuhansia e-lehtiä ja kirjoja, tietokantoja kuten Scopus ja Web of Science, julkaisutoiminnan arvioinnin työvälineitä kuten SciVal ja InCites ja muita tieteenteon työkaluja kuten viitteidenhallintaohjelma RefWorks ja näkyvyyspalvelu PlumX.

Useimmista lehtipaketeista ja työkaluista solmitaan vuosittaiset sopimukset, jolloin aineistot tai tietokannat ovat yliopistolaisten käytössä sopimuskauden ajan.

”Uutena elementtinä lisenssi- ja tilaussopimuksiin ovat viime vuosina tulleet avoimen julkaisemisen alennukset kirjoittajamaksuihin (APC-maksut). Tavoitteenamme on sekä tarjota pääsy tärkeisiin aineistoihin että edistää avointa tieteellistä julkaisemista kustannuksia halliten. Kustantajien kirjoittajamaksukäytännöt ovat moninaisia, ja tutkijoiden tueksi kirjasto tarjoaa ohjeistusta ja tekee lisäselvitystyötä tarpeen mukaan.”, kertoo Helsingin yliopiston kirjaston saatavuuspalveluista vastaava palvelujohtaja Marja Hirn.

Yhteistyöllä neuvotteluvoimaa

Helsingin yliopiston kirjasto on mukana FinELib-konsortiossa, joka neuvottelee keskitetysti aineistosopimuksia suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. FinELib-konsortion palveluyksikkö neuvottelee lisenssisopimuksia pääasiassa suurien kansainvälisten kustantajien tarjoamiin lehtipaketteihin. Konsortio tähtää usean vuoden sopimuksiin. Konsortiona organisaatioilla on neuvotteluvoimaa myös suuria kansainvälisiä kustantajia vastaan, ja usein konsortiosopimuksessa voi olla lisäalennus hinnasta.

FinELib hankkii kuitenkin tietyn lehtipaketin vain, jos vähintään neljä suomalaista korkeakoulukirjastoa tai tutkimuslaitosta haluaa ostaa saman aineisto. Viime vuosina yhteisesti konsortion kautta hankittavien aineistopakettien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi lehti tai tietokanta neuvotellaan Helsingin yliopiston tiedeyhteisön käyttöön Helsingin yliopiston kirjastossa.

Kirjahankinnat ovat Helsingin yliopiston kirjaston omaa neuvottelu- ja ostotyötä. Sen sijaan viite- ja kokotekstitietokannoissa konsortiona neuvoteltujen sopimusten osuus on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston aineistokustannuksista n. 60% menee konsortiohankintoihin.

Suurten kansainvälisten tieteellisten kustantajien lehtipakettien sopimusneuvottelujen tilannetta voi seurata FinELibin uudelta Neuvottelusivustolta. Sivustolta löytyy myös käytännön toimintaohjeita tilanteisiin, jossa organisaatiollasi ei ole lisenssisopimusta juuri tarvitsemaasi lehteen tai artikkeliin.

MOT Kokonaispalvelu käytössä marraskuun 2017 loppuun asti

MOT Kokonaispalvelu on avattu Helsingin yliopiston käyttöön marraskuun 2017 loppuun asti. Palveluun on aktivoitu 24 uutta sanastoa, suomi-englanti konekäännöksen lisäksi englanti-suomi suunta sekä 12 muuta englanti-vieraskieli-englanti konekäännöstä.

Ota MOT käyttöön puhelimessasi voi lisäksi kokeilla MOT Mobile Onlinea. MOT Online löytyy ohjeet miten palvelua käytetään.

Palautetta voit lähettää: e-library@helsinki.fi

 

Kipaise kiskalle – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 24.-27.10.

AVOIMEN TIETEEN KIOSKIT

Keskustakampus
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Porthaniann aula, Yliopistonkatu 3
Meilahti
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1 aula, Haartmaninkatu 8
Kumpula
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Physicumin aula, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
Pe 27.10.2017 11.00-13.00 Biokeskus 3, Viikinkaari 1

Kenelle?
Tutkijat, lehtorit ja opiskelijat ovat kaikki tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista.

Miksi?
Koska toisinaan ORCID –tutkijatunnisteeseen tai sen linkittämiseen omaan profiiliin Tuhatissa tarvitaan lisäneuvoja. Kun julkaiset tutkimuksesi tai opinnäytteesi avoimesti verkossa huomioitavaksi tulee monia asioita – näissä voimme auttaa. Kirjasto on myös neuvotellut kustantajien kanssa alennuksia Open Access –kirjoittajamaksuihin, haluat ehkä kuulla niistä lisää? Myös datanhallintasuunnitelmien laadinnassa on omat niksinsä, jotka mielellämme jaamme kanssanne.

Tule paikalle kysymyksinesi, ratkaistaan ne yhdessä!

OPEN ACCESS WEEK

Koekäyttö: Oxford Research Encyclopedia of Religion 30.11 asti

Oxford Research Encyclopedia of Religion  sisältää yli 270 artikkelia yli kahdestakymmenestä eri aihealueesta. Mukana on mm. raamatuntutkimusta, uskontohistoriaa, uskonnonfilosofiaa, uskontotiedettä, psykologiaa, sosiologiaa ja antropologiaa. Lisäksi artikkeleissa käsitellään uskonnon suhdetta tieteeseen, taiteeseen ja politiikkaan. Eri uskonnoista mukana ovat mm. antiikin uskonnot, kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus, juutalaisuus ja islam. Ensyklopediaan sisältyy myös ”The Oxford Encyclopedia of Martin Luther. Kirjoittajien joukossa on useita suomalaisia tutkijoita.

Tietokanta on  päivittyvä, ja tulevien artikkeleiden otsikoita voi selata täältä (forthcoming articles).