Suuri osa Helsingin yliopiston tutkijoista käytti aineistonhallinnan suunnitelman laatimista helpottavaa verkkotyökalua Suomen Akatemian syksyn 2016 rahoitushaussa. 137 tutkijaa sai viime keväänä hakemukseensa myönteisen päätöksen. Heistä n. 64 prosenttia oli kirjautunut Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämään datahallinnan suunnittelua tukevaan palveluun.
DMPTuuli ohjaa suunnitelmallisuuteen
Tutkimusrahoituksen hakeminen on osa tutkijoiden arkipäivää. Suomen Akatemia on edellyttänyt vuodesta 2016 rahoitushakemuksen liitteeksi aineistonhallintasuunnitelmaa. Helsingin yliopiston kirjaston aloitteesta syntyneessä kansallisessa yhteistyössä on rakennettu aineistonhallintasuunnitelma (Data Management Plan) laatimista helpottava työkalu (tool) DMPTuuli.
DMPTuulin ideana on, että lomakepohja ja sen tarjoamat ohjeistukset auttavat kirjoittajaa entistä paremmin ottamaan huomioon ja dokumentoimaan tutkimusprojektin eri vaiheisiin liittyvän aineistonhallinnan. Tällöin sekä kertyvän datan tekijänoikeudelliset että tietoturvaan ja jatkokäyttöön liittyvät seikat tulevat huomioiduiksi.
Työpajoissa saa opastusta aineistonhallintaan
Tietoasiantuntija Mikko Ojanen ohjaamassa kevään 2017 DMPworkshopia. Kuva: Jussi Männistö
Helsingin yliopiston datatuen järjestämissä aineistonhallinnan työpajoissa opastetaan tutkijoita työkalun käyttöön ja kerrotaan olemassa olevista palveluista, sekä aineistonhallinnan suunnittelun hyödyistä. Työpajat ovat olleet suosittuja, useampia satoja tutkijoita on jo osallistunut niihin. Yliopiston datatuki, jossa kirjasto on mukana sekä koordinaattorina että asiantuntijana, vastaa tutkijoiden aineistonhallintaan liittyviin kysymyksiin sekä rahoitushakujen aikana että niiden ulkopuolella.
Helsingin yliopiston kirjaston ydintehtäviä on varmistaa, että yliopistoyhteisöllä Helsingin yliopistossa on pääsy opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavaan tietoon. Vuosittain kirjasto hankkii yliopistolaisten käyttöön näiden tarvitsemia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja noin 5,1 miljoonalla eurolla.
Aineistojen hankinnassa kirjasto on jo vuosia keskittynyt digitaaliseen sisältöön: Vuonna 2017 jo yli 90 % hankintarahasta käytetään elektronisiin kirjoihin ja tieteellisiin lehtiin tai tietokantoihin. Painettuja kirjoja ja lehtiä hankintaan silloin, kun digiversiota ei syystä tai toisesta ole saatavilla.
Kuva: Helsingin yliopisto / Elias Kilkki 2017
Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kirjoja ja lehtiä ensisijaisesti yliopistoyhteisön tarpeiden perusteella. Uudet koulutusohjelmat ovat tuoneet paljon muutoksia kurssimateriaaleihin. Nyt aiempaa suurempi osa kurssikirjallisuudesta on käytettävissä digitaalisena. Kullekin tieteenalalle pyritään varmistamaan myös tärkeimpien tieteellisten lehtien saatavuus. Lisäksi kaikilla yliopistolaisilla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita. Pelkästään tammi-elokuussa 2017 näitä hankintaehdotuksia tuli 1400.
E-kirjat ja lehdet käytössä lisenssisopimuksilla
E-lehtien ja -kirjojen käyttöoikeus nojaa useimmiten organisaatiokohtaiseen, kunkin kustantajan kanssa neuvoteltuun lisenssiin. Helsingin yliopiston kirjasto neuvottelee lisensseistä Helsingin yliopiston käyttöön. Kirjasto hankkii aineistoa myös HYKS:n opetus- ja tutkimuskäyttöön.
Suoraan kustantajilta kirjasto hankkii yliopistolaisille monenlaisia sisältöjä ja työkaluja: satojatuhansia e-lehtiä ja kirjoja, tietokantoja kuten Scopus ja Web of Science, julkaisutoiminnan arvioinnin työvälineitä kuten SciVal ja InCites ja muita tieteenteon työkaluja kuten viitteidenhallintaohjelma RefWorks ja näkyvyyspalvelu PlumX.
Useimmista lehtipaketeista ja työkaluista solmitaan vuosittaiset sopimukset, jolloin aineistot tai tietokannat ovat yliopistolaisten käytössä sopimuskauden ajan.
”Uutena elementtinä lisenssi- ja tilaussopimuksiin ovat viime vuosina tulleet avoimen julkaisemisen alennukset kirjoittajamaksuihin (APC-maksut). Tavoitteenamme on sekä tarjota pääsy tärkeisiin aineistoihin että edistää avointa tieteellistä julkaisemista kustannuksia halliten. Kustantajien kirjoittajamaksukäytännöt ovat moninaisia, ja tutkijoiden tueksi kirjasto tarjoaa ohjeistusta ja tekee lisäselvitystyötä tarpeen mukaan.”, kertoo Helsingin yliopiston kirjaston saatavuuspalveluista vastaava palvelujohtaja Marja Hirn.
Yhteistyöllä neuvotteluvoimaa
Helsingin yliopiston kirjasto on mukana FinELib-konsortiossa, joka neuvottelee keskitetysti aineistosopimuksia suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. FinELib-konsortion palveluyksikkö neuvottelee lisenssisopimuksia pääasiassa suurien kansainvälisten kustantajien tarjoamiin lehtipaketteihin. Konsortio tähtää usean vuoden sopimuksiin. Konsortiona organisaatioilla on neuvotteluvoimaa myös suuria kansainvälisiä kustantajia vastaan, ja usein konsortiosopimuksessa voi olla lisäalennus hinnasta.
FinELib hankkii kuitenkin tietyn lehtipaketin vain, jos vähintään neljä suomalaista korkeakoulukirjastoa tai tutkimuslaitosta haluaa ostaa saman aineisto. Viime vuosina yhteisesti konsortion kautta hankittavien aineistopakettien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi lehti tai tietokanta neuvotellaan Helsingin yliopiston tiedeyhteisön käyttöön Helsingin yliopiston kirjastossa.
Kirjahankinnat ovat Helsingin yliopiston kirjaston omaa neuvottelu- ja ostotyötä. Sen sijaan viite- ja kokotekstitietokannoissa konsortiona neuvoteltujen sopimusten osuus on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston aineistokustannuksista n. 60% menee konsortiohankintoihin.
Suurten kansainvälisten tieteellisten kustantajien lehtipakettien sopimusneuvottelujen tilannetta voi seurata FinELibin uudelta Neuvottelusivustolta. Sivustolta löytyy myös käytännön toimintaohjeita tilanteisiin, jossa organisaatiollasi ei ole lisenssisopimusta juuri tarvitsemaasi lehteen tai artikkeliin.
Julkaisut ja niiden saamat viittaukset eivät enää nykyisin riitä, vaan julkaisujen saamaa näkyvyyttä mitataan reaaliajassa. Altmetriikan avulla löydetään mm. somehitit, jotka ovat saaneet poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä verkkopalveluissa, kuten mm. Twitterissä ja Facebookissa.
Kirjaston tarjoaman altmetriikan ekosysteemin avulla voidaan seurata näkyvyyden ja huomion kasvua välittömästi artikkelin julkaisun jälkeen. PlumX ja Altmetric Explorer ovat altmetriikkatietokantoja, jotka tarjoavat laajan kuvan artikkelin elinkaaresta julkaisun jälkeen.
Julkaisujen seitsemästä kirjoittajasta neljällä on oma Twitter-tili, vielä siis parannettavaa löytyy! Omien julkaisujensa näkyvyyttä voi kasvattaa innovatiivisen Kudos-palvelun avulla.
Almatalent päivittää sivujaan/järjestelmäänsä 27.10.-30.10.17 – palveluissa voi esiintyä tilapäisiä käyttökatkoja ja hitautta. Ongelmia saattaa esiintyä erityisesti etäyhteydellä kirjautumisessa.
Katkoja voi esiintyä ainakin seuraavissa palveluissa:
JSTOR-tietokanta juhlistaa vuoden 2017 Nobel-palkinnon saajia avaamalla heidän laatimia tai heitä käsitteleviä artikkeleita luettavaksi vapaasti verkossa. Artikkelit ovat avoinna 15.11.2017 asti.
MOT Kokonaispalvelu on avattu Helsingin yliopiston käyttöön marraskuun 2017 loppuun asti. Palveluun on aktivoitu 24 uutta sanastoa, suomi-englanti konekäännöksen lisäksi englanti-suomi suunta sekä 12 muuta englanti-vieraskieli-englanti konekäännöstä.
Prosthodontic Treatment for Edentulous Patients on hammaslääketieteen uusi kurssikirja, joka on nyt helposti luettavissa Terkko Navigatorin kautta. Talleta kirja omaan Terkkoosi, niin löydät sen heti kun tentti lähestyy.
Terkko Navigator sisältää valtaisan määrän lääketieteen kurssikirjoja ja erikoislääkäritentin vaatimuksissa olevia keskeisiä teoksia. Tenttiin lukeminen ei ole koskaan ollut näin vaivatonta!
Prosthodontic Treatment for Edentulous Patients @ Terkko Navigator:
University of Helsinki
