Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
News related to the services of Helsinki University Library, applying all campuses.
Loppiaisen jälkeen pääkirjaston aukioloaika Kaisa-talossa pitenee arkisin tunnilla. Kaisa-talo aukeaa ma-pe jo klo 8:00.
Kirjaston asiakaspalvelu aukeaa vanhaan tapaan klo 9:00, mutta talossa voi työskennellä jo tuntia aiemmin. Myös kirjoja voi lainata ja palauttaa sekä varauksia noutaa itsepalveluna.
Huomaathan, että aamuisin klo 8-9 Kaisa-taloa myös siivotaan, joten täydellistä työrauhaa ei voida taata.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään varausten itsepalvelunoutoon 4.1.2016 alkaen.
Varatut kirjat ovat noudettavissa kirjastojen asiakaspalvelualueilta sen jälkeen, kun asiakas on saanut saapumisilmoituksen. Varattu aineisto löytyy hyllystä asiakkaan nimellä. Asiakas lainaa varaamansa kirjan itse lainausautomaatilla.
Kurssikirjoista peritään varausmaksu (1 euro / kirja). Huomaathan, että maksu lisätään asiakastietoihin heti, kun kirja tulee noudettavaksi. (Aiemmin varausmaksu on maksettu noudettaessa.) Muiden kuin kurssikirjojen varaaminen on edelleen maksutonta.
Jos et halua, että varauksesi ovat avohyllyssä nimelläsi noudettavana, ota yhteyttä kirjastoon. Sen jälkeen voit noutaa varatun aineiston palvelutiskiltä kuten tähänkin asti. Ilmoituksen voit tehdä mihin tahansa Helka-kirjastoon.
Helsingin yliopiston kirjasto selvitti marraskuussa mihin kirjastoa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja milloin on vilkkain aika. Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin viikon ajan kolme kertaa päivässä, ja ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 929 henkilöä.
Yliopiston kirjaston kävijöistä 80% on Helsingin yliopistosta. Marraskuun laskennassa pääsykoelukijoita oli kävijöistä ainoastaan yksi prosentti. Keväällä suoritetussa laskennassa pääsykoelukijoiden osuus oli 7%, Kaisa-talossa peräti 11%.
Korkein yliopistolaisten osuus oli Kumpulan kampuskirjastossa, jossa yliopiston ulkopuolisia oli kävijöistä vain 4%. Eniten yliopiston ulkopuolisia asiakkaita käy Meilahdessa Terkossa, missä sairaalan potilaat ja heidän omaisensa muodostavat oman asiakasryhmänsä.
Kävijähaastattelujen perusteella kirjastoa käytetään sillä kampuksella, millä muutenkin opiskellaan ja asioidaan: Viikissä ja Kumpulassa vastaajista yli 80% oli omalta kampukselta, keskustassa ja Meilahdessakin prosenttiosuus nousi lähelle seitsemääkymmentä.
Kaikissa kampuskirjastoissa on vilkkainta yhden-kahden aikaan iltapäivällä ja erityisesti alkuviikosta, jolloin talojen täyttöaste on liki 70%. Huhtikuussa vastaavaan aikaan Kaisa-talon täyttöaste hipoo yhdeksääkymmentä prosenttia. Kevään vilkkaus on havaittavissa myös viikonlopuissa: pääkirjaston marraskuinen täyttöaste oli sekä lauantaina että sunnuntaina kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin huhtikuussa. Marraskuussa Kaisa-talossa oli kävijöitä lauantaisin keskimäärin 1600 ja sunnuntaisin 1045.
Kirjaston oppimisympäristö lukupaikkoineen, ryhmätyötiloineen, tietokoneineen ja palveluineen on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta siitä, millä kampuksella varsinaisesti opiskelee. Jos esimerkiksi pääkirjastossa on ruuhkaa, voi rauhallisempaa lukupaikkaa tai väljempää työskentelypistettä etsiä muista kampuskirjastoista. Osuisiko vaikka Terkko tai Viikki kotimatkasi varrelle?
Viikissä, Meilahdessa ja keskustakampuksella selkeä enemmistö tulee kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas Kumpulassa mainittiin ryhmä-/parityö käynnin syyksi lähes yhtä usein kuin lukeminen/kirjoittaminen.
Kirjastoihin on viime vuosina tehty asiakkaiden toiveesta erityyppisiä luku- ja työskentelyalueita: perinteisten kirjoituspöytä ja -tuoliyhdistelmien rinnalle on tullut sohva- ja nojatuolialueita ja korkeita pöytiä seisomapaikkoineen. Käyttötilastojen valossa perinteiset lukupaikat pitävät kuitenkin edelleen hyvin pintansa: toisin kuin sohva- ja nojatuoliryhmät jotka täyttyvät vasta iltapäivän ruuhkaisina tunteina, lukupaikat vallataan heti aamusta.
Kirjaston toimipaikoissa on ryhmätyöskentelyyn varattua tilaa yhteensä noin 170:lle hengelle. Marraskuun laskennassa pääkirjaston ryhmätyöhuoneita oli tyhjillään vain torstai- ja perjantai-iltaisin, joten kysyntää riittää tasaisesti. Kumpulan kampuskirjaston kaksi ryhmätyötilaa olivat niin ikään jatkuvassa käytössä, mutta ryhmätöitä tehdään myös kirjaston muissa tiloissa. Kumpulassa ryhmä-/parityön mainitsi kirjastossa käynnin syyksi peräti 20% vastaajista, joka oli selvästi enemmän kuin muualla: muissa toimipaikoissa osuus oli vain kolmesta seitsemään prosenttia.
Kolmasosa (29%) kävijöistä viipyi kirjastossa alle kymmenen minuuttia, lähinnä lainaamassa tai palauttamassa kirjoja. Toinen kolmannes (33%) vietti kirjastossa aikaa kahdesta neljään tuntiin tai jopa pidempään. Pitkään viihtyviä oli erityisesti niissä kampuskirjastoissa, joissa vastaajien enemmistö tuli kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan.
Kaisa-talossa oltiin selvästi vähemmän yhteydessä henkilökuntaan kuin muissa toimipaikoissa. Pienemmissä toimipaikoissa henkilökunta on lähempänä eikä tiskille muodostu jonoja yhtä helposti kuin isossa talossa. Toisaalta pääkirjastossa on panostettu itsepalveluun, opasteisiin ja automaatteihin. Yksi esimerkki tästä on varausten itsepalvelunouto, johon pääkirjastossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään ensi vuoden alusta. Kaisa-talon aineistoon on tänä vuonna tehty varauksia liki 50 000 kpl. Ero muihin kampuskirjastoihin on valtava: Kumpulassa varauksia on tehty 640, Meilahdessa 791 ja Viikissä 1412 kappaletta.
Esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista:
| Kaisa-talo | Kumpula | Terkko | Viikki | |
| Varatun aineiston nouto | 20% | 2% | 3% | 5% |
| Aineiston paikantaminen | 9% | 14% | 10% | 11% |
| Kirjojen palautus | 12% | 22% | 31% | 19% |
| Kirjojen lainaus | 19% | 17% | 16% | 15% |
| Lainoja marraskuun aikana, yhteensä | 37 994 kpl | 1382 kpl | 797 kpl | 2671 kpl |
| joista lainattu itsepalveluautomaatilla | 73% | 81% | 57% | 74% |
Helsingin yliopiston kirjasto on saanut Mendeley-tileihin tuhat päivityslisenssiä (voimassa vuoden 2016 loppuun).
Mendeley Premium tili sisältää seuraavat edut:
Voit hankkia itsellesi päivitetyn tilin täyttämällä seuraavan Helsingin yliopiston e-lomakkeen: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/60432/lomake.html
Vastaus suomalaisten tiedelehtien tekijöiden avoimeen kirjeeseen Helsingin yliopiston kirjastolle
Arvoisa vastaanottaja,
Kiitän Helsingin yliopiston kirjaston puolesta kannanotostanne. On lohduttavaa ikävän talouskurimuksemme keskellä, että rahojemme loppumisesta kannetaan huolta sekä tieteellisissä seuroissa että myös esimerkiksi Lapin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa.
Kohtuullisen pitkän kirjastourani aikana en ole törmännyt aiemmin tällaiseen vetoomukseen. En muista nähneeni näin monelta taholta annettua tunnustusta siitä, että yliopistokirjastoilla on olennainen rooli kotimaisen tieteellisen viestinnän kentässä.
Teemme kovaa työtä varmistaaksemme sen, että yliopistolaisilla on pääsy tarvitsemaansa tieteelliseen tietoon. Kiitosta tästä työstä heruu harvoin, näkyvyyttä ehkä sitäkin vähemmän.
Huolenne on reaalinen ja ajankohtainen: yliopistokirjastojen resursointi on asia, josta on syytäkin kantaa huolta näinä aikoina. Jos asiakkaamme eivät reagoi voimakkaasti ja ennakoivasti, yliopistokirjastojen näkymättömyys saattaa kostautua paljon pahemmin kuin mitä tällä hetkellä olemme saaneet tuta.
Toivon, että vetoatte myös omissa yliopistoissanne aktiivisesti kirjastonne resurssien riittävyyden puolesta. Kannattaa toimia ennakoivasti, eikä vasta sitten, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tutkijakunnan ääntä yliopistoissa kyllä kuullaan, varsinkin kun sama huoli ilmaistaan riittävän monelta taholta.
Yliopistokirjastojen näkymättömyydestä varmaan johtuu sekin, ettei mainitsemassanne hankkeessa ilmeisesti ole yhtään yliopistokirjaston edustajaa? Yliopistokirjastot toimivat aktiivisesti asiakasrajapinnassa ja ovat jatkuvasti tekemisissä kansallisen ja kansainvälisen kustannuskentän kanssa. Avoimen tieteen edistäjinä olemme olleet jo pitkään etulinjassa, vaikka projektirahoituksen ja huomion valokeila onkin meitä vältellyt.
Helsingin yliopiston kirjaston tilannetta meille osoittamanne vetoomus ei valitettavasti helpota: kun rahaa ei ole, sitä ei yksinkertaisesti ole, ja olemme valitettavasti joutuneet lakkauttamaan monta muutakin tärkeää julkaisua ja tietokantaa. Olemme toki koittaneet pitää huolta siitä, että julkaisunne ovat edelleen käyttöön saatavissa, ilman julkaisuembargoja.
Kotimainen tiedejulkaiseminen on niin tärkeä asia, että sen resursoinnin pelastamiseksi kannattaa tehdä yhteistyötä nimenomaan yliopistokirjastojen kanssa. Toivon tämän kannanoton johtavan siihen, että löydämme tavat torjua yhdessä tässä keskustelussa tunnistettuja uhkia.
Yhteistyöterveisin,
Kimmo Tuominen
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto
Pääkirjasto Kaisa-talon hissit Kaisaniemenkadun ja metrotason sisäänkäynneiltä ovat epäkunnossa.
Korjaus aloitetaan torstaina 17.12. klo 12:00 ja sen arvioidaan olevan ohi iltapäivään mennessä. Korjauksen aikana eivät toimi myöskään Kaisa-talon sisällä olevat hissit.
Kirjastoon pääsee Fabianinkadun puolelta pääovesta ja Vuorikadun puolelta kahvilan kautta.
Esteettömyysasioissa kannattaa olla yhteydessä kirjastoon jo ennalta:
Kaisa-talo
Fabianinkatu 30
puh. 02941 23920
sähköposti: kirjasto-keskusta@helsinki.fi
Pahoittelemme häiriötä!
Suomen tieteellisillä kirjastoilla on kunnia isännöidä vuoden 2016 LIBER-konferenssia. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa 29.6.-1.7.2016. Järjestyksessään jo 45. LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) -konferenssin vastuullisina järjestäjinä toimivat Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Suomen tieteellinen kirjastoseura.
Vuoden 2016 konferenssin teema käsittelee kirjastojen roolia avoimen tieteen mahdollistajana otsikolla Libraries Opening Paths to Knowledge. Konferenssin tavoitteena on tuoda esiin monipuolisesti työtä, jota eurooppalaiset tieteelliset kirjastot tekevät avoimen tieteen tukemiseksi ja uuden tiedon synnyttämiseksi tiedeyhteisöissä.
Konferenssin Call for Papers on nyt avattu. Tarkempia ohjeita esitysten ja posterien laatijoille löytyy konferenssin verkkosivuilta. Esityksiä on mahdollista tarjota 15.2.2016 saakka.
LIBERin tämänhetkinen presidentti Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjastosta toivottaa järjestäjätahojen puolesta kaikki kollegat lämpimästi tervetulleiksi konferenssiin!
University of Helsinki