Vastaa, vaikuta, voita – HULib asiakaskysely 2018

HULib Asiakaskysely 2016Miten tärkeinä pidät kirjaston palveluja, ja miten hyvin olemme onnistuneet niiden tarjoamisessa?

 

Vastaamalla Helsingin yliopiston kirjaston asiakaskyselyyn 23.-29.4.2018 annat meille tärkeää tietoa siitä, miten voimme jatkossakin palvella sinua mahdollisimman hyvin. Lisäksi sinun on mahdollista jättää kommenttejasi eri kirjastopalveluihin liittyen.

Kyselyssä on, vastauksistasi riippuen, kymmenkunta kysymystä. Vastaaminen vie vain 5-10 minuuttia.

Kaikkien vastaajien kesken arvomme 25 palkintoa: Helsingin yliopisto -termosmukeja ja elokuvalippupaketteja.

Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely

Käyttäjäkyselyn tuloksia: tarkastelussa Helsingin yliopiston kirjaston asiakas

Syksyllä Helsingin yliopiston kirjastossa toteutettiin kävijätilastointi ja ovensuukysely kahden marraskuun viikon aikana.

Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin eri kirjaston toimipisteissä viikon ajan 3 kertaa päivässä sekä ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 748 henkilöä.

Kyselyiden perusteella 72 prosenttia kirjaston asiakkaista on Helsingin yliopiston opiskelijoita. Muita kuin yliopiston opiskelijoita, tutkijoita tai opettajia asioi eniten Kaisa-talossa ja Meilahden kampuskirjastossa.

Opiskelija viihtyy kirjastossa lukemassa ja kirjoittamassa

Yli puolet (54%) kirjaston kävijöistä ilmoitti viipyvänsä pidempään kuin tunnin. Kampuskohtaisesti tarkasteltuna erityisesti Meilahden kampuskirjastossa kunnostaudutaan kestävyysopiskelussa, sillä jopa 40 % Meilahden vastaajista kertoi viipyneensä 2-4 tuntia ja 21% vastaajista ilmoitti viipyneensä yli 4 tuntia.
Kyselyssä tavallisimmaksi kirjastokäynnin syyksi asiakkaat ilmoittivat lukemisen tai kirjoittamisen (51%).

Aineiston lainaus ja palautus tai varauksen nouto oli saanut liikkeelle 17 % vastaajista. Kumpulan kampuskirjastossa tämä ĺuku nousi jopa 29 %:iin. Ryhmätöiden tekeminen mainittiin tällä kertaa vain 7 % vastauksista, joskin Viikissä tämä nousi kirjastossa vierailun lähes viidesosassa vastauksista (18%).

Kirjaston toimipisteissä on täysintä alkuviikosta iltapäivisin, jolloin vapaata opiskelupaikkaa tai työskentelytilaa on saanut hakea erityisesti Kaisa-talossa, kun käyttöaste on kohonnut yli 60 %:iin. Kaisa-talossa ja Viikissä myös torstait ovat osoittautuneet suosituiksi päiviksi (yli 60 % käyttöaste). Luvut pysyneet aika samoissa verrattuna vuoden takaiseen. Minervassa on hienoista laskua, mikä selittyy vähintään osittain sillä, että psykologian ja logopedian opiskelijoiden kampus siirtyi Meilahteen, mistä johtuen tämän asiakasryhmän tarve asioida Minervassa on vähentynyt.

Uudistunut Meilahden kampuskirjasto keräsi enimmäkseen kiitosta

Meilahdessa vastaajilta kysyttiin myös palautetta kirjastosta, joka avattiin syksyllä remontin jälkeen osana Terkko Health Hubia. Noin 60 % vastaajista antoi positiivisia arvioita Meilahden uudistuksista. Erityisesti kiitettiin avaruutta ja valoisuutta, aukioloaikoja, lukupaikkojen määrää, aineiston löydettävyyttä ja kahvilaa. Kuitenkin noin 30 % vastaajista kritisoi rakennuksen äänimaailmaa ja meluisuutta.

Kaisa-talon ryhmätyötilat muuttivat kesällä, käyttöasteissa laskua

Vaikuttaa siltä, että ryhmätyötiloissa on enemmän tuoleja tyhjänä aikaisempaan verrattuna, sillä Kaisa-talon ryhmätyötilojen käyttöasteissa on tapahtunut laskua verrattuna vuoden takaiseen (ruuhka-ajan käyttöaste vuonna 2016 oli 65%, kun taas tänä vuonna 34 %, aamujen ja iltojen käyttöasteet alempia). Ryhmätyöhuoneet eivät ole kuitenkaan olleet tyhjillään, sillä käyttöaste ei nouse korkeaksi, jos esimerkiksi useammassa 5 hengen ryhmätyötilassa on kahden hengen ryhmä. Tilojen varausaste oli kuitenkin tarkastelujakson aikana Kaisa-talossa keskimäärin 67 %.

Asiaan on myös voinut vaikuttaa se, että kaikki eivät ole huomanneet kesällä tapahtunutta muutosta, jossa Kaisa-talon ryhmätyötilat keskitettiin pääosin neloskerrokseen. On mahdollista, että ryhmätyötiloissa on ollut yksittäisiä ihmisiä lukemassa, ja lukupaikoiksi muutetuissa entisissä ryhmätyötiloissa ollaan oltu tekemässä ryhmätyötä.

Meilahdessa taas ryhmätyötilojen käyttöasteet ovat selkeästi nousseet vuoden takaisesta (aamun 2016 käyttöaste oli 26 %, tänä vuonna 55%, viime vuonna iltapäivä 27% vs. tänä vuonna 44%). Meilahdessa on remontin jälkeen yksi varattava ryhmätyötila vähemmän kuin aiemmin. Toisaalta ryhmätyöhön soveltuvaa tilaa löytyy Terkko Heath Hubin ensimmäisestä kerroksesta ilman varaustakin.

Omatoimiaikoja ja itsepalvelua lisätty

Syksy toi Helsingin yliopiston kirjastoon omatoimiajat Kaisa-talon lisäksi myös kaikkiin kampuskirjastoihin. Kaisa-talossa itsepalveluautomaatilla suoritettujen lainojen osuus on jo 90 %. Toimipisteissä on siirrytty varausten itsepalvelunoutoon, mikä näkyy siinä, että enää vain 1% asiakkaista noutaa varauksensa asiakaspalvelutiskiltä.

Oheisessa taulukossa on esitettynä esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista.

Kaisa-talo
Kumpula
Terkko
Viikki
Aineiston paikantaminen tiskillä asioiden 15% 13% 14% 12%
Kirjojen palautus (tiskille) 9% 23% 23% 31%
Kirjojen lainaus (tiskillä) 11% 9% 11% 12%
Lainoja marraskuun aikana, yhteensä 30 191 kpl 1 183 kpl 1 256 kpl 1 882 kpl
joista lainattu itsepalveluautomaatilla 90% 82% 77% 87%

 

Mitä mieltä olet e-kirjoista? Osallistu kyselyyn!

Yliopistokirjastot keräävät nyt opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia e-kurssikirjojen käytöstä opinnoissa sekä opetuksessa. E-kirjoilla tarkoitetaan sähköisessä muodossa olevia kirjoja, joita voit lukea esim. tietokoneen tai mobiililaitteen avulla. Kyselyllä saadun palautteen perusteella kehitämme opinnoissa tarvittavien e-kirjojen saatavuutta ja käytettävyyttä entistä paremmaksi, siksi mielipiteesi on erittäin tärkeä!

bookOpiskelijakyselyn linkki: https://my.surveypal.com/-E-kirjat-opintojen-tukena–kysely

Opettajakyselyn linkki: https://my.surveypal.com/E-kirjat–opetuksen-tukena-kysely

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja vastaajien yksityisyyttä kunnioittaen. Yksittäisten vastaajan antamat tiedot eivät ole raportoinnissa tunnistettavissa. Tutkimusaineisto arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen käyttöön.​

 

Vastaa kyselyyn 31.5.2016 mennessä. Kyselyn on toteuttanut Kansalliskirjasto yhdessä korkeakoulukirjastojen kanssa. Yhteyden kyselyn toteuttajiin saa osoitteesta: finelib[at]helsinki.fi​​

Kiitos osallistumisesta!

“Kiitos tähänastisesta” – käyttäjäkyselystä eväitä kirjaston kehittämiseen

Maalis-huhtikuussa toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä Helsingin yliopiston kirjaston palveluja arvioi 1113 vastaajaa. Kiitos kaikille vastaajille!

Suurin osa palautteesta kohdistui Kaisa-talossa toimivaan pääkirjastoon, jota arvioi 67 % vastaajista. Suurin vastaajaryhmä olivat perustutkinto-opiskelijat (64 %). Seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät olivat jatko-opiskelijat (13 %), yliopiston ulkopuoliset asiakkaat (11 %) ja tutkijat (4 %). Tieteenaloista oli vastaajia enemmän humanistisen ja teologisen sekä luonnontieteiden puolelta kuin vuonna 2010, jolloin kysely järjestettiin edellisen kerran.

”Ei olisi tutkimusta ilman kirjastoa”

Palautteen pohjalta voidaan todeta, että kirjastolta odotetaan paljon ja yleinen tyytyväisyysaste on noussut. Kyselyssä kartoitettiin mm. miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön tai opiskeluun. Arvioiden mukaan kirjastopalvelut ovat  merkittävästi helpottaneet aineistojen löytymistä, parantaneet opiskelun ja työtehtävien laatua sekä helpottaneet oman alan seuraamista. Kirjaston tärkein menestystekijä on palveluhenkinen ja osaava henkilökunta.

Kehitettävääkin toki löytyy. Odotukset ja todellisuus eivät kohtaa mm. työskentelytarpeita vastaavia tilojen sekä helposti löytyvien ja tiedontarpeita vastaavien aineistojen tarjonnassa. Parannettavaa on myös kirjaston verkkosivuissa, aukioloajoissa ja sähköisessä asioinnissa. Asiakkaat kaipaavat myös selkeämpiä vaikutusmahdollisuuksia kirjaston toimintaan.

Eväitä eteenpäin

Kyselyn kautta saatu palaute antaa kirjastolle pontta toteuttaa yliopiston strategian mukaista tavoiteohjelmaansa. Vuosille 2013-2016 laadittu tavoiteohjelma konkretisoituu kirjaston toimintasuunnitelmassa, jossa vuonna 2013 painottuvat seuraavat kehittämiskokonaisuudet

  • Kirjastoaineistojen löytyvyyden ja näkyvyyden parantaminen
  • Uudenlaiset oppimisympäristöt
  • Julkaiseminen, näkyvyys ja uusi metriikka (bibliometriikka)
  • Asiakkuuksien johtaminen
  • Palautejärjestelmän kehittäminen

Tavoitteena on entistä parempi kirjasto, joka on asiakkaidensa arjen kumppani.