Helsingin yliopiston kirjasto – Helsingfors universitets bibliotek – Helsinki University Library
Helsingin yliopisto maksaa vuosina 2018–2020 Elsevier-sopimuksesta noin 4,3 miljoonaa euroa. Mistä Helsingin yliopisto oikein maksaa, ja miksi? Helsingin yliopiston kirjasto pyrkii sekä vastaamaan kysymykseen että taustoittamaan tilaushankintoja.
Continue reading “Kuinka paljon tiedejulkaisut maksavat – ja mistä niissä maksetaan?”
Helsingin yliopiston kirjasto näkee Elsevier-sopimukseen liittyvän julkaisutuen Helsingin yliopistolaisille käytännöllisenä ratkaisuna. Tavoitteena on saada tietoa kokonaiskustannuksista suuren tiedekustantajan lehdissä, ja edistää avointa julkaisemista pitkällä aikajänteellä. Määräaikaisella ratkaisulla kerätään tietopohjaa tulevia sopimusneuvotteluja varten. Helsingin yliopiston tai Helsingin yliopiston kirjaston kanta hybridijulkaisemiseen ei ole muuttunut.
Helsingin yliopiston kirjaston ydintehtäviä on varmistaa, että yliopistoyhteisöllä Helsingin yliopistossa on pääsy opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavaan tietoon. Vuosittain kirjasto hankkii yliopistolaisten käyttöön näiden tarvitsemia kirjoja, lehtiä ja tietokantoja noin 5,1 miljoonalla eurolla.
Aineistojen hankinnassa kirjasto on jo vuosia keskittynyt digitaaliseen sisältöön: Vuonna 2017 jo yli 90 % hankintarahasta käytetään elektronisiin kirjoihin ja tieteellisiin lehtiin tai tietokantoihin. Painettuja kirjoja ja lehtiä hankintaan silloin, kun digiversiota ei syystä tai toisesta ole saatavilla.
Helsingin yliopiston kirjasto hankkii kirjoja ja lehtiä ensisijaisesti yliopistoyhteisön tarpeiden perusteella. Uudet koulutusohjelmat ovat tuoneet paljon muutoksia kurssimateriaaleihin. Nyt aiempaa suurempi osa kurssikirjallisuudesta on käytettävissä digitaalisena. Kullekin tieteenalalle pyritään varmistamaan myös tärkeimpien tieteellisten lehtien saatavuus. Lisäksi kaikilla yliopistolaisilla on mahdollisuus esittää hankintatoiveita. Pelkästään tammi-elokuussa 2017 näitä hankintaehdotuksia tuli 1400.
E-kirjat ja lehdet käytössä lisenssisopimuksilla
E-lehtien ja -kirjojen käyttöoikeus nojaa useimmiten organisaatiokohtaiseen, kunkin kustantajan kanssa neuvoteltuun lisenssiin. Helsingin yliopiston kirjasto neuvottelee lisensseistä Helsingin yliopiston käyttöön. Kirjasto hankkii aineistoa myös HYKS:n opetus- ja tutkimuskäyttöön.
Suoraan kustantajilta kirjasto hankkii yliopistolaisille monenlaisia sisältöjä ja työkaluja: satojatuhansia e-lehtiä ja kirjoja, tietokantoja kuten Scopus ja Web of Science, julkaisutoiminnan arvioinnin työvälineitä kuten SciVal ja InCites ja muita tieteenteon työkaluja kuten viitteidenhallintaohjelma RefWorks ja näkyvyyspalvelu PlumX.
Useimmista lehtipaketeista ja työkaluista solmitaan vuosittaiset sopimukset, jolloin aineistot tai tietokannat ovat yliopistolaisten käytössä sopimuskauden ajan.
”Uutena elementtinä lisenssi- ja tilaussopimuksiin ovat viime vuosina tulleet avoimen julkaisemisen alennukset kirjoittajamaksuihin (APC-maksut). Tavoitteenamme on sekä tarjota pääsy tärkeisiin aineistoihin että edistää avointa tieteellistä julkaisemista kustannuksia halliten. Kustantajien kirjoittajamaksukäytännöt ovat moninaisia, ja tutkijoiden tueksi kirjasto tarjoaa ohjeistusta ja tekee lisäselvitystyötä tarpeen mukaan.”, kertoo Helsingin yliopiston kirjaston saatavuuspalveluista vastaava palvelujohtaja Marja Hirn.
Yhteistyöllä neuvotteluvoimaa
Helsingin yliopiston kirjasto on mukana FinELib-konsortiossa, joka neuvottelee keskitetysti aineistosopimuksia suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. FinELib-konsortion palveluyksikkö neuvottelee lisenssisopimuksia pääasiassa suurien kansainvälisten kustantajien tarjoamiin lehtipaketteihin. Konsortio tähtää usean vuoden sopimuksiin. Konsortiona organisaatioilla on neuvotteluvoimaa myös suuria kansainvälisiä kustantajia vastaan, ja usein konsortiosopimuksessa voi olla lisäalennus hinnasta.
FinELib hankkii kuitenkin tietyn lehtipaketin vain, jos vähintään neljä suomalaista korkeakoulukirjastoa tai tutkimuslaitosta haluaa ostaa saman aineisto. Viime vuosina yhteisesti konsortion kautta hankittavien aineistopakettien määrä on vähentynyt, ja yhä useampi lehti tai tietokanta neuvotellaan Helsingin yliopiston tiedeyhteisön käyttöön Helsingin yliopiston kirjastossa.
Kirjahankinnat ovat Helsingin yliopiston kirjaston omaa neuvottelu- ja ostotyötä. Sen sijaan viite- ja kokotekstitietokannoissa konsortiona neuvoteltujen sopimusten osuus on suuri. Helsingin yliopiston kirjaston aineistokustannuksista n. 60% menee konsortiohankintoihin.
Suurten kansainvälisten tieteellisten kustantajien lehtipakettien sopimusneuvottelujen tilannetta voi seurata FinELibin uudelta Neuvottelusivustolta. Sivustolta löytyy myös käytännön toimintaohjeita tilanteisiin, jossa organisaatiollasi ei ole lisenssisopimusta juuri tarvitsemaasi lehteen tai artikkeliin.
Suomen korkeakoulukirjastoja ja tutkimuslaitosten tietopalveluja edustava FinELib-konsortio ja tiedekustantaja Elsevier jatkavat neuvotteluja tieteellisten julkaisujen lisenssisopimuksesta, joka tuo Elsevierien lehdet suomalaisten tutkijoiden käyttöön. Nykyinen sopimus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun.
Elsevier on toistaiseksi ollut haluton kehittämään mallia avoimen julkaisemisen edistämiseen. Nykyinen sopimusmalli, jossa yliopistot maksavat tilaushinnan lisäksi erillisiä julkaisumaksuja (ns. APC-maksu eli Article Processing Charges) avoimesti julkaistavista artikkeleista, johtaa yliopistoille kestämättömään hintakehitykseen tilaushintojen samanaikaisesti noustessa ja avoimen julkaisemisen yleistyessä.
Neuvottelut jatkuvat kesäkuussa.
Lisätietoja lisenssisopimusneuvotteluista: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=80157628
Helsingin yliopiston kirjasto ja Alma Talent Oy haluavat muistuttaa kirjaston asiakkaita siitä, että Verkkokirjahylly ja Fokus ovat Alma Talent Oy:n julkaisemia palveluja, joihin kirjasto on hankkinut käyttöoikeuden yliopiston kirjastoa käyttäville Helsingin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Alma Talent on huolissaan tiedosta, että Helsingin yliopiston opiskelijat ovat valmistaneet kopioita palveluissa julkaistuista opintovaatimuksiin kuuluvista teoksista ja jakaneet niitä sähköpostitse edelleen muille opiskelijoille PDF-muodossa.
Kopioiden valmistaminen teoksista henkilökohtaista käyttöä varten on tekijänoikeuslainsäädännön ja myös e-kirjapalveluiden käyttöehtojen perusteella hyväksyttyä. Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto haluavat kuitenkin muistuttaa, että palvelujen sisällön tai sen osien julkaiseminen tai jakelu ilman oikeuksienomistajalta etukäteen hankittua lupaa on vähäisiä tekstilainauksia lukuun ottamatta vastoin tekijänoikeuslainsäädäntöä ja siten kiellettyä.
Lainsäädännöllä ja sopimuksilla turvataan niin kustantajan kuin etenkin kirjailijoiden oikeuksia. Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto kehottavat opiskelijoita ottamaan huomioon sekä lainsäädännön että käyttöoikeussopimuksen vaatimukset, ja lopettamaan henkilökohtaiseen käyttöön tehtyjen tekstikopioiden jakelun edelleen ja olemaan tekemättä kopioita teoksista jakelua varten.
Yliopisto-opiskelijat ovat Verkkokirjahylly– ja Fokus-palveluiden tärkeä käyttäjäryhmä, jota Alma Talent haluaa palvella mahdollisimman hyvin tilanteessa, jossa painetut tenttikirjat ovat usein vaikeasti saatavilla tai tentteihin vaadittavat materiaalit ovat saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Alma Talent pyrkiikin kehittämään palvelujaan yhteistyössä yliopiston kanssa niin, että aineistot ovat kaikkien niitä tarvitsevien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta.
Alma Talent ottaa mielellään palautetta ja kehitysehdotuksia vastaan osoitteessa verkkopalvelut@almamedia.fi. Helsingin yliopiston kirjastolle elektroniseen kurssimateriaaliin ja e-kirjoihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteella e-library@helsinki.fi. E-kirjoista ja kurssiaineistoista voit kysyä kirjastolta kätevästi myös kirjaston verkkosivujen chatissä.
Yhteistyöterveisin Alma Talent ja Helsingin yliopiston kirjasto
Kansainvälinen tiedekustantaja Elsevier ja Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sopineet vuoden aikalisästä elektronisten lehtien lisenssineuvotteluissa. Aikalisää tarvitaan, jotta löydetään ratkaisu Suomelle tärkeässä avoimen julkaisemisen edistämisessä.
Vuoden jatkosopimus mahdollistaa myös Helsingin yliopiston tutkijoille Elsevierin e-lehtien käytön vuonna 2017 neuvottelujen jatkuessa.
Suomen korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia neuvotteluissa edustavalla FinELib-konsortiolla on neuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta: Tiedelehtitilausten kustannusten kasvua täytyy hillitä. Lisäksi sopimuksen tulee edistää suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia julkaista artikkelinsa avoimina verkossa kaikkien käyttöön.
”Kuluneen syksyn neuvotteluissa kävi selväksi, että kansainvälisen tutkimusyhteisön vahvasta tahtotilasta huolimatta Elsevier on haluton kehittämään avoimen julkaisemisen liiketoimintamalleja ja haluaisi pysyä vanhassa tilauslehtimallissa. Kustantaja näkee edelleen avoimen julkaisemisen erillisenä marginaalisena toimintamallina, ei tiedejulkaisemisen tulevaisuutena. On viivytystaistelua periä artikkelien avoimuudesta erittäin korkeita lisämaksuja, vaikka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat jo vuodesta toiseen kasvavia tilausmaksuja. Nyt odotamme, että Elsevier ensi vuoden aikana osoittaa pystyvänsä siihen muutokseen, jota tiedemaailma tarvitsee ja odottaa”, sanoo Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopiston vararehtori ja neuvottelujen puheenjohtaja.
Suomea ohjaavat kohti avointa julkaisemista opetus- ja kulttuuriministeriön, Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ja Euroopan unionin tavoitteet. Avoin julkaiseminen lisää tieteen näkyvyyttä ja parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia hyödyntää verovaroin tehtyä tutkimusta.
Suomalainen tiedeyhteisö on antanut tukensa yhteisille neuvottelutavoitteille. Marraskuun lopussa julkaistu Tiedonhinta.fi -kannanotto on kerännyt jo 2700 allekirjoitusta tutkijayhteisöstä. Allekirjoittajat sitoutuvat olemaan osallistumatta tiedelehtien toimituskuntiin tai lehtiartikkeleiden vertaisarviointiin, jos FinELibin neuvottelutavoitteet eivät täyty.
”Avoin julkaiseminen ja tieteellisen tiedon hinta ovat teemoja, jotka korostuvat nyt vastaavissa neuvotteluissa kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Saksan parhaillaan käymissä neuvotteluissa”, toteaa Kristiina Hormia-Poutanen, neuvotteluryhmän jäsen, Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalveluiden johtaja. ”Vain sitkeydellä ja yhteisessä rintamassa toimimalla tiedeyhteisö voi vaikuttaa suuriin kaupallisiin kustantajiin ja muuttaa pysyvästi tieteellisen kustantamisen mallia.”
Vuoden jatkosopimus mahdollistaa sen, että neuvotteluissa löydetään avoimuuden malli, joka aidosti edistää avointa julkaisemista kasvattamatta tiedejulkaisemisen kustannuksia tiedeyhteisölle. Ellei sopimukseen avoimesta julkaisemisesta päästä vuoden 2017 aikana, voi suomalainen tiedeyhteisö olla vuoden päästä tilanteessa, jossa pääsy moniin tärkeisiin tiedelehtiin katkeaa.
Lisätiedot:
vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvotteluryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen(at)helsinki.fi
johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto, puh. 050 5523056, kristiina.hormia(at)helsinki.fi
Avoimen julkaisemisen eli Open Accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset pyrkivät parhaillaan käytävissä neuvotteluissa tiedekustantajien kanssa parantamaan mahdollisuuksia avoimien julkaisutapojen tehokkaaseen käyttöön. “Tavoitteenamme on samalla varmistaa, etteivät tieteellisen julkaisemisen kokonaiskustannukset kasva”, sanoo Mikael Laakso, Svenska Handelshögskolanin apulaisprofessori ja neuvottelujen strategiaryhmän jäsen.
Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä. “Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää siirtymistä tilausmaksuihin perustuvista lisenssisopimuksista kohti avoimia julkaisumalleja”, Laakso jatkaa.
Päällekkäiset kustannukset minimoitava
Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa siitä, kun artikkeli julkaistaan. Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista, jossa tutkija voi ostaa tilausmaksulliseen lehteen hyväksytyn yksittäisen artikkelinsa kaikille avoimeksi maksamalla erillisen artikkelin käsittelymaksun. Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.
Kansalliskirjaston koordinoima FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.
Tavoitteena avointa julkaisemista edistävä sopimus
Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa. Open Access -julkaisemisen tarkkoja kuluja ei tiedetä, koska niitä ei seurata Suomessa kansallisella tasolla. Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on kuitenkin arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat Open Access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.
Myös kansainvälisesti etsitään Open Access -julkaisemiselle mallia, joka on taloudellisesti kestävä ja tutkijoille helppo. Parhaillaan on menossa useita avoimen julkaisemisen edellytyksiä ajavaa kansainvälistä kampanjaa, esim. League of European Research Universitiesin Christmas is over, jonka ovat allekirjoittaneet useat Suomen korkeakoulut. Esimerkiksi Hollannin korkeakoulut ovat onnistuneet solmimaan suurista kustantajista Springerin ja Wileyn kanssa lehtipakettisopimuksia, joissa avointa julkaisemista on helpotettu.
Kirjastoista tukea avoimeen julkaisemiseen
Tutkijat voivat saada tukea Open Access-julkaisemiselle oman organisaationsa kirjastosta sekä monista verkkoon kootuista OA-julkaisemisen ohjeista, esimerkiksi:
Avoin tiede ja open access (Helsingin yliopiston kirjasto)
Avoin julkaiseminen (Aalto-yliopisto)
Open Access julkaiseminen (Itä-Suomen yliopisto)
Avoin tiede ja tutkimus -hanke
Lisätietoja:
vararehtori Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän puheenjohtaja, puh. 029 415 0640, keijo.hamalainen@helsinki.fi
apulaisprofessori Mikael Laakso, Hanken Svenska handelshögskolan, sopimusneuvottelujen strategiaryhmän jäsen, puh. 050 910 0864, mikael.laakso@hanken.fi
FinELibin verkkosivut
FinELib Twitterissä
Twiittejä käyttäjältä @FinELibpalvelu
University of Helsinki