Tervetuloa bibliometriikkaseminaariin 16.12.

Vuoden 2016 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.12.2016 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 5 A.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Seminaari on kaksikielinen: aamupäivällä osa puheenvuoroista on suomeksi, muut englanniksi. Osallistuminen on maksutonta, osallistujat vastaavat omista matka- ja ruokailukuluistaan.

minerva

Ilmoittaudu seminaariin allaolevasta linkistä torstaihin 8. joulukuuta 2016 mennessä. https://www.webropolsurveys.com/S/7905DF9404D2F1D6.par

 Alustava ohjelma (Huom! muuttunut aikataulu):
9.00–9.30 Aamukahvi
9.30–9.35 Seminaarin avaus Tua Hindersson-Söderholm, Hanken
9.35–10.00 Bibliometriikan vaiheita Suomessa Maria Forsman
10.00–10.45

Kansalliset ja paikalliset bibliometriikkapalvelut tulevaisuudessa:

OKM:n hallinnonalalle tarjoamat bibliometriikkapalvelut

Bibliometriikkatyökalujen hyödyntäminen yliopistossa

 

Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Eva Isaksson, Helsingin yliopiston kirjasto

10.45–11.45

Altmetrics – What We Know, What We Don’t Know, and What We Need to Know

Altmetric Tools in Finnish university libraries – case examples

Kim Holmberg, Turun yliopisto

Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto; N.N.

11.45–12.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45–13.45 Bibliometrics and Current Research Information Systems Gunnar Sivertsen, Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU)
13.45–14.15 Iltapäiväkahvi
14.15–15.30 Paneelikeskustelu: Bibliometrics and Publication Forum as criteria for research evaluation Julkaisutoiminnan käyttö ja julkaisufoorumi tutkimuksen arvioinnin kriteereinä Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta (pj.); Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto; Sari Kivistö, Tampereen yliopisto; Timo Korkeamäki, Hanken; Gunnar Sivertsen, NIFU; Otto Auranen, Suomen Akatemia

Myös osallistuminen etäyhteydellä on mahdollista. Etäyhteystiedot päivitetään ohjelmasivulle.

 

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049