Viikin kampuksen sydän, Infokeskus Korona menee remonttiin kesän 2020 alussa. Tiloja muutetaan paremmin nykyisiä tarpeita vastaaviksi, ja erityisesti opetustiloihin suunnitellaan suuria muutoksia.
Koronan yläkerroksiin on tulossa yliopiston henkilöstön työtiloja ja Helsingin yliopiston kirjaston tiloja. Alakerta on opiskelijoiden, opetuksen, kaupunginkirjaston ja yliopiston kirjaston valtakuntaa.
Tule kertomaan millaisia tiloja sinä tarvitset opiskeluusi
Tiistaina 2.4.2019 klo 14-16
Infokeskus Korona, sali 139
Infotilaisuudessa esitellään tämän hetkistä konseptisuunnitelmaa mm. panoraamavideoiden ja VR-lasien avulla. Ohjelmassa on myös esitys uudistuvasta opetuksesta ja opiskelun tulevaisuudesta. Loppuun on varattu aikaa kysymyksille, palautteelle ja keskustelulle interaktiivisen Flinga-työkalun avulla. Tarjolla mehua ja hedelmiä.
Tilaisuuden ohjelma (tarkentuu myöhemmin)
Viikin alueen ja infokeskuksen taustaa, Arkkitehti Mika Huhtala, Helsingin yliopisto
Opetuksen ja opiskelun tulevaisuus, Yliopistonlehtori Anne Nevgi
Palautetta Viikin kampuskirjaston tiloista kerättiin syksyllä 2018
Helsingin yliopiston kirjasto teki syys-lokakuussa 2018 kyselyn Viikin kampuskirjaston käyttäjille. Palautetta kerättiin Flingan ja kirjastoon sijoitettujen fläppitaulujen avulla.
Kysyimme yleisesti mikä kirjastossa toimii ja mikä ei. Lisäksi kysyimme erityisesti ryhmätyötiloista, tutkijasopista ja 24h-lukusalista.
Kyselyyn tuli noin 200 kehitystoivetta ja kommenttia. Eniten kritisoitiin melua ja toivottiin parempaa äänieristystä. Esiin nousivat myös ergonomia, ilmanvaihto, valaistus ja värimaailma. Kalusteisiin, ryhmätyötiloihin ja tutkijasoppiin toivottiin parannuksia ja opiskelupaikkoja toivottiin lisää.
Kiitosta kirjasto sai hyvän palvelun lisäksi kasveista ja puutarhasta, “löhöpiilosohvista” sekä rauhallisista ja valoisista paikoista ikkunoiden lähellä.
Kirjasto on toimittanut palautteista yksityiskohtaisen koosteen hankesuunnittelun käyttöön, jossa sitä hyödynnetään tilamuutoksen suunnittelussa.
Miten tärkeinä pidät kirjaston palveluja, ja miten hyvin olemme onnistuneet niiden tarjoamisessa?
Vastaamalla Helsingin yliopiston kirjaston asiakaskyselyyn 23.-29.4.2018 annat meille tärkeää tietoa siitä, miten voimme jatkossakin palvella sinua mahdollisimman hyvin. Lisäksi sinun on mahdollista jättää kommenttejasi eri kirjastopalveluihin liittyen.
Kyselyssä on, vastauksistasi riippuen, kymmenkunta kysymystä. Vastaaminen vie vain 5-10 minuuttia.
Kaikkien vastaajien kesken arvomme 25 palkintoa: Helsingin yliopisto -termosmukeja ja elokuvalippupaketteja.
Parempi kirjasto tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Helsingin yliopiston kirjaston tutkijat ja opiskelijat voivat vielä tänään jättää vastauksensa kirjaston asiakaskyselyyn. Kyselyssä selvitetään, mitä mieltä asiakkaat ovat nykyisistä kirjastopalveluista ja mitä toiveita heillä on. Millainen olisi vielä nykyistä parempi kirjasto?
Helsingin yliopiston kirjaston Asiakaskysely 2016 on käynnissä. Olemme saaneet runsaasti vastauksia ja hyviä kehittämisideoita. Tähän kirjoitukseen on poimittu niistä muutamia.
Asiakaskysely on auki maanantaihin 14.11. saakka. Nyt on siis vielä mahdollisuus vastata ja vaikuttaa siihen, minkälainen kirjasto yliopistolaisia vastaisuudessa palvelee
Lisää rauhallisia työskentelytiloja Kaisa-taloon
”Kirjastossa tulisi ehdottomasti panostaa siihen, että kirjastossa on tarpeeksi KUNNOLLISIA ja tarpeeksi rauhallisia opiskelupaikkoja. Varsinkin Kaisa-talon kirjasto on ylikuormitettu ja istumapaikan löytäminen on tuuripeliä”.
Viesti on selvä ja tullut jo useilta vastaajilta. Palvelujohtaja Kirsi Luukkanen kertoo, että ”Työskentelypaikkoja pääkirjastossa ja Aleksandriassa on yhteensä 1300, mutta tiedämme, että sesonkiaikoina ne eivät riitä kaikille. Vilkkaimpina päivinä pääkirjaston kävijämäärä hipoo yhdeksää tuhatta. Suuri osa uusista kirjoista hankitaan elektronisina, mikä osaltaan vähentää hyllyjen määrä ja jatkossa saamme lisää tilaa työskentelypaikoille. Olemme myös ohjanneet ja opastaneet asiakkaita käyttämään yhteisiä pelisääntöjä lukupaikkojen varaamisessa.”
Kumpulan kampuskirjasto saa kiitosta
”Kumpulan kampuskirjaston palvelut ovat kehittyneet merkittävästi, aineistot löytyvät helpommin ja työskentelyalueet on tarkoin mitoitettu hiljaiseen työskentelyyn, ryhmätoimintaan ja tietokoneavusteiseen työhön sopiviksi.”
Kirsi Luukkasen mukaan kirjaston tavoitteena on monipuolisten oppimisympäristöjen rakentaminen lähivuosina myös Viikkiin ja Meilahteen. Avoimien työ- ja lukutilojen lisäksi pyritään saamaan entistä enemmän ryhmätyöskentelyyn soveltuvia tiloja. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston Tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa, että asiakkaille saataisiin viihtyisät ja asianmukaiset tilat. Luukkanen vakuuttaa, että asiakkaiden viestit tiloja koskevista puutteista välitetään eteenpäin. Tästä on esimerkkinä Kumpulan kampuskirjaston kylmyyttä koskeva palaute, joka on jo viety eteenpäin kiinteistöstä vastaaville.
Kirjastokioskit, tulostimet ja muut laitteet kirjastossa
Kirjastossa on myös erilaisia asiakkaiden käyttöön tarkoitettuja laitteita. Luukkanen laskee, että kiinteitä työasemia on 400, joista osa on kirjaston kokoelmien selailuun tarkoitettuja ns. Kirjastokioskeja. Muita laitteita, kuten tabletteja, kosketusnäyttöjä, av-laitteita, mikrofilmilukulaitteita, lainaus- ja palautusautomaatteja sekä monitoimilaitteita on lähes 90. Kirjaston asiakaspalvelusta pyydetään usein apua tulostamiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijan tulostuspalveluista huolehtivat Tietotekniikkakeskus ja Unigrafia, joten kirjasto ohjaa asiakkaat ja näitä laitteita koskevat palautteet Tietotekniikkakeskuksen Helpdeskiin.
Laitetoiveitakin on esitetty. Kaivataan ”enemmän automaatteja, joista saisi pientä syötävää ja juotavaa. Lisäksi toivoisin, että vedenkeittimiä olisi myös Aleksandriassa”. Luukkanen tietää, että Pääkirjastossa opiskelijoiden pieneen keittiöön on tilattu jo uusi vedenkeitin. Hän lupaa, että kirjasto selvittää, minkälainen varustus Aleksandriassa voisi tulevaisuudessa olla.
Kirjasto jokaisen työpöydällä
”Kirjaston henkilökunta on ollut erinomaisen palvelualtista niin tiskillä kuin chatin kautta, eli neuvontaa olen saanut aina sitä tarvitessani.”
Luukkanen iloitsee, että kirjasto on voinut pilotoida syksyllä chat-palvelua. Chatin näkyvyyttä verkkosivuilla parannetaan vielä tämän syksyn aikana. Verkossa oleville palveluille, kuten tieteenalakohtaisille aineisto- ja palveluoppaille ResearhGuides ja elektronisten kirjojen hakupalvelulle BookNavigator on vankka käyttäjäkuntansa. Digitaalisen kirjaston palveluihin satsataan jatkossakin.
Aineistojen välitys toimipaikkojen välillä
”Kaisa-kirjasto on todella mahtava! Vielä parempi olisi, jos muista kirjastoista (yliopiston kirjastot) voisi tilata aineistoa omaan lähikirjastoon samoin kuin esim. HELMET-järjestelmä toimii. Ts. vaikka teos sijaitsisi esimerkiksi Terkossa, sen voisi sisäisesti tilata Kaisaan.”
Kirsi Luukkanen toteaa, että kirjasto on ottanut käyttöön ns. HUPS-palvelun. Yliopiston henkilökunnalla on mahdollisuus tilata tarvitsemaansa aineistoa suoraan omalle työpöydälleen. Kirjojen tilaus kirjaston eri toimipaikkojen välillä ei toistaiseksi ole mahdollista, sen sijaan asiakkaat voivat kyllä palauttaa lainansa mihin tahansa kirjaston toimipaikkaan. Kirjaston ensisijaisena tavoitteena on hankkia aineistot elektronisena, mikä mahdollistaa aineiston käytön yliopiston verkon käyttäjätunnuksilla ajasta ja asiakkaan fyysisestä sijainnista riippumatta.
Parempi kirjasto tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin
Helsingin yliopiston kirjaston asiakkaat pääsevät ääneen viikolla 44 alkavan asiakaskyselyn kautta. Kyselyssä selvitetään, mitä mieltä asiakkaat ovat nykyisistä kirjastopalveluista ja mitä toiveita heillä on niiden suhteen. Kirjasto on asettanut tavoitteekseen kehittää palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Linkki kyselyyn: bit.ly/HULibAsiakaskysely
Asiakaskyselyn tulokset vaikuttavat
Kirjastolla on pitkät perinteet asiakaskyselyjen toteuttamisesta. Palvelujohtaja Kirsi Luukkasen mukaan kirjasto on saanut kyselyistä paljon hyötyä ja voinut keskittää voimavaransa niihin palveluihin, missä on erityisesti parantamisen varaa. Viime vuosina huomiota on kiinnitetty elektronisten aineistojen saatavuuden ja löytyvyyden parantamiseen. Elektronisten kirjojen määrä onkin kaksin kertaistunut ja niiden käyttö lähes kolmin kertaistunut parin viime vuoden aikana.
Tutkimuksen palvelut polttopisteessä
Tänä vuonna kirjasto toivoo asiakkailta arvioita erityisesti kirjaston tarjoamista palveluista, jotka koskevat tutkimuksen tekemistä. ”Kysymme asiakkaiden mielipidettä tutkimusdataan, avoimeen julkaisemiseen ja tutkimuksen arviointiin liittyvistä palveluista” sanoo Luukkanen ja toivoo, että mahdollisimman moni tutkimusta tekevä vastaa asiakaskyselyyn.
Miten asiakkaan antama palaute vaikuttaa?
Luukkanen toteaa, että asiakkaat antavat paljon suoraa palautetta kirjaston palveluista niin suullisesti, erillisten palautekyselyiden kuin palautepostin ja some -kanavien välityksellä. Kirjastoa tietysti ilahduttaa, jos palaute on positiivista kuten twitter-viesti viime talvelta ”Olen niin onnellinen. Sähköpostiin pamahti tieto, että @HULib hankki toivomani e-kirjan, johon itselläni ei olisi ollut varaa”. Kirjasto on saanut myös paljon myönteistä palautetta oppimisympäristöjen toimivuudesta. Kirjasto on opiskelijoiden työtila ja työrauhan säilyttäminen on meille tärkeää, vahvistaa Luukkanen.
Ensimmäinen kansainvälinen kysely
Kirjaston asiakaskysely tehdään tänä vuonna samanmuotoisena useissa eurooppalaisissa yliopistokirjastoissa. Luukkanen sanoo: ”Saamme arvokasta vertailutietoa eurooppalaisista huippukirjastoista ja voimme ensi kerran selvittää, kuinka hyvin Helsingin yliopiston kirjasto pärjää verrattuna muihin yliopistokirjastoihin. Olemme siis aktiivisesti mukana oman alamme kehittäjinä myös kansainvälisessä yhteistyössä”.
Helsingin yliopiston kirjasto on pystynyt hankkimaan joitakin vuoden 2016 alussa lakkautettuja lehtiä ja tietokantoja erillisrahoituksen turvin. Aineistohankinnat on kohdistettu lehtiin, joita yliopistoyhteisössä on kaivattu eniten.
Oppimiskeskus Minerva avattiin 1.12.2015 ja kirjasto keräsi kävijöiden ensikokemuksia joulukuun ajan. Palautetta ja kehittämisehdotuksia voi edelleen antaa verkossa.
“Mitä olet käyttänyt tai kokeillut oppimiskeskuksessa.”
Palautteita tuli 65 kappaletta. Eniten kiiteltiin sitä, että opiskelijoilla on jälleen työskentelytila Siltavuorenpenkereellä. Myös tilan avaruutta, värejä ja monikäyttöisyyttä kehuttiin. Moitteista suurin osa koski tilan valaistusta ja ryhmätyörinkien äänieristystä.
Vastaajista 91% oli käynyt uudistetussa oppimiskeskuksessa 1-5 kertaa, muutamat olivat ehtineet vierailla joulukuun aikana kuudesta kymmeneenkin kertaa. Eniten käyttökokemusta kertyi tietokone- ja yleisiltä työskentelypaikoilta.
Mikäs ihmeen ajatus on verhoilla rajatuissa ryhmätyöskentelytiloissa? Järjetön möly. Palautteissa ryhmätyöalueen verhoratkaisu jakoi mielipiteet. Verhot vaimentavat ääntä ja antavat näkösuojaa ringin sisällä työskenteleville, mutta läheisille tietokonepaikoille äänet kantautuvat kuitenkin selvästi.
Minervan oppimiskeskuksen suunnittelussa on painotettu erityisesti yhdessä oppimista ja omatoimista ryhmätyöskentelyä, joten tilan ei ole tarkoituskaan olla yhtä hiljainen kuin esimerkiksi Kaisa-talo tai Aleksandria.
Saako tietokoneilla puhua vapaasti? Värikoodit oheisessa pohjakartassa kertovat tilan äänivyöhykkeet. Normaali puhe on sallittu vaaleanvihreällä oleskelualueella sekä tummanvihreällä ryhmätyöskentelyalueella, hiljainen puhe oranssilla työskentelyalueella. Punainen alue on kokonaan hiljaista tilaa.
Saikohan vapaaseen rinkiin mennä ilman varausta?
Ryhmätyöalueella on neljä rinkiä. Rinkejä nro 2 ja 4 saa käyttää vapaasti ilman varauksia. CleverTouch-näytöllä ja tietokoneella varustetut ringit nro 1 ja 3 ovat varattavia, varaukset tehdään Office365-kalenterissa. Toki myös niihin saa mennä silloin, kun ne ovat vapaita. Rinkien varaustilanteen näkee rinkien lähellä olevilla QR-koodeilla.
Seuraamme ryhmätyörinkien varauksia kevään ajan. Jos varauskäytäntö tuntuu turhalta ja rinkejä on helpompi käyttää varaamatta, voidaan varauskalentereista luopua myös ringeissä 1 ja 3.
Ryhmätyöringeissä ei voi käsitellä salassapidettäviä asioita, koska kaikki äänet kuuluu läpi.
Yleisemmän ryhmätyöalueen lisäksi oppimiskeskuksessa on kaksi erillistä ryhmätyöhuonetta. K225 sijaitsee oppimiskeskuksen perällä ja K230 K2-kerroksen käytävällä. Ryhmätyöhuoneet varataan Office365-kalenterissa.
Voisiko jokaiselle työskentelypaikalle saada oman työskentelyvalon?
Sekä hiljaisen tilan että isojen ikkunoiden vieressä olevan yleisen työskentelyalueen huonosta valaistuksesta tuli paljon palautetta. Toive pöytävalaisimista on toimitettu Tila- ja kiinteistökeskukselle ja valaistus pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Missä voi syödä omiaeväitä? Eväitä voi syödä kierreportaiden läheisyydessä sijaitsevalla oleskelu- ja virkistysalueella.
CleverTouch-näytön käyttöohjeet? Ryhmätyöringeissä nro 1 ja 3 käytössä oleviin CleverTouch-näyttöihin on tekeillä lyhyet käyttöohjeet.
Tarvitseeko oppimiskeskuksen vieressä olevaan ulko-oveen edelleen avaimen? Jos kyllä olisiko mahdollista saada ovi niin ettei se olisi lukossa. Kiinteistön ulko-ovi on lukossa ja toimii yökäyttöavaimella. Ikävä kyllä ovea ei voida pitää lukitsematta, koska syrjäinen sijainti tekee siitä hankalasti valvottavan.
Voisiko olla isompi hiljainen tila? Minervan oppimiskeskuksessa painotetaan ryhmätyöskentelyä ja yhdessä oppimista, minkä vuoksi hiljainen tila pidetään melko pienenä. Seuraamme tilan käyttöastetta ja pyrimme lisäämään hiljaiseen tilaan muutamia työskentelypaikkoja, jos tarve vaatii. Hiljaiseen työskentelyyn varattuja tiloja löytyy enemmän Kaisa-talosta ja Aleksandriasta.
Saisiko pöytien väliin sermejä? Pöydät ovat ahdistavasti naamakkain, miksei peräkkäin?
Pöytien väliin on tulossa sermejä sekä hiljaiseen tilaan että yleisille työskentelypaikoille ikkunoiden viereen.
Kiitos säädettävistä pöydistä, joiden ääressä työskentely seisaaltaan on mahdollista! Olisi tietenkin aivan mahtavaa jos näitä saisi myös Aleksandriaan ja Kaisaan, sekä lisää Minervaan. Oppimiskeskus Minervan yleisellä työskentelyalueella on muutamia säädettäviä pöytiä heti ensimmäisen ryhmätyöskentelyringin takana. Seisaallaan voi työskennellä myös oleskelualueen korkeilla, pyöreillä pöydillä.
Pääkirjastossa Kaisa-talossa on muutama säädettävä pöytä 6. kerroksen esteettömässä työtilassa. Kaisa-talossa voi työskennellä seisaallaan myös neljännen kerroksen suuren valoaukon reunuksella.
Käsikirjasto? Kaikkea ei tänäkään päivänä löydä sähköisenä. Ikävä kyllä Minervaan ei ole mahdollista sijoittaa kirjaston painettua aineistoa. Omaa pientä käsikirjastoa voi pitää mukanaan lainaamalla gradukärryn. Minervassa on 29 gradukärryä, jotka lainataan Helka-tietokannassa. Gradukärryjen avaimet noudetaan Kaisa-talosta.
Oppimiskeskuksen oleskelualueella sijaitsevista kirjastokioskeista pääsee kirjaston elektronisiin aineistoihin ja käyttäytymistieteiden tieteenalaoppaisiin, joita voi käyttää keskeisen aineiston löytämiseen. Kierreportaiden takana sijaitsevalta opinnäytekioskilta löytyy E-thesiksen Opinnäytearkiston lisäksi sellaisia opinnäytteiden digitaalisia arkistokappaleita, joita ei ole avoimessa verkossa.
Miksi gradukärryn laina-aika on vain kuukauden? Kuka kirjoittaa gradun kuukaudessa? Gradukärryt ovat erittäin suosittuja ja haluamme tarjota toivottua palvelua mahdollisimman monelle. Kärryn laina-aika on 28 vuorokautta ja sen voi uusia aivan kuten kirjalainankin. Jos kärryihin on varauksia, se täytyy palauttaa, mutta varauksen tekemällä kärryn saa itsekin taas lainaan jonkin ajan kuluttua. Tällä hetkellä Minervan kahdestakymmenestäyhdeksästä gradukärrystä on lainassa noin puolet.
Minervassa, Kaisa-talossa ja Aleksandriassa on yhteensä 143 gradukärryä. Kärryt ovat vain Helsingin yliopiston jäsenille. Gradukärryt löytyvät Helka-tietokannasta hakusanalla ”gradukärry”.
Helsingin yliopiston kirjasto selvitti marraskuussa mihin kirjastoa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja milloin on vilkkain aika. Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin viikon ajan kolme kertaa päivässä, ja ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 929 henkilöä.
Opiskelija viihtyy oman kampuksensa kirjastossa
Yliopiston kirjaston kävijöistä 80% on Helsingin yliopistosta. Marraskuun laskennassa pääsykoelukijoita oli kävijöistä ainoastaan yksi prosentti. Keväällä suoritetussa laskennassa pääsykoelukijoiden osuus oli 7%, Kaisa-talossa peräti 11%.
Korkein yliopistolaisten osuus oli Kumpulan kampuskirjastossa, jossa yliopiston ulkopuolisia oli kävijöistä vain 4%. Eniten yliopiston ulkopuolisia asiakkaita käy Meilahdessa Terkossa, missä sairaalan potilaat ja heidän omaisensa muodostavat oman asiakasryhmänsä.
Kävijähaastattelujen perusteella kirjastoa käytetään sillä kampuksella, millä muutenkin opiskellaan ja asioidaan: Viikissä ja Kumpulassa vastaajista yli 80% oli omalta kampukselta, keskustassa ja Meilahdessakin prosenttiosuus nousi lähelle seitsemääkymmentä.
alkuviikon iltapäivinä riittää vipinää
Kaikissa kampuskirjastoissa on vilkkainta yhden-kahden aikaan iltapäivällä ja erityisesti alkuviikosta, jolloin talojen täyttöaste on liki 70%. Huhtikuussa vastaavaan aikaan Kaisa-talon täyttöaste hipoo yhdeksääkymmentä prosenttia. Kevään vilkkaus on havaittavissa myös viikonlopuissa: pääkirjaston marraskuinen täyttöaste oli sekä lauantaina että sunnuntaina kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin huhtikuussa. Marraskuussa Kaisa-talossa oli kävijöitä lauantaisin keskimäärin 1600 ja sunnuntaisin 1045.
Kirjaston oppimisympäristö lukupaikkoineen, ryhmätyötiloineen, tietokoneineen ja palveluineen on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta siitä, millä kampuksella varsinaisesti opiskelee. Jos esimerkiksi pääkirjastossa on ruuhkaa, voi rauhallisempaa lukupaikkaa tai väljempää työskentelypistettä etsiä muista kampuskirjastoista. Osuisiko vaikka Terkko tai Viikki kotimatkasi varrelle?
kumpulassa tehdään ryhmätöitä, muualla luetaan ja kirjoitetaan
Viikissä, Meilahdessa ja keskustakampuksella selkeä enemmistö tulee kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas Kumpulassa mainittiin ryhmä-/parityö käynnin syyksi lähes yhtä usein kuin lukeminen/kirjoittaminen.
Kirjastoihin on viime vuosina tehty asiakkaiden toiveesta erityyppisiä luku- ja työskentelyalueita: perinteisten kirjoituspöytä ja -tuoliyhdistelmien rinnalle on tullut sohva- ja nojatuolialueita ja korkeita pöytiä seisomapaikkoineen. Käyttötilastojen valossa perinteiset lukupaikat pitävät kuitenkin edelleen hyvin pintansa: toisin kuin sohva- ja nojatuoliryhmät jotka täyttyvät vasta iltapäivän ruuhkaisina tunteina, lukupaikat vallataan heti aamusta.
Kirjaston toimipaikoissa on ryhmätyöskentelyyn varattua tilaa yhteensä noin 170:lle hengelle. Marraskuun laskennassa pääkirjaston ryhmätyöhuoneita oli tyhjillään vain torstai- ja perjantai-iltaisin, joten kysyntää riittää tasaisesti. Kumpulan kampuskirjaston kaksi ryhmätyötilaa olivat niin ikään jatkuvassa käytössä, mutta ryhmätöitä tehdään myös kirjaston muissa tiloissa. Kumpulassa ryhmä-/parityön mainitsi kirjastossa käynnin syyksi peräti 20% vastaajista, joka oli selvästi enemmän kuin muualla: muissa toimipaikoissa osuus oli vain kolmesta seitsemään prosenttia.
kohti itsepalvelukirjastoa ja oppimiskeskusta
Kolmasosa (29%) kävijöistä viipyi kirjastossa alle kymmenen minuuttia, lähinnä lainaamassa tai palauttamassa kirjoja. Toinen kolmannes (33%) vietti kirjastossa aikaa kahdesta neljään tuntiin tai jopa pidempään. Pitkään viihtyviä oli erityisesti niissä kampuskirjastoissa, joissa vastaajien enemmistö tuli kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan.
Kaisa-talossa oltiin selvästi vähemmän yhteydessä henkilökuntaan kuin muissa toimipaikoissa. Pienemmissä toimipaikoissa henkilökunta on lähempänä eikä tiskille muodostu jonoja yhtä helposti kuin isossa talossa. Toisaalta pääkirjastossa on panostettu itsepalveluun, opasteisiin ja automaatteihin. Yksi esimerkki tästä on varausten itsepalvelunouto, johon pääkirjastossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään ensi vuoden alusta. Kaisa-talon aineistoon on tänä vuonna tehty varauksia liki 50 000 kpl. Ero muihin kampuskirjastoihin on valtava: Kumpulassa varauksia on tehty 640, Meilahdessa 791 ja Viikissä 1412 kappaletta.
Esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista:
Maalis-huhtikuussa toteutetussa kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä Helsingin yliopiston kirjaston palveluja arvioi 1113 vastaajaa. Kiitos kaikille vastaajille!
Suurin osa palautteesta kohdistui Kaisa-talossa toimivaan pääkirjastoon, jota arvioi 67 % vastaajista. Suurin vastaajaryhmä olivat perustutkinto-opiskelijat (64 %). Seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät olivat jatko-opiskelijat (13 %), yliopiston ulkopuoliset asiakkaat (11 %) ja tutkijat (4 %). Tieteenaloista oli vastaajia enemmän humanistisen ja teologisen sekä luonnontieteiden puolelta kuin vuonna 2010, jolloin kysely järjestettiin edellisen kerran.
”Ei olisi tutkimusta ilman kirjastoa”
Palautteen pohjalta voidaan todeta, että kirjastolta odotetaan paljon ja yleinen tyytyväisyysaste on noussut. Kyselyssä kartoitettiin mm. miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön tai opiskeluun. Arvioiden mukaan kirjastopalvelut ovat merkittävästi helpottaneet aineistojen löytymistä, parantaneet opiskelun ja työtehtävien laatua sekä helpottaneet oman alan seuraamista. Kirjaston tärkein menestystekijä on palveluhenkinen ja osaava henkilökunta.
Kehitettävääkin toki löytyy. Odotukset ja todellisuus eivät kohtaa mm. työskentelytarpeita vastaavia tilojen sekä helposti löytyvien ja tiedontarpeita vastaavien aineistojen tarjonnassa. Parannettavaa on myös kirjaston verkkosivuissa, aukioloajoissa ja sähköisessä asioinnissa. Asiakkaat kaipaavat myös selkeämpiä vaikutusmahdollisuuksia kirjaston toimintaan.
Eväitä eteenpäin
Kyselyn kautta saatu palaute antaa kirjastolle pontta toteuttaa yliopiston strategian mukaista tavoiteohjelmaansa. Vuosille 2013-2016 laadittu tavoiteohjelma konkretisoituu kirjaston toimintasuunnitelmassa, jossa vuonna 2013 painottuvat seuraavat kehittämiskokonaisuudet
Kirjastoaineistojen löytyvyyden ja näkyvyyden parantaminen
Uudenlaiset oppimisympäristöt
Julkaiseminen, näkyvyys ja uusi metriikka (bibliometriikka)
Asiakkuuksien johtaminen
Palautejärjestelmän kehittäminen
Tavoitteena on entistä parempi kirjasto, joka on asiakkaidensa arjen kumppani.
University of Helsinki
Viikin kampuksen sydän, Infokeskus Korona menee remonttiin kesän 2020 alussa. Tiloja muutetaan paremmin nykyisiä tarpeita vastaaviksi, ja erityisesti opetustiloihin suunnitellaan suuria muutoksia.
