Geoinformatiikan menetelmät -kurssin ensimmäisen kurssikerta alkoi kertaamalla paikkatietoon liittyviä käsitteitä. Lisäksi kävimme läpi tietokantojen sisältämiä tiedostoja ja niihin liittyviä lyhenteitä. Tämä kaikki oli valmistautumista paikkatieto-ohjelmien käyttöön. Käytimme kurssikerralla QGIS-ohjelmaa, joka on avoin paikkatieto-ohjelma ja mahdollistaa aineistojen analysoinnin sekä muokkauksen. Avattuani QGIS-ohjelman ensimmäisen kerran, häkellyin hieman sen ulkoasun tyhjyydellä. Ohjelma muistutti itseäni muutamasta tutusta piirto-ohjelmasta, mutta kun pääsin käsiksi QGIS:in toimintoihin, tajusin kuinka kaukana se niistä oikeastaan on. Vaikka ohjelman ulkoasu on hyvin yksinkertainen, pitää se sisällään monenlaisia toimintoja, jotka ovat älyttömän hyödyllisiä aineiston tutkimisessa. Tunnilla sai laittaa kaiken keskittymisen peliin, ettei tietyt välivaiheet menisi vahingossa ohi ja jäisi opetuksesta siksi jälkeen.
Ensimmäisenä harjoituksena latasimme valmiin aineistopaketin kurssin sivustolta ja laadimme sen pohjalta typpipäästöjen suhteellista prosenttiosuutta valtioittain kuvaavan kartan. Harjoittelimme prosessissa tasojen väriteeman muuttamista, sillä QGIS:llä on tapana arpoa toinen toistaan räikeämpiä värejä aineistoille. Lisäksi harjoittelimme atribuuttitaulukkojen muokkaamista, sekä uusien sarakkeiden luomista taulukkoon. Määritimme uusiin sarakkeisiin QGIS:in laskimen avulla typpipäästöjen suhteellisen prosenttiosuuden valtioittain. Tätä tarkoitin sanoessani ohjelman olevan hyvin monipuolinen. Se mahdollistaa erilaisten laskujen tekemisen vain muutaman välivaiheen avulla. Voin sanoa jo ensimmäisen kurssikerran perusteella, että pidän ohjelmasta suuresti. Jos ohjelma olisi kaatuillut koko tunnin tarina olisi tietenkin eri, mutta koin ohjelman hyödylliseksi ja sen kanssa leikkiminen oli viihdyttävää. Alapuolella on kuva siitä, mitä saimme aikaan tunnilla.
Kuva 1. Typpipäästöjen osuus valtioittain Itämerellä (%)
Kotitehtävänä saimme vapaasti luoda aineiston ominaisuutietojen pohjalta koropleettikartan. Päätin luoda kartan, joka kuvaa mökkien määrää Suomessa kunnittain vuonna 2015. Kotona luotu kartta oli hieman yksinkertaisempi kuin tunnilla tehty harjoitus, sillä sen laatimiseksi ei tarvinnut laskea suhteellisia lukuja tai käyttää yleisesti ohjelman laskinta. Tiedot poimittiin suoraan aineiston atributtitaulukosta ja kunnat luokiteltiin sen perusteella. Käytin luokittelussa “natural breaks” -toimintoja ja säädin luokkien määrää, sillä kun luokkia on liikaa, voi kartan luettavuus kärsiä. Omasta mielestäni ohjelman käyttöliittymä vaikuttaa yksinkertaiselle. Alapuolella on kartta, jonka laadin kotona tunnilla opitun perusteella. Kuten huomataan, mökkikunnat keskittyvät selkeästi Järvi-Suomeen. Myös Pohjois-Suomessa voidaan havaita muutama mökkikunta, merkittävin näistä on Kuusamo.
Kuva 2. Suomen mökkikunnat vuoden 2015 tietojen perusteella.
Karttani on kaukana täydellisestä, mutta arvioisin sen olevan ainakin kelvollinen. Kartta voisi sisältää hieman enemmän informaatiota siitä, mikä alueellinen luokittelu kartassa on. Tämä ei välttämättä aukeaisi kartanlukijalle ilman kuvatekstiä. Sanoisin että kartassa on kuitenkin sopivasti luokkia, eikä kartan luettavuus kärsi niiden takia, vaan luokat erottuvat selvästi toisistaan. Yritin etsiä kurssilaisten keskuudesta samasta aiheesta laadittua karttaa nopeasti selaamalla, mutta en valitettavasti löytänyt vastaavaa karttaa. Kuitenkin Tomi Kiviluoman “Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet” -blogitekstissä (16.1.2020) esiintyvä kartta korreloi osittain omaa luomustani. Tomin nettomuuttoa kuvaavassa kartassa muuttotappioalueet ovat laajalti alueita, jotka omassa kartassani ovat merkittäviä mökkikuntia. Esimerkiksi Kuusamo ja tietyt Järvi-Suomen kunnat ovat selkeästi muuttotappiokuntia, mutta niihin rakennettujen mökkien määrä on maanlaajuisesti suuri. Tämä ilmenee kyseisillä alueilla usein kausimuuttona ja kesällä kuntien väkiluku kasvaa hetkellisesti.
Vaikein asia kurssin aloittamisessa ja vauhtiin pääsemisessä oli mielestäni itse blogin kirjoittaminen ja aloittaminen. En tiennyt miten asiat tulisi sommitella tai millaista formaattia käyttää blogitekstiä kirjoittaessa. Päätin siis ottaa blogitekstien kirjoittamisessa rennomman asenteen ja pääasiassa reflektoida aineiston tuottamisen prosessia kurssilla. Blogitekstin kirjoittamisessa alkuun minua auttoi suuresti muiden kurssilaisten blogit. Suuri osa blogeista erinomaisesti laadittuja ja mielenkiintoista lukemista. Tästä esimerkkinä Riina Hiltulan blogikirjoitus “Ensimmäinen kurssikerta – Tutustumista QGIS:iin” (16.1.2020). Blogikirjoitus oli selkä ja auttoi itseäni hahmottamaan mistä tässä on kysymys. 🙂
Lähteet:
Kiviluoma, T. (16.1.2020). Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet. Blogikirjoitus.
<https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/01/16/johdanto-kurssille-ja-qgisin-perusominaisuudet/>
Hiltula, R. (16.1.2020). Ensimmäinen kurssikerta – Tutustumista QGIS:iin. Blogikirjoitus.
<https://blogs.helsinki.fi/hiltular/2020/01/16/ensimmainen-kurssikerta-tutustumista-qgisiin/>