Kaarlo valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2012 sivuaineenaan tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.
Sopivalla osaamisella työeläketurvan kehittäjäksi
Kuva: Karoliina Paatos
Kaarlo löysi työpaikkansa laitoksemme sähköpostilistalle tulleen ilmoituksen kautta parin kuukauden työnhaun jälkeen. ”Hakemuksien kirjoittaminen oli vähän hankalaa, kun ei ollut varsinaisesti kokemusta työelämästä, enkä osannut kaikessa vaatimattomuudessani oikein mainostaa itseäni”, Kaarlo muistelee. Hän ehti hakea muitakin työpaikkoja, mutta niistä haastattelukutsuja ei tullut.
Työnsaantiin vaikutti Kaarlon mukaan ennen kaikkea sopivien kurssien käyminen: ”Arvosanat antoivat positiivisen yleiskuvan matemaattisesta osaamisestani, mutta kursseilla oli varmasti enemmän merkitystä. Vaikka erikoistuinkin logiikkaan, olin opiskellut loppuvaiheessa hieman vakuutus- ja finanssimatematiikkaa ja se yhdistettynä vahvaan tietojenkäsittelytieteen osaamiseen osui hyvin yhteen työn vaatimusten kanssa.” Töitä etsiviä opiskelijoita Kaarlo neuvoo verkostoitumaan ja olemaan avoin erilaisille työtehtäville: ”Matemaatikon tutkinnolla voi tehdä muutakin kuin matematiikkaa.”
Mallinnusta, laskemia ja työryhmätyöskentelyä
Kaarlon toimenkuvaan kuuluu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkemenoennustemallin kehitystyötä, ennustelaskelmien ja muiden selvitysten laatimista sekä työryhmätyöskentelyä. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat olleet tarpeellisia: ”Vakuutusmatematiikan tunteminen on ollut aivan välttämätöntä työssäni. Ylipäätään todennäköisyydet ovat keskeisessä osassa ennusteiden laatimisessa.” Myös tietojenkäsittelytieteen opinnoista on ollut hyötyä Kaarlolle: ”Erityisesti tietokantojen ja funktionaalisen ohjelmoinnin tunteminen on auttanut.”
Opintojensa ohessa Kaarlo ohjasi laskareita ja luennoi kursseja sekä omalla laitoksellamme että Avoimessa yliopistossa. ”Opetuskokemuksesta on ollut hyötyä, sillä varsinaisten työtehtävien ohella olen toiminut kouluttajana ja joutunut muutenkin esitelmöimään matemaattisista aiheista ei-matemaatikoille”, Kaarlo kertoo. Varsinaisia kesätöitä hän ei tehnyt: ”Minulla oli hankaluuksia saada kesätöitä, joten käytin kesät opiskeluun ja valmistuin hieman tavoiteaikaa nopeammin.”
Sivuaineet Kaarlo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. ”Vakuutusalalla eniten hyötyä tuntuisi kuitenkin olevan tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä taikka talouden osaamisesta”, hän jatkaa. Omiin opintoihinsa Kaarlo on tyytyväinen eikä tekisi niissä mitään toisin. Tietojenkäsittelytieteen sivuainekokonaisuuteensa hän sai ujutettua pari matematiikan kurssiakin, nimittäin laskettavuuden teorian ja vaativuusteorian kurssit.
Erikoisosaaminen karttuu työn ohessa
Työssään Eläketurvakeskuksen matemaatikkona Kaarlo mallintaa ja simuloi Suomen työeläkejärjestelmää, pyörittelee tilastoaineistoja sekä tekee vakuutusmatemaattisia laskelmia. Työn vaatii monenlaisia taitoja: ”Matemaattisten taitojen lisäksi ohjelmointitaidot ovat oleellisia. Selvitykset ja laskelmat pitää myös osata esittää niin, että muutkin niitä ymmärtävät, eli jonkinlaista kirjoitus- ja esiintymistaitoa vaaditaan.”
Eläketurvakeskus työllistää noin 15 matemaatikkoa, ja suurimmalla osalla Kaarlon läheisimmistä työtovereista onkin joko matemaattinen, tilastotieteellinen tai taloudellinen koulutus. Joukossa on myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneita, ja yhteistyötä tehdään lisäksi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen viestintä- ja tutkimusihmisten kanssa. Työpäivä kestää yleensä yhdeksästä viiteen: ”Aika menee pääosin tietokoneen naputteluun tai työkavereiden kanssa asioiden pohtimiseen. Kokoukset ja tapaamiset sidosryhmien edustajien kanssa vievät myös jonkin verran aikaa.” Ylitöitä Kaarlo on joutunut tekemään vain poikkeustapauksissa: ”Syksyllä tein laskelmia työmarkkinakeskusjärjestöille eläkeuudistusneuvottelujen tueksi, ja silloin jouduin kyllä olemaan useamman peräkkäisen viikonlopun töissä. Se ei kuitenkaan häirinnyt, koska työt olivat merkityksellisiä ja mielenkiintoisia, ja niistä sai tietysti ylityökorvauksen.”
Alkuaikoja nykyisessä työpaikassaan Kaarlo kuvailee seuraavasti: ”Alussa oli aika pitkä perehdytysjakso, ja perehtymistäkin oli valtavasti. Tein aluksi pienempiä hommia ja kokemuksen karttuessa sain pikkuhiljaa haastavampia työtehtäviä.” Työn vaatimat erikoisosaamisalueet ovat tulleet tutuiksi vähitellen: ”Eläketurvan ja sosiaaliturvan tuntemusta on tullut työn ohella opittua, ja oppiminen jatkuu edelleen. ETK on siitä mukava paikka, että itsensä kehittämiseen ja opiskeluun annetaan paljon aikaa ja tukea.”