Data scientist Juha-Antti Isojärvi

|

Juha-Antti valmistui stokastiikan linjalta tammikuussa 2015 sivuaineenaan menetelmätieteiden sivuainekokonaisuus. Nykyään hän työskentelee data scientistina Avarealla.

Trainee-ohjelman kautta kiinnostavaan työpaikkaan

Juha-Antti_Isojarvi_pieni

Juha-Antin mukaan työnhaku kannattaa aloittaa jo ennen valmistumista, jolloin voi päästä trainee-ohjelmaan tai työharjoitteluun, mikä ei valmistumisen jälkeen kaikissa yrityksissä ole mahdollista. ”Paras aika etsiä töitä on kandin tutkinnon jälkeen, kun miettii tai on jo tekemässä gradua”, Juha-Antti vinkkaa. ”Etsi ja kysele rohkeasti eri yrityksistä, samalla hahmotat minkälaisia töitä haluaisit alkaa tehdä.”

”Työnhaku on helppoa, varsinkin kun on alla hyvät ja mielenkiintoa herättävät paperit Helsingin yliopiston matematiikan- ja tilastotieteen laitokselta”, Juha-Antti kuvailee omaa työnhakuaan. Opintojensa aikana hän ehti käydä viidessä työhaastattelussa, joista kolme johti työpaikan saamiseen. Valmistuessaan Juha-Antti työskenteli traineena IBM GBS Business Analytics & Strategy Services (BASS) Big Data ja Analytiikka -tiimissä. Heti valmistumisen jälkeen hänen työsuhteensa vakinaistettiin. Työpaikan saamisessa ratkaisevia olivat Juha-Antin mukaan työkokemus ja opintojen sisältö: ”Arvosanoilla ei ollut merkitystä, mutta aiemmalla työkokemuksella harjoittelijana ja kurssivalinnoilla oli todella suuri merkitys.”

Opintojensa aikana Juha-Antti ehti työskennellä myös muun muassa tutkimusassistenttina, R&D insinöörinä ja opetusassistenttina.

Ajattelun taito on tärkein

Juha-Antti kertoo saaneensa matematiikan ja tilastotieteen laitokselta hyvät valmiudet työelämään: ”Taito, jota tarvitsen eniten työssäni, on ajattelun taito. Yliopistossa suorittamani opinnot antavat mielestäni erinomaisen pohjan juuri tähän. Lisäksi suorittamani stokastiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen opinnot ovat tietotaitoa, jota sovellan työelämässäni päivittäin.”

Sivuaineeksi Juha-Antti suosittelee mitä tahansa kiinnostavaa ainetta. Hän muistuttaa, että sivuainevalinnat voivat olla työnhaun kannalta tärkeitä: ”Erikoistumislinjan valinnalla ei ole mielestäni niin suurta merkitystä matematiikan ja tilastotieteen laitoksella opiskelevalle työnsaannin kannalta. Sivuaineiden avulla kannattaa laajentaa osaamista myös muuhun kuin siihen mihin erikoistut. Tämä avaa ovia työmarkkinoilla.”

Jos Juha-Antti voisi tehdä opinnoissaan jotain toisin, hän pyrkisi valmistumaan määräajassa, jolloin hän saisi Kelalta takaisin puolet opintolainasta.

Tilastotiedettä ja stokastiikkaa

Juha-Antti kertoo työnkuvansa olevan hyvin monipuolinen. Tilastotieteen ja stokastiikan hyvä ymmärtäminen on tarpeen. Työhön IBM:llä liittyi esimerkiksi signaalin prosessointia, koneoppimista, tilastollista päättelyä, stokastisia malleja, aikasarja-analyysia, datan louhintaa ja matriisilaskentaa. Lisäksi työ vaati IT-taitoja, esimerkiksi erilaisten ohjelmointikielten ja ohjelmistojen hallintaa (Scala, Python, R, C++, Hadoop, Powerpoint, Excel jne.) ”Näitä ehtii mielestäni hyvin opetella työn ohessa tarpeen mukaan, mutta joku pohja on hyvä olla”, Juha-Antti tuumii.

”Työssäni IBM:llä pääsin työskentelemään todella monenlaisten ihmisten kanssa”, Juha-Antti kertoo. Yhteistyötä tehtiin eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Joukossa oli IT-alan ihmisiä kuten sovelluskehittäjiä ja arkkitehteja sekä edustajia niin finanssialalta kuin lääketieteestäkin. ”Matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä en nähnyt, tosin eräs asiantuntijamme taisi luennoida Aalto-yliopistolla tekstidatan analysoinnista.”

”Heti kun sain työpisteen käyntiin, työt alkoivat sujua jouhevasti”, Juha-Antti kuvailee alkuaikoja IBM:llä. Oppiminen jatkuu silti edelleen: ”Joudun jatkuvasti opettelemaan uusia asioita ja työkaluja.” Nyt edessä ovat uudet haasteet Avarealla, jonne Juha-Antti siirtyi helmikuussa 2016.

Opettaja Ville-Pekka Kilpi

|

Ville-Pekka valmistui matematiikan aineenopettajaksi maaliskuussa 2014 sivuaineinaan fysiikka ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee matematiikan ja fysiikan opettajana Pohjois-Tapiolan lukiossa.

Sijaisuuksista arvokkaita kontakteja

Kilpi_Ville-Pekka

”Nykyinen työpaikkani löytyi, kun tuttu opettaja jäi virkavapaalle lukiossa, jossa olen tehnyt kymmeniä sijaisuuksia”, Ville-Pekka kertoo. ”Viime lukuvuoden työpaikkani löytyi Helsingin kaupungin avoimista työpaikoista, mutta työpaikan saamisessa oli varmasti hyötyä siitä, että olin tehnyt kyseisessä lukiossa yhden sijaisuuden.” Työpaikkojen löytäminen on ollut Ville-Pekan mukaan yllättävänkin helppoa: ”Uusi työ on ollut aina tiedossa ennen kuin edellinen on loppunut. Jokaista saamaani työpaikkaa varten olen haastattelussa käynyt, mutta aina olen paikan myös saanut. Kaikkiin kiinnostaviin paikkoihin en kuitenkaan ole haastatteluun päässyt.”

Tulevia opettajia Ville-Pekka neuvoo luomaan suhteita kouluihin jo opiskeluaikana: ”Kannattaa tehdä sijaisuuksia koko opintojen ajan, jotta on kontaktit valmiina, kun valmistuu.”

Arvosanojen merkitystä työpaikan saamisessa on Ville-Pekan mukaan vaikea arvioida, vaikka todistusta on aina työhaastattelussa katseltu. ”Suoritetuista kursseista työnantajaa ovat erityisesti kiinnostaneet erikoisuudet, kuten tähtitieteen ja meteorologian kurssit sekä vaatteiden suunnittelun geometriaan liittyvät kandi ja graduni.” Aineenopettajan opinnot ovat olleet vaatimuksena lukuvuoden mittaisiin sijaisuuksiin.

Ohjaajakokemuksesta hyötyä opettajan työssä

”Tein sijaisuuksia koko opintojeni ajan ja viimeiset pari kolme vuotta työskentelin myös laitoksella ja kesäisin opettajana Espoon kesälukiossa”, Ville-Pekka kertoo. Nykyisen työn kannalta erityisen hyödyllisiä ja arvokkaita kokemuksia tarjosivat kisällikurssien sekä geometrian kurssin ohjaajana toimiminen.

Jos Ville-Pekka voisi tehdä jotain opinnoissaan toisin, menisi hän opettajalinjalle jo ensimmäisenä vuonna toisen vuoden sijaan. ”Työn saamisen kannalta parempi sivuaine olisi varmaan kemia, mutta en silti vaihtaisi”, Ville-Pekka pohtii. ” Jos vielä kolmannen opetettavan aineen opiskelisin, niin valitsisin varmaan filosofian.”

Innostusta, huumorintajua ja tehokkuutta

Opettajan työ vaatii Ville-Pekan mukaan taitoa tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa sekä kykyä innostaa ja motivoida erilaisilla tavoilla. “Myös huumorintajusta on paljon hyötyä”, hän huomauttaa. Työhön liittyvä matematiikka on lukion opetussuunnitelman mukaista. ”Tuttuihin asioihin ei kuitenkaan kyllästy, kun niitä erilaisille oppijoille eri tavalla selittää.”

Vaikka opettaminen oli Ville-Pekalle tuttua jo opiskeluajoilta, vaativat jotkin käytännöt aluksi hiukan sopeutumista. ”Kesti varmaan kuukausi tottua palaveeraamiseen ja päivittäiseen Wilman ja Fronterin käyttöön”, Ville-Pekka kuvailee ensimmäisen pitkän sijaisuutensa alkua. ”Uusia asioita en ole kauheasti joutunut opettelemaan, mutta olen oppinut kaikissa asioissa entistä tehokkaammaksi.”

Ville-Pekan työkavereita ovat toiset opettajat, jotka muodostavat todella kirjavan porukan. ”Hyvin olen aina mielestäni sopeutunut, vaikka ikäeroa kollegoihin on yleensä kymmeniä vuosia. Kun on koko päivän puhunut matematiikasta, niin on todella mukavaa käydä lounaalla esimerkiksi historianopettajien kanssa.”

”Tavallinen työpäivä alkaa wilma-viestien lukemisella ja niihin vastaamisella, jos aikaa on”, Ville-Pekka kertoo. Työpäivään kuuluu lisäksi maksimissaan kolme oppituntia sekä tuntien suunnittelua. Jos jaksossa on kursseja, joita Ville-Pekka ei ole ennen opettanut, kuluu suunnitteluun yhdestä kahteen tuntia päivässä. ”Suunnitteluun kuluu huomattavasti vähemmän aikaa, kun kurssin on opettanut edes kertaalleen aiemmin”, Ville-Pekka toteaa. ”Suunnitteluaikaa voisin vähentää käyttämällä enemmän kirjan esimerkkitehtäviä opetuksessa, mutta kiinnostavampien ja erikoisten tehtävien keksiminen on minulle mieluista puuhaa ja tärkeä osa opetustani.”

Matemaatikko Pirjo Vihmo

|

Pirjo valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta keväällä 2010 sivuaineenaan tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Innova Palvelut Oy:ssä.

Kesätöiden kautta vakuutusmatemaatikoksi

VihmoPirjo2

”Ensimmäisen matemaatikon paikan sain vakuutusyhtiöstä, jossa olin kesätöissä”, Pirjo kertoo. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, sain käydä muutamissa haastatteluissa. Uusi työpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa. Työhaastattelut ovat aina hyvä tilaisuus nähdä erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja. Kuva työpaikasta voi muuttua haastattelussa!” Arvosanoista tai muusta opiskeluun liittyvästä ei Pirjolta ole haastatteluissa kysytty. ”Hyvät arvosanat ja hyvä todistus ehkä nostavat omaa ammatti-itsetuntoa ja niiden merkitys voi korostua uran alussa. Työkokemuksen kartuttua niiden merkitys kuitenkin vähenee”, Pirjo pohtii. ”Itse valmistuin toimiessani jo matemaatikkona, joten todistukseni perään ei kyselty.”

Vakuutus- ja finanssimatematiikasta kiinnostuneita Pirjo rohkaisee hakeutumaan alan töihin jo opiskeluaikana, vaikkei matemaatikon töitä silloin vielä saisikaan: ”Myöhemmin työnhaussa on hyötyä, jos ala on tuttu ennestään.” Oma aktiivisuus on tärkeää työn löytämisessä: ”Kaikista vapaista paikoista ei tule työpaikkailmoitusta, joten kannattaa lähettää yrityksiin avoimia hakemuksia. Lisäksi osa ilmoituksista tulee nopealla aikataululla esille vain yrityksen nettisivuille. Aktuaariyhdistyksen kotisivuja kannattaa myös pitää silmällä.”

Työhakemus kannattaa Pirjo mukaan laatia huolella: ”Panosta hakemukseen! Älä niinkään luettele, mitä kaikkea olet opiskellut. Sen sijaan kerro, mitä sellaisia tietoja ja taitoja sinulla on, joista olisi hyötyä työnantajalle.” Matemaatikoiden työtilannetta Pirjo pitää hyvänä: ”Hakijoita ei ole paljoa verrattuna esimerkiksi markkinoinnin paikkoihin, joihin voi tulla satoja hakemuksia.”

Opinnot kehittivät ajattelutapaa ja ongelmaratkaisukykyä

Erityisesti henkivakuutusmatematiikan opinnoista on Pirjon mukaan ollut hyötyä hänen työtehtävissään: ”Henkivakuutusmatematiikan termeihin törmään töissä. Asiat tulevat kuitenkin joka tapauksessa tutuiksi työn kautta. Mitään ei ole menetetty, vaikka jokin kurssi olisi jäänyt suorittamatta!” Yleisemmällä tasolla matematiikan opinnot ovat Pirjon mielestä muokanneet ajattelutapaa ja kehittäneet ongelmanratkaisukykyä, mistä on ollut hyötyä työelämässä.

Sivuaineen Pirjo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. Hän esimerkiksi opiskeli varsinaisen sivuaineensa eli tilastotieteen lisäksi kaupallisia aineita Helsingin kauppakorkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. ”Monissa matemaatikon tehtävissä ohjelmointitaidoista tai esimerkiksi SAS:n osaamisesta voisi olla hyötyä”, Pirjo miettii.

Opintojensa ohessa Pirjo työskenteli käsittelijänä vakuutusyhtiössä. ”Siinä sai jalan mukavasti oven väliin”, Pirjo muistelee. ”Kun olin auttanut matemaatikoita opiskeluiden ohessa, oli matemaatikoksi siirtyminen luontevaa.”

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja tarvitaan

Työssään matemaatikkona Pirjo tarvitsee vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä osaamista Excelin käytössä. Työhön liittyvä matematiikka on pääasiassa melko yksinkertaista: ”Kyllä moni työelämän ongelma palautuu kerto- ja yhteenlaskuksi. Olen muistaakseni vain kerran integroinut jotain. Kuitenkin asioiden laajempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta osaa esimerkiksi arvioida, mitkä asiat ovat lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät.”

Pirjo työskentelee yhdessä toisten matemaatikkojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään asiakaspalvelun, myynnin, esimiesten, kirjanpidon, markkinoinnin ja viestinnän, juristien, johdon sekä sidosryhmien edustajien kanssa. Tavallista työpäiväänsä Pirjo kuvailee näin: ”Aina on kiire, kiireen taso vain vaihtelee. Tulee aikoja, jolloin tehdään paljon ylitöitä, mutta toisaalta välillä on hiljaisempaakin. Tämä varmasti vaihtelee yrityksittäin. Monesti päivä on erilainen kuin mitä on suunnitellut. Kun ajattelee tekevänsä jotain, niin tuleekin jotain muuta kiireellistä, ja alkuperäiset työt jäävät tekemättä.”

Ensimmäisessä työpaikassa työtehtävien oppiminen vei Pirjon mukaan enemmän aikaa kuin toisessa, jossa oppimisprosessi meni jo jouhevammin. ”Kyllä töihin pääsee käsiksi aika nopeasti. Monesti kuitenkin ensimmäinen vuosi on opettelua. Kun on kerran nähnyt ’vuosikellon’, seuraavana vuonna asiat periaatteessa toistuvat samalla tavalla. Erilaisten järjestelmien opettelu vie aikaa. Ja tietysti jos ala ei ole entuudestaan tuttu, niin perehtyminen voi kestää pidempään.”

Tohtorikoulutettava Martina Aaltonen

|

Martina valmistui algebran ja topologian linjalta vuonna 2013 sivuaineinaan fysiikka ja antropologia. Nykyään hän työskentelee tohtorikoulutettavana laitoksellamme.

Apuraha varmisti jatko-opinnot

AaltonenMartina3

”Menin maisteriopintojeni loppuvaiheessa nykyisen ohjaajani kurssille ja pyysin häntä väitöskirjaohjaajakseni”, Martina muistelee jatko-opintojensa alkua. ”Ohjaajani keskusteli kanssani matematiikasta parin tunnin ajan ennen kuin hyväksyi minut ohjattavakseen. Hän ei katsonut arvosanojani, mutta varmasti oletti niiden olevan hyvät. Koska hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta palkata minua, haimme minulle apurahaa ennen jatko-opintojeni aloittamista. Sain myönteisen apurahapäätöksen Emil Aaltosen säätiöltä kolme kuukautta maisteriksi valmistumisen jälkeen.”

Sopivan jatko-opiskelupaikan löytyminen oli Martinan mukaan aluksi epävarmaa. ”Koska laitoksellamme ei ole topologian ja algebran tutkimusryhmää, sopivan ohjaajan löytyminen ja rahoituksen järjestyminen ei ollut selvää”, hän kertoo. ”Yhdeksi vaikeudeksi jatko-opintojen aloittamisessa minulle muodostui se, että en tuntenut laitoksen henkilökuntaa laajalti, koska olin suorittanut matematiikan opinnot hyvin pitkälti itsenäisesti. Väitöskirjaohjaajakseni kysyin vain nykyistä ohjaajaani, jonka tunsin hänen luennoimansa kurssin kautta.”

Jatko-opinnoista kiinnostuneita maisteriopiskelijoita Martina neuvoo pohtimaan mahdollista jatko-opintopaikkaa jo gradua aloittaessa: ”Kannattaa pyytää graduohjaajaksi professori, joka tutkii itselle kiinnostavaa alaa ja jolla on mahdollisuus projektin tai huippuyksikön kautta palkata jatko-opiskelijoita.”

Peitekuvauksia ja homotopiateoriaa

”Laitoksella suoritetut opinnot ovat antaneet hyvän perusosaamisen algebrallisessa topologiassa, joka on minulle tutkimuksen tekemisen edellytys”, Martina kertoo. ”Tutkimuksessani käytän muun muassa peitekuvausten teoriaa ja homotopiateoriaa.” Erikoistumislinjan valinta ja panostus maisteriopintoihin ovat Martinan mukaan olleet eduksi jatko-opinnoissa: ”Erikoistumislinjalla on merkittävä yhteys väitöskirjani aiheeseen, ja apurahoja haettaessa suositukset ja korkeat arvosanat ovat tärkeitä.”

Opiskeluaikanaan Martina teki satunnaisesti töitä Luma-keskukselle sekä piti laskuharjoituksia laitoksellamme. ”Laskuharjoitusvetäjänä oppii kurssin asiat paremmin itsekin”, hän huomauttaa. Pitkäksi sivuaineeksi Martina suosittelee tietojenkäsittelytiedettä, kemiaa tai fysiikkaa. Jos hän voisi tehdä jotain toisin maisteriopinnoissaan, ottaisi hän itsekin sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen.

Luovuutta ja järjestelmällisyyttä

Martinan tutkimus liittyy algebralliseen ja geometriseen topologiaan sekä geometriseen analyysiin. ”Työssäni tarvitsen luovuutta matemaattisten ajatusten hahmottamiseen, kirjalliseen esittämiseen sekä matemaattisten ongelmien ratkaisuun”, Martina kuvailee. ”Tutkimustyön itsenäisen luonteen vuoksi tarvitsen myös paljon järjestelmällisyyttä ja itsekuria. Tarvitsisin myös taitoa ottaa koviakin pettymyksiä vastaan liikaa lannistumatta.”

Jatko-opinnot ovat Martinan mukaan kehittäneet kykyä ilmaista matemaattisia ideoita kirjallisesti ja suullisesti: ”Olen joutunut opettelemaan miten matemaattisia ajatuksia esitetään kirjallisesti ja miten pidetään seminaariesitelmiä. Monia tutkimuksessa vaadittavia taitoja opin jo kirjoittaessani gradua. Työtehtävät alkoivat sujua hyvin jatko-opintojen alusta lähtien, koska sain mielenkiintoisen ja hyvän aiheen ohjaajaltani.”

Tavallisena työpäivänään Martina työskentelee lähinnä muiden matemaatikoiden kanssa. ”Tulen töihin yhdeksäksi. Yritän miettiä matemaattista ongelmaa tai kirjoittaa artikkelia puoleenpäivään asti. Pidän pari vartin mittaista taukoa. Kahdeltatoista menen työkavereiden kanssa lounaalle ja iltapäivällä saatan käydä seminaarissa tai luennolla tai jatkaa aamupäivällä tekemääni asiaa. Lähden kotiin neljän viiden maissa. Iltaisin ja viikonloppuisin en pääsääntöisesti tee töitä. Jos kuitenkin yritän ratkaista jotakin ongelmaa, ideoita tulee usein mieleen arkiaskareidenkin keskellä.”

Tietojärjestelmäasiantuntija Eeva Saari

|

Eeva valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2013 sivuaineinaan tietojenkäsittelytiede, opettajan pedagogiset opinnot, mediakasvatus ja erityispedagogiikka. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopiston opiskelijarekisterissä tietojärjestelmäasiantuntijana.

Työpaikka löytyi opiskeluaikaisten töiden kautta

SaariEevaPienennetty

Eeva oli Helsingin yliopistolla töissä jo opintojensa aikana, ensin laitoksellamme ohjaajatuutorina ja myöhemmin tiedekuntamme tuutorisihteerinä. Ennen valmistumistaan Eeva toimi vielä farmasian tiedekunnassa opintoneuvojana, josta hän valmistumisensa jälkeen siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä yliopistomme opiskelijarekisteriin. Eeva toteaakin opiskeluaikaisista töistä olleen huomattavaa hyötyä: ”Jos en olisi ollut tiedekunnassa töissä, en varmastikaan toimisi nyt tämänhetkisissä tehtävissäni.” Eevan mukaan hänen suorittamansa sivuaineet vaikuttivat positiivisesti nykyisen työpaikan saantiin, kun taas arvosanoilla ei ollut juurikaan merkitystä.

Työpaikkaa etsiviä Eeva kannustaa aktiivisuuteen: ”Itseä kiinnostavia paikkoja kannattaa rohkeasti hakea. Lisäksi saman työnantajan tarjoamat, ei julkisessa haussa olevat paikat tarjoavat usein mielenkiintoisia mahdollisuuksia sitten kun on jo töissä.”

Opettajalinjalta eväitä monenlaisiin töihin

Erikoistumislinjan valinta ei lopulta vaikuttanut Eevan työllistymiseen. Opettajalinjalta saaduille valmiuksille on käyttöä muissakin tehtävissä. ”Käytännössä en toimi erikoistumislinjaani vastaavissa työtehtävissä, mutta ei pedagogisten opintojen suorittamisessa tässä työssä haittaakaan ole”, Eeva kertoo.

Sivuaineen valinta riippuu Eevan mukaan hyvin paljon siitä, mitä haluaa tehdä. ”Omassa työssäni tietojenkäsittelytieteen sivuaineopinnoista on ollut suurta hyötyä”, hän toteaa. Jos Eeva voisi tehdä opinnoissaan jotain toisin, hän ajoittaisi matematiikan opintonsa pidemmälle ajalle. ”Nyt opinnoissani kävi vähän niin, että ensin luin matematiikan kurssit pois ja sitten ryhdyin ihmettelemään sivuainevalintaa ja muita opintoja. Mielestäni olisi ollut parempi lukea tasaisemmin erilaisia opintoja läpi tutkinnon. Suosittelen siis aloittamaan sivuaineen ajoissa!”

Loogista päättelyä ja suhteiden hahmottamista

Opiskelijarekisterissä Eeva toimii Product Ownerina hankkeessa, jossa tehdään uutta opintohallinnon tietojärjestelmää. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. ”PO-tiimi on todella monialainen opintohallinnon osaajien muodostama ryhmä”, Eeva kuvailee. Hän on tiimin ainoa matemaatikko. Kehitystiimissä työskentelee tietojenkäsittelytieteilijöitä ja käyttöliittymäsuunnittelijoita.

Eevan työ vaatii järjestelmällisyyttä, oma-aloitteisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja ryhmätyötaitoja. Työhön ei liity varsinaista puhdasta matematiikkaa, mutta sitäkin enemmän loogista päättelyä ja asioiden suhteiden hahmottamista.

”Tavallinen työpäiväni koostuu itsenäisestä työskentelystä ja palavereista”, Eeva kertoo. ”Itsenäisesti koordinoin erilaisia asioita ja hoidan viestintää hankkeesta yliopistolle, yhteisissä palavereissa suunnitellaan tulevaa ja ohjataan kehitystyötä.” Työpäivät ovat vaihtelevia eikä ylitöitä varsinaisesti tehdä. Välillä päivät ovat kuitenkin pidempiä ja välillä lyhyempiä.

Eeva muistelee työn lähteneen sujumaan hyvin alusta alkaen eikä kyllästymisen vaaraakaan ole ollut: ”Koen, että työtehtäviini olen päässyt nopeasti kiinni. Koko ajan oppii kuitenkin jotain uutta ja kehittyy työtehtävissä.”

Matemaatikko Meeri Kesälä

|

Meeri valmistui matemaattisen logiikan linjalta maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi vuonna 2007. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Oppimis- ja vuorovaikutustaidot vakuuttivat työnantajan

Kesälä Meeri 585.png

”Olin ollut jo useamman vuoden ajan erilaisissa määräaikaisissa töissä tutkijatohtorina Suomessa ja ulkomailla, pariin otteeseen äitiyslomalla ja työttömänäkin. Tänä aikana kypsyi ajatus hakea töitä myös akateemisen maailman ulkopuolelta”, Meeri kertoo siirtymisestään vakuutusalalle. ”Noin puolen vuoden ajan hain melko aktiivisesti töitä ollen osa-aikaisesti töissä yliopistolla. En tosin keksinyt paljonkaan sopivia paikkoja, joten hakemuksia lähetin tänä aikana alle kymmenen. Kaksi kertaa pääsin haastatteluprosessiin. Ensimmäisellä kerralla pärjäsin hyvin ja sain paljon itseluottamusta, toisella kerralla sain työpaikan.”

Työpaikan saantiin vaikuttaneita tekijöitä Meeri kuvailee seuraavasti: ”Arvosanani olivat erinomaisia, mutta varsinaiseen tutkintooni ei kuulunut lainkaan vakuutusmatematiikkaa ja hyvin vähän tietojenkäsittelytiedettä tai muita sivuaineita. Minulla oli tuuria siinä, että hyviä arvosanojani arvostettiin ja onnistuin vakuuttamaan arvioijat oppimis- ja yhteistyötaidoistani. Korostin akateemisella uralla karttuneita muita taitoja kuten esiintymis- ja opetuskokemusta ja myös joitakin vanhoja tehtäviä työhistoriastani. Nykyisessä työssäni on tärkeä osata selittää matemaattisia asioita kansantajuisesti, joten Summamutikka-keskuksessa tekemäni matematiikan popularisointiin liittyvä työ kiinnosti haastattelijoita. Olin toiminut lisäksi esimerkiksi harjoittelijana soveltavan matematiikan parissa. Tentin työnhaun ohessa myös jonkin kurssin vakuutusmatematiikkaa, ja uskon, että tällä oli merkitystä, vaikka arvosana ei niin hyvä siitä ollutkaan.”

Oman työpaikkansa Meeri löysi netistä jonkin työnhakukoneen kautta: ”Löysin työpaikan, koska työnimike oli matemaatikko. Meillä on kuitenkin matematiikasta valmistuneita ihmisiä töissä esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijan työnimikkeellä.” Meeri muistuttaa, että muun muassa Suomen Aktuaariyhdistyksen nettisivuilla on listattu työeläke- ja vakuutusalan avoimia työpaikkoja. ”Meillä töissä olevat matemaatikot eivät välttämättä ole valmistuneet vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta, vaikka se paras vaihtoehto tähän työhön olisikin. Varmasti työnhaussa kannattaa mainita, jos on suorittanut SHV-matemaatikon tutkintoon vaadittavia kursseja kuten henkivakuutusmatematiikkaa ja riskiteoriaa.”

Rohkeasti kaavahäkkyröiden kimppuun

Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat kehittäneet Meerin mukaan erityisesti työn vaatimaa matemaattisen ajattelun taitoa: ”Lähden innokkaasti ratkomaan ongelmia ja perehtymään asioiden välisiin lainalaisuuksiin. En pelkää monimutkaisen näköisiä kaavahäkkyröitä vaan selvitän niiden sisältämän informaation ja pystyn selittämään sen myös muille. Minulla oli myös vahva pohja analyysissä maisteriopintojen ajalta ja uskon että siitä on ollut hyötyä vakuutusmatematiikkaan perehtymisessä.” Meeri tarvitsee työssään myös yhteistyö- ja ilmaisutaitoja, täsmällisyyttä, kykyä keksiä ratkaisuja ja esittää perusteluja sekä oppimistaitoja uusien asioiden omaksumiseen.

Hyviä sivuainevaihtoehtoja ovat Meerin mukaan tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede. ”Myös esimerkiksi taloustiede ja oikeustieteen tuntemus voisivat olla hyviä osaamistärppejä”, hän jatkaa. ”Omissa opinnoissani mietin ehkä liian vähän työelämävalmiuksia ja menin kiinnostavan tuntuisille kursseille, jotka olivat lähinnä abstrakteinta matematiikkaa. Mietin kyllä silloin, että olisi pitänyt opiskella varmuuden vuoksi laajemmin tietojenkäsittelytiedettä ja pedagogiset opinnot, mutta molemmat tuntuivat kovin työläiltä vaihtoehdoilta”, Meeri muistelee.

Yhteistyötä, tarkkuutta ja huolellisuutta

Meeri työskentelee noin kymmenen hengen vakuutusmatemaattisessa yksikössä, jossa suurin osa on matemaatikkoja. ”Osastollamme on myös ekonomisteja ja muita asiantuntijoita, ja teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi lakiosaston kanssa.” Työtehtävät ovat Meerin mielestä mukavan vaihtelevia: ”Työpäivän aikana luen ja kirjoitan erilaisia laskelmia ja muistiota ja istun palavereissa. Joskus pidän koulutusta työeläkeasioista tai toimin ETK:n asiantuntijana jossakin työeläkealan työryhmässä.”

”Yllättävän paljon päivittäisestä työstä on yhteen- ja kertolaskua ja kuvien piirtämistä Excelillä”, Meeri kuvailee työn matemaattista sisältöä. ”Haasteena on selvittää, mitä lasketaan ja miksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi selvittää jonkin lakiehdotuksen vaikutusta johonkin eläkejärjestelmän monista yksityiskohdista. Käytettävissä on paljon tilasto- ja rekisteritietoa, ennustemalleja ja erilaisia laskukaavoja. On selvitettävä, mistä löydetään sopivat luvut ja miten määritellään vaikutukset, ja näistä pitää tehdä havainnollinen ja perusteltu laskelma. Aina voisi kehittää ennustemenetelmiä ja perehtyä syvällisempään mallinnustekniikkaan, mutta usein yksikertaisuuskin on valttia. Laskelman tulee olla uskottava annettavaksi eläkeyhtiön yliaktuaarille ja kuitenkin tarpeeksi yleistajuinen, että myös lakiosastolla siitä voidaan saada joku tolkku.”

Meeri on kiitollinen siitä, että ETK:ssa annettiin aikaa perehtyä uuteen työhön: ”Työtehtäviä ja vastuita tuli lisää vähitellen, mutta heti alusta asti sain kokea onnistumisen iloa. Työeläkeala on täynnä yksityiskohtia, joista pääsee perille lähinnä tekemisen kautta. Meillä myös kannustetaan opiskelemaan, ja olen tehnyt työn ohessa muun muassa SHV-tutkintoon liittyvän vakuutuslainsäädännön tentin. Nyt parin vuoden jälkeen tunnen olevani oikea työeläkealan asiantuntija, mutta uutta opittavaa tällä alalla kyllä riittää. Yksi asia, johon olen joutunut kiinnittämään huomiota, on tarkkuus ja huolellisuus detaljien kanssa. Toisin kuin tutkijana, ei enää riitä, että on ymmärtänyt tehtävän logiikan ja idean, vaan myös toteutus pilkun paikkoineen on mentävä nappiin. Tarkastusrutiinit tuntuvat joskus tylsiltä, mutta ovat tärkeitä.”

Uran ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuntuu Meerin mukaan nykyisessä työssä paljon yksinkertaisemmalta kuin tutkijana toimiessa. ”En tiedä mikä on syy tai seuraus, mutta olen huomannut, että työeläkealalla on paljon menestyneitä naismatemaatikkoja johtavissa asemissa.”

Tohtorikoulutettava Esko Heinonen

|

Esko valmistui analyysin linjalta joulukuussa 2013 sivuaineinaan fysiikka, teoreettinen fysiikka ja tilastotiede. Nykyään hän työskentelee tohtorikoulutettavana matematiikan ja tilastotieteen laitoksella.

Hyvällä opintomenestyksellä jatko-opintoihin

Esko Heinonen

Esko löysi työpaikkansa selvittämällä aktiivisesti mahdollisia jatko-opiskelupaikkoja usealta taholta, myös matematiikan ja tilastotieteen laitoksen ulkopuolelta. Lopulta paikka löytyi suhteellisen nopeasti omalta laitokseltamme. Esko kertoo, että erikoistumislinja vaikutti jatko-opintojen ohjaajan valintaan: ”Jos olisin valmistunut eri linjalta, olisin varmasti tiedustellut jatko-opintopaikkaa eri ihmisiltä.” Hänen mukaansa myös opintomenestys auttoi työnsaannissa: ”Uskon, että arvosanoillakin oli merkitystä.”

Muita jatko-opinnoista kiinnostuneita Esko kannustaa juttelemaan asiasta henkilökunnan kanssa: ”Kannattaa käydä rohkeasti keskustelemassa professoreiden ja mahdollisten ohjaajien kanssa, sillä näin voi saada helposti tietoa avoimista jatko-opiskelupaikoista.”

Tutkimusta ja opetusta

Tohtorikoulutettavan työpäivien sisältö vaihtelee: ”Toisinaan on enemmän tutkimusjuttuja kuten lukemista, laskemista tai kirjoittamista, välillä taas on opetustyötä tai saatan käydä kuuntelemassa seminaareja tai luentoja.” Työhön liittyy kaikenlaista matematiikkaa, pääasiassa analyysiä. ”Tuntuu, että työtehtävät alkoivat sujua melko hitaasti, sillä tutkimusta varten on täytynyt opetella paljon lisää”, Esko kertoo.

Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat Eskon mielestä vastanneet hänen nykyisen työnsä tarpeita. ”Pidin jonkin verran laskuharjoituksia opintojen aikana ja ne kyllä toivat hyvää kokemusta tätäkin työtä varten. Lisäksi sain gradua tehdessäni harjoittelijan palkkaa laitokselta”, Esko muistelee. Hänen mukaansa muista opiskelun aikaisista töistä kuten erilaisista kesätöistä ei ole ollut hyötyä hänen nykyisessä työssään tohtorikoulutettavana.

Opettaja Miika Suvanto

|

Miika valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2015 sivuaineinaan kemia ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee Espoossa Viherlaakson koulussa matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana.

Opettajan pätevyydellä nopeasti töihin

MiikaSuvanto

Miika sai työpaikan jo kaksi viikkoa ennen valmistumistaan, kun kaveri Wiipurilaisesta osakunnasta kertoi avoimesta pitkästä sijaisuudesta. Opettajan pätevyydestä oli hyötyä työllistymisen kannalta, sen sijaan arvosanoilla ei Miikan mukaan ollut merkitystä.

Matematiikan opettajaksi aikovia Miika neuvoo tekemään sijaisuuksia, joita löytää hyvin matrix-opet-sähköpostilistan kautta. Toiseksi opetettavaksi aineeksi hän suosittelee fysiikkaa tai kemiaa. Jos hän voisi itse valita sivuaineensa uudelleen, valitsisi hän fysiikan kemian sijaan.

Sijaisuuksista arvokasta kokemusta

Miika kertoo, että opettajalinjan valinta nopeutti opintoja, minkä ansiosta työmarkkinoille pääsi aikaisemmin. Yläkoulun opettajan työssä tarvittavaan matemaattiseen tietoon perehdyttiin Miikan mielestä jo lukiossa. Opinnoistaan hän koki antoisina erityisesti Matematiikan opetuslaboratorion sekä Opettajalinjan peruskurssin.

Opintojen ohella Miika teki eripituisia opettajan sijaisuuksia. Niiden kautta hän sai sellaista arvokasta käytännön kokemusta opettamisesta, jota edes opettajan pedagogiset opinnot eivät hänen mielestään pystyneet tarjoamaan.

Opettamista ja tuntien suunnittelua

Tavallista työpäiväänsä Miika kuvailee seuraavasti: ”Menen aamulla töihin, opetan matematiikkaa ja olen vapaa suunnittelemaan tunteja tai laiskottelemaan viimeistään neljältä, joskus jo heti puolen päivän jälkeen. Ylitöitä on, jos suunnittelee tunteja vielä neljän jälkeen.” Työssään Miika tarvitsee erityisesti taitoa toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Matemaatikko Jere Nivukoski

|

Jere valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta syyskuussa 2013 sivuaineinaan taloustiede, tilastotiede, fysiikka ja tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee LähiTapiolassa vakuutusmatemaatikkona.

Sisukasta työnhakua

JereNivukoski

Työpaikkansa Jere löysi Monster.fi-sivuston kautta ahkeran työnhaun jälkeen. ”Työn löytäminen oli äärimmäisen hankalaa. Lähetin noin 100 hakemusta syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Sadalla hakemuksella pääsin neljään haastatteluun, joista kolmannessa tärppäsi”, Jere kertoo. Hänen mukaansa arvosanoilla oli ehdottomasti merkitystä työpaikan saamisessa, samoin käydyillä kursseilla ja erikoistumislinjalla. ”Nykymaailmassa hyviä yliopistokoulutettuja hakijoita on 50 kutakin työpaikkaa kohden. Kaikella millä voit erottua on merkitystä”, Jere pohtii. ”Vakuutus- ja finanssimatematiikkaan erikoistuminen ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys alalle pääsyyn.”

Työtä etsiviä Jere neuvoo panostamaan täysillä hakuprosessiin: ”Näe vaivaa hakemuksen kirjoittamiseen. Pyri erottumaan muista ja ole oma itsesi. Lähetä paljon hakemuksia.” Työpaikkailmoituksia kannattaa katsella ennakkoluulottomasti: ”Harvoihin paikkoihin haetaan matemaatikkoa. Matemaatikko voi kuitenkin tehdä monenlaisia työtehtäviä.”

Opinnoista vankka pohja ammatilliselle kehittymiselle

Opintojen merkitystä Jere kuvailee näin: ”Matematiikan opinnot ovat ammatillisen osaamiseni pohja ja ne ovat valmistaneet minua oppimaan vakuutusalalle spesifistä matematiikkaa.” Käytännön työtehtävien kannalta hyödyllisimpiä ovat olleet tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä oman erikoistumislinjan opinnot: ”Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa dataa on yllin kyllin, mutta sitä pitäisi pystyä jotenkin hyödyntämään. Opiskelemani vakuutusmatematiikan kurssit liittyvät suoraan joka päiväiseen tekemiseeni ja ne myös mahdollistavat jatkuvan kouluttautumisen.”

Opintojensa aikana Jere työskenteli ainakin sanomalehtien jakelijana, varastomiehenä, opettajan sijaisena, ohjaajatuutorina, laskuharjoitusten ohjaajana ja yrittäjänä. ”Saattaa olla että joku homma jäi mainitsematta. Uskon, että jokaisesta työkokemuksesta on hyötyä.”

Sivuaineiden valinnassa Jere kehottaa miettimään, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. ”Pyri löytämään sellainen sivuaine, jonka avulla voit työllistyä ja hyödyntää matemaattista osaamista”, hän neuvoo. Jos Jere voisi itse tehdä opinnoissaan jotain toisin, opiskelisi hän enemmän tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. ”Pyrkisin myös valmistumaan nopeammin, 5 vuotta on ihan maksimi.”

Hyppyjä prosenttilaskuista tariffiteoriaan

Vakuutusmatemaatikon rooli vakuutusyhtiössä on Jeren mukaan hyvin mielenkiintoinen. ”Työ sisältää välillä hyvinkin yksinkertaisten matemaattisten asioiden ratkaisemista tai tarkistamista, esimerkiksi helppoja prosenttilaskuja. Siitä sitten nopealla hyppäyksellä siirrytään monimutkaisiin vakuutusmatemaattisiin menetelmiin ja tariffiteorian tai riskiteorian pariin. Vakuutusmatemaatikkona tarvitsee myös paljon tilastotieteen osaamista. Yleistetyt lineaariset mallit taitavat hallita tällä hetkellä vakuutusalaa,” Jere linjaa.

Jeren työ vaatii vakuutusmatemaattisten menetelmien tuntemusta, Excelin käyttötaitoja, SAS-ohjelmoinnin osaamista sekä tilastotieteen hallintaa tilastollisten analyysien muodostamista ja tulkintaa varten. ”Ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassa meni enimmäkseen perehtymiseen ja vakuutusalan opiskeluun. Sen jälkeen työtehtävät alkoivat jossain määrin sujua, mutta tämä on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä”, Jere kertoo.

Työtoverit ovat enimmäkseen muita matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, mutta Jere tekee paljon töitä myös yhteistyökumppaneiden kanssa. He ovat pääsääntöisesti jonkin muun alan kuin matematiikan asiantuntijoita. ”Tavallinen työpäivä sisältää jonkun verran palavereita ja muu aika menee vaihteleviin työtehtäviin kuten vakuutusmatemaattisten analyysien tuottamiseen ja tietokantapoimintoihin”, Jere kuvailee.

Matemaatikko Visa Mikkola

|

Visa valmistui tietokoneavusteisen matematiikan linjalta syksyllä 2014 sivuaineinaan tilastotiede ja tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona LähiTapiolan aktuaaripalveluissa.

Työpaikka ensimmäisestä haastattelusta

VisaMikkola

Visa yllättyi itsekin siitä, miten nopeasti työpaikka löytyi: ”Aloitin täysipäiväisen työnhaun valmistumiseni jälkeen marraskuun ensimmäisenä päivänä ja jo joulukuun alussa sain ensimmäisestä työhaastattelusta paikan. Ehdin lähettää noin 10 työhakemusta, joista osasta tuli haastattelupyyntöjä vielä nykyisen työpaikan löytymisen jälkeenkin.” Visan mielestä ainakin arvosanoilla oli merkitystä työnsaannissa, mahdollisesti myös erikoistumislinjalla. Aiempi työkokemuskin painoi: ”Uskon, että suuressa osassa oli myös hyvä työtodistus, jonka sain kesätöistä Ilmatieteen laitokselta tutkimusapulaisen hommista.”

Töitä etsiessään Visa huomasi, että matemaatikon koulutuksella kyllä löytyy työpaikkoja, mutta tarjottavan tehtävän nimikkeenä on harvemmin ”matemaatikko”. Hän käytti sopivien työpaikkailmoitusten etsimiseen työnhakusivustoja kuten indeed.fi, jotka sallivat joustavien hakurivien muodostamisen ja kohdistavat haun työpaikkahakemusten otsikoiden lisäksi hakemusten sisältöön. Esimerkiksi haulla ”mathema* or matema*” löytyivät kaikki matematiikkaan viittaavat englannin- ja suomenkieliset hakemukset. Oman työpaikkansa Visa löysi kuitenkin lopulta suomenkielisestä ilmoituksesta, jossa etsittiin matemaatikkoa.

Vakuutusalaan tutustumista ja uuden opettelua

Työt ovat lähteneen sujumaan hyvin nykyisessä työpaikassa, Visa kertoo. Hän on opiskellut vakuutusalaa kirjallisuutta lukemalla ja tutustunut työpaikalla tehtyihin SAS-koodeihin, joilla laskelmia tehdään, ja tehnyt koodeihin joitain parannuksiakin. ”Osallistun vastuuvelan ja vakavaraisuuden laskentaan”, Visa kuvailee työn sisältöä. Työkaverit ovat suurimmaksi osaksi muita matemaatikkoja.

Tällä hetkellä Visan työhön liittyy melko vähän matematiikkaa ja tilastotiedettä. Koska takana on vasta kaksi kuukautta uudessa työpaikassa, aika on mennyt uuden oppimiseen. ”Nyt pääpainona on oppia vakuutusalaa yleensä sekä työpaikan tietojärjestelmien käyttämistä”, Visa kertoo. Kaikista matematiikan opinnoista on Visan mukaan kuitenkin apua hänen työssään: ”Suurimmassa osassa ovat olleet opiskelutaidon kehittyminen sekä kaikki opittu matematiikka yleisellä tasolla, sillä opinnot ovat auttaneet omaksumaan matemaattista ajattelutapaa.” Tulevaisuudessa Visa arvelee tarvitsevansa ainakin lineaarialgebran, todennäköisyyslaskennan ja lineaaristen mallien kurssien asioita.

Tietokoneavusteisen matematiikan linjan valittuaan Visa suoritti tietojenkäsittelytieteestä aineopinnot, mikä on myös osoittautunut työn kannalta todella hyödylliseksi. Koodaustaidoille on ollut käyttöä, kun Visa on opiskellut uuden ohjelmointikielen, SAS:in. Hän suositteleekin lämpimästi tietojenkäsittelytiedettä sivuaineeksi.

Visa kertoo, että kunnollisen opiskelutyylin oppiminen kesti hänellä melko pitkään: ”Alkuinnolla saatujen alun hyvien arvosanojen jälkeen alkoi pidempi epätasainen vaihe. Viimeiset pari vuotta opiskelin kuitenkin todella suurella motivaatiolla ja uskon silloin oppineeni eniten.” Jouluisin ja kesäisin Visa työskenteli Itellalla ja rahoitti siten opintojaan. Kanditutkinnon jälkeen hän sai apurahan ja pääsi kesän ajaksi tutkimusapulaiseksi Ilmatieteen laitokselle, mikä oli Visan mukaan hieno kokemus.