Ville-Pekka valmistui matematiikan aineenopettajaksi maaliskuussa 2014 sivuaineinaan fysiikka ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee matematiikan ja fysiikan opettajana Pohjois-Tapiolan lukiossa.

Sijaisuuksista arvokkaita kontakteja

”Nykyinen työpaikkani löytyi, kun tuttu opettaja jäi virkavapaalle lukiossa, jossa olen tehnyt kymmeniä sijaisuuksia”, Ville-Pekka kertoo. ”Viime lukuvuoden työpaikkani löytyi Helsingin kaupungin avoimista työpaikoista, mutta työpaikan saamisessa oli varmasti hyötyä siitä, että olin tehnyt kyseisessä lukiossa yhden sijaisuuden.” Työpaikkojen löytäminen on ollut Ville-Pekan mukaan yllättävänkin helppoa: ”Uusi työ on ollut aina tiedossa ennen kuin edellinen on loppunut. Jokaista saamaani työpaikkaa varten olen haastattelussa käynyt, mutta aina olen paikan myös saanut. Kaikkiin kiinnostaviin paikkoihin en kuitenkaan ole haastatteluun päässyt.”

Tulevia opettajia Ville-Pekka neuvoo luomaan suhteita kouluihin jo opiskeluaikana: ”Kannattaa tehdä sijaisuuksia koko opintojen ajan, jotta on kontaktit valmiina, kun valmistuu.”

Arvosanojen merkitystä työpaikan saamisessa on Ville-Pekan mukaan vaikea arvioida, vaikka todistusta on aina työhaastattelussa katseltu. ”Suoritetuista kursseista työnantajaa ovat erityisesti kiinnostaneet erikoisuudet, kuten tähtitieteen ja meteorologian kurssit sekä vaatteiden suunnittelun geometriaan liittyvät kandi ja graduni.” Aineenopettajan opinnot ovat olleet vaatimuksena lukuvuoden mittaisiin sijaisuuksiin.

Ohjaajakokemuksesta hyötyä opettajan työssä

”Tein sijaisuuksia koko opintojeni ajan ja viimeiset pari kolme vuotta työskentelin myös laitoksella ja kesäisin opettajana Espoon kesälukiossa”, Ville-Pekka kertoo. Nykyisen työn kannalta erityisen hyödyllisiä ja arvokkaita kokemuksia tarjosivat kisällikurssien sekä geometrian kurssin ohjaajana toimiminen.

Jos Ville-Pekka voisi tehdä jotain opinnoissaan toisin, menisi hän opettajalinjalle jo ensimmäisenä vuonna toisen vuoden sijaan. ”Työn saamisen kannalta parempi sivuaine olisi varmaan kemia, mutta en silti vaihtaisi”, Ville-Pekka pohtii. ” Jos vielä kolmannen opetettavan aineen opiskelisin, niin valitsisin varmaan filosofian.”

Innostusta, huumorintajua ja tehokkuutta

Opettajan työ vaatii Ville-Pekan mukaan taitoa tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa sekä kykyä innostaa ja motivoida erilaisilla tavoilla. “Myös huumorintajusta on paljon hyötyä”, hän huomauttaa. Työhön liittyvä matematiikka on lukion opetussuunnitelman mukaista. ”Tuttuihin asioihin ei kuitenkaan kyllästy, kun niitä erilaisille oppijoille eri tavalla selittää.”

Vaikka opettaminen oli Ville-Pekalle tuttua jo opiskeluajoilta, vaativat jotkin käytännöt aluksi hiukan sopeutumista. ”Kesti varmaan kuukausi tottua palaveeraamiseen ja päivittäiseen Wilman ja Fronterin käyttöön”, Ville-Pekka kuvailee ensimmäisen pitkän sijaisuutensa alkua. ”Uusia asioita en ole kauheasti joutunut opettelemaan, mutta olen oppinut kaikissa asioissa entistä tehokkaammaksi.”

Ville-Pekan työkavereita ovat toiset opettajat, jotka muodostavat todella kirjavan porukan. ”Hyvin olen aina mielestäni sopeutunut, vaikka ikäeroa kollegoihin on yleensä kymmeniä vuosia. Kun on koko päivän puhunut matematiikasta, niin on todella mukavaa käydä lounaalla esimerkiksi historianopettajien kanssa.”

”Tavallinen työpäivä alkaa wilma-viestien lukemisella ja niihin vastaamisella, jos aikaa on”, Ville-Pekka kertoo. Työpäivään kuuluu lisäksi maksimissaan kolme oppituntia sekä tuntien suunnittelua. Jos jaksossa on kursseja, joita Ville-Pekka ei ole ennen opettanut, kuluu suunnitteluun yhdestä kahteen tuntia päivässä. ”Suunnitteluun kuluu huomattavasti vähemmän aikaa, kun kurssin on opettanut edes kertaalleen aiemmin”, Ville-Pekka toteaa. ”Suunnitteluaikaa voisin vähentää käyttämällä enemmän kirjan esimerkkitehtäviä opetuksessa, mutta kiinnostavampien ja erikoisten tehtävien keksiminen on minulle mieluista puuhaa ja tärkeä osa opetustani.”

Eeva valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2013 sivuaineinaan tietojenkäsittelytiede, opettajan pedagogiset opinnot, mediakasvatus ja erityispedagogiikka. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopiston opiskelijarekisterissä tietojärjestelmäasiantuntijana.

Työpaikka löytyi opiskeluaikaisten töiden kautta

Eeva oli Helsingin yliopistolla töissä jo opintojensa aikana, ensin laitoksellamme ohjaajatuutorina ja myöhemmin tiedekuntamme tuutorisihteerinä. Ennen valmistumistaan Eeva toimi vielä farmasian tiedekunnassa opintoneuvojana, josta hän valmistumisensa jälkeen siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä yliopistomme opiskelijarekisteriin. Eeva toteaakin opiskeluaikaisista töistä olleen huomattavaa hyötyä: ”Jos en olisi ollut tiedekunnassa töissä, en varmastikaan toimisi nyt tämänhetkisissä tehtävissäni.” Eevan mukaan hänen suorittamansa sivuaineet vaikuttivat positiivisesti nykyisen työpaikan saantiin, kun taas arvosanoilla ei ollut juurikaan merkitystä.

Työpaikkaa etsiviä Eeva kannustaa aktiivisuuteen: ”Itseä kiinnostavia paikkoja kannattaa rohkeasti hakea. Lisäksi saman työnantajan tarjoamat, ei julkisessa haussa olevat paikat tarjoavat usein mielenkiintoisia mahdollisuuksia sitten kun on jo töissä.”

Opettajalinjalta eväitä monenlaisiin töihin

Erikoistumislinjan valinta ei lopulta vaikuttanut Eevan työllistymiseen. Opettajalinjalta saaduille valmiuksille on käyttöä muissakin tehtävissä. ”Käytännössä en toimi erikoistumislinjaani vastaavissa työtehtävissä, mutta ei pedagogisten opintojen suorittamisessa tässä työssä haittaakaan ole”, Eeva kertoo.

Sivuaineen valinta riippuu Eevan mukaan hyvin paljon siitä, mitä haluaa tehdä. ”Omassa työssäni tietojenkäsittelytieteen sivuaineopinnoista on ollut suurta hyötyä”, hän toteaa. Jos Eeva voisi tehdä opinnoissaan jotain toisin, hän ajoittaisi matematiikan opintonsa pidemmälle ajalle. ”Nyt opinnoissani kävi vähän niin, että ensin luin matematiikan kurssit pois ja sitten ryhdyin ihmettelemään sivuainevalintaa ja muita opintoja. Mielestäni olisi ollut parempi lukea tasaisemmin erilaisia opintoja läpi tutkinnon. Suosittelen siis aloittamaan sivuaineen ajoissa!”

Loogista päättelyä ja suhteiden hahmottamista

Opiskelijarekisterissä Eeva toimii Product Ownerina hankkeessa, jossa tehdään uutta opintohallinnon tietojärjestelmää. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. ”PO-tiimi on todella monialainen opintohallinnon osaajien muodostama ryhmä”, Eeva kuvailee. Hän on tiimin ainoa matemaatikko. Kehitystiimissä työskentelee tietojenkäsittelytieteilijöitä ja käyttöliittymäsuunnittelijoita.

Eevan työ vaatii järjestelmällisyyttä, oma-aloitteisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja ryhmätyötaitoja. Työhön ei liity varsinaista puhdasta matematiikkaa, mutta sitäkin enemmän loogista päättelyä ja asioiden suhteiden hahmottamista.

”Tavallinen työpäiväni koostuu itsenäisestä työskentelystä ja palavereista”, Eeva kertoo. ”Itsenäisesti koordinoin erilaisia asioita ja hoidan viestintää hankkeesta yliopistolle, yhteisissä palavereissa suunnitellaan tulevaa ja ohjataan kehitystyötä.” Työpäivät ovat vaihtelevia eikä ylitöitä varsinaisesti tehdä. Välillä päivät ovat kuitenkin pidempiä ja välillä lyhyempiä.

Eeva muistelee työn lähteneen sujumaan hyvin alusta alkaen eikä kyllästymisen vaaraakaan ole ollut: ”Koen, että työtehtäviini olen päässyt nopeasti kiinni. Koko ajan oppii kuitenkin jotain uutta ja kehittyy työtehtävissä.”

Miika valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2015 sivuaineinaan kemia ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee Espoossa Viherlaakson koulussa matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana.

Opettajan pätevyydellä nopeasti töihin

Miika sai työpaikan jo kaksi viikkoa ennen valmistumistaan, kun kaveri Wiipurilaisesta osakunnasta kertoi avoimesta pitkästä sijaisuudesta. Opettajan pätevyydestä oli hyötyä työllistymisen kannalta, sen sijaan arvosanoilla ei Miikan mukaan ollut merkitystä.

Matematiikan opettajaksi aikovia Miika neuvoo tekemään sijaisuuksia, joita löytää hyvin matrix-opet-sähköpostilistan kautta. Toiseksi opetettavaksi aineeksi hän suosittelee fysiikkaa tai kemiaa. Jos hän voisi itse valita sivuaineensa uudelleen, valitsisi hän fysiikan kemian sijaan.

Sijaisuuksista arvokasta kokemusta

Miika kertoo, että opettajalinjan valinta nopeutti opintoja, minkä ansiosta työmarkkinoille pääsi aikaisemmin. Yläkoulun opettajan työssä tarvittavaan matemaattiseen tietoon perehdyttiin Miikan mielestä jo lukiossa. Opinnoistaan hän koki antoisina erityisesti Matematiikan opetuslaboratorion sekä Opettajalinjan peruskurssin.

Opintojen ohella Miika teki eripituisia opettajan sijaisuuksia. Niiden kautta hän sai sellaista arvokasta käytännön kokemusta opettamisesta, jota edes opettajan pedagogiset opinnot eivät hänen mielestään pystyneet tarjoamaan.

Opettamista ja tuntien suunnittelua

Tavallista työpäiväänsä Miika kuvailee seuraavasti: ”Menen aamulla töihin, opetan matematiikkaa ja olen vapaa suunnittelemaan tunteja tai laiskottelemaan viimeistään neljältä, joskus jo heti puolen päivän jälkeen. Ylitöitä on, jos suunnittelee tunteja vielä neljän jälkeen.” Työssään Miika tarvitsee erityisesti taitoa toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Hanna valmistui matematiikan aineenopettajaksi elokuussa 2012 sivuaineinaan kemia ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee Karjaan lukiossa ja yhteiskoulussa matematiikan ja kemian lehtorina.

Pitkä työmatka ei pelottanut

Keväällä 2012 ennen valmistumistaan Hanna toimi opintojensa ohessa opettajana lääketieteen valmennuskurssilla sekä äitiyslomasijaisena peruskoulussa. Vaikka sijaisuutta oli mahdollista jatkaa vielä syyslukukaudella, laittoi Hanna jo keväällä hakemuksia useisiin vakituisiin opettajan tehtäviin eri puolille Etelä-Suomea. Koska hakuaikaan hän oli vielä epäpätevä, oli haastatteluihin pääseminen vaikeaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muutamia haastattelukutsuja kuitenkin tuli. ”Kaksi viikkoa ennen lukukauden alkamista sain peruutuspaikan Mäntyharjun lukiosta matematiikan tuntiopettajana, joten jätin sijaisuuteni ja lähdin töihin lähes 200 km päähän kodistani”, Hanna kertoo. Seuraavana keväänä hän pääsi hakemaan töitä pätevänä aineenopettajana ja sai vakituisen lukioviran Karjaalta noin 90 km päästä Helsingistä. ”Töitä, ja vähemmän tarjolla olevia lukiovirkojakin, saa siis, jos viitsii lähteä vähän kauemmaksi pääkaupunkiseudulta”, Hanna toteaa. ”Pitempiaikaiset työpaikkani olen löytänyt osoitteesta mol.fi, jossa opettajien toimista lain mukaan pitää ilmoittaa.”

Hannan mukaan arvosanoilla ei ollut työnsaannin kannalta merkitystä, sen sijaan opettajan pedagogiset opinnot olivat välttämättömät. ”Myös muilta erikoistumislinjoilta voi hyvin vaihtaa opettajaksi, kunhan suorittaa pedagogiset opinnot.”

Tietojenkäsittelytieteestä hyötyä myös opettajille

Hanna valmistui nopeasti, noin neljässä vuodessa. Hänen mukaansa matematiikan kurssit opettivat ajattelutaitoja ja opettajankoulutuksen kurssit puolestaan antoivat pohjaa opetustyölle. Jos hän voisi tehdä opinnoissaan joitain toisin, hän käyttäisi opiskeluun hiukan enemmän aikaa ja opiskelisi tietojenkäsittelytiedettä sekä kemiaa vielä 60 opintopistettä lisää. ”Valitsisin myös graduni aiheen niin, että siitä olisi joskus hyötyä jollekin.”

Aineenopettajaksi aikovien kannattaa Hannan mielestä valita sivuaineiksi sellaisia aineita, joiden opettajana voi työllistyä suhteellisen helposti. Tällaisia ovat kemia ja fysiikka sekä tietojenkäsittelytiede. ”Uuden opetussuunnitelman myötä jokaisen matematiikan opettajaksi aikovan kannattaisi opiskella jonkin verran tietojenkäsittelytiedettä”, Hanna tuumii.

Opetuskokemusta verkostoitumalla

Kokemusta opettamisesta Hannalle karttui jo opiskeluaikana. ”Lyhyempiä sijaisuuksia sain tuttujen kautta, joten verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää jo opiskeluvaiheessa”, Hanna painottaa. Vakituisen viran saaminen vaatii pidempää opetuskokemusta: ”Opettajien virkoja täytettäessä pääkaupunkiseudun rehtorit pääsevät yleensä valitsemaan isosta joukosta hakijoita, joten lyhyitä sijaisuuksia ei pidetä vielä varsinaisena työkokemuksena.” Opintojen ohessa Hanna toimi myös tuutorina ja ohjaajatuutorina sekä työskenteli huoltoasemalla ja Invalidiliiton kiinteistösihteerinä. Tällaisella työkokemuksella ei hänen mielestään ollut juurikaan merkitystä opettajan työn saamisessa.

Monipuolisia työpäiviä omantunnon mukaan

Työssään matematiikan ja kemian lehtorina Hanna tarvitsee ohjaustaitoja, ajattelutaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Hän työskentelee yhdessä oppilaiden, toisten opettajien, vanhempien ja kunnan työntekijöiden kanssa. Osa opettajista on matemaattisten aineiden opettajia. Tyypillinen työpäivä sisältää oppituntien pitämistä, palavereja toisten opettajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamista, tuntien suunnittelua sekä kahvia opettajanhuoneessa. Seuraavan päivän oppituntien suunnitteleminen jatkuu vielä kotona. ”Opettajilla ei ole työaikaa, vaan jokainen tekee töitä omantunnon mukaan”, Hanna muistuttaa.

Hanna kertoo, että työssä kehittyy jatkuvasti. Pedagogisiin opintoihin kuuluvista opetusharjoitteluista on jonkin verran apua, mutta arki on kuitenkin toisenlaista. Hanna on oppinut, ettei tunteja pysty suunnittelemaan kerralla täydellisiksi eikä kaikkeen voi keskittyä samanaikaisesti: ”Osa jutuista pitää tehdä vähän vähemmällä suunnittelulla ja kehittämistyötä on tehtävä yksi homma kerrallaan. Myös oman vapaa-ajan ottaminen arkena on edelleen opettelun alla.”