Ohjelmistokehittäjä Antti Pohjanpalo

Antti valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta syksyllä 2014 sivuaineinaan tilastotiede ja perinnöllisyystiede. Nykyään hän työskentelee vakuutusalan ohjelmistoyrityksessä nimeltä Profit Software Oy ohjelmistokehittäjänä ja matemaatikkona.

Harjoittelumääräraha avasi ovia

Antti Pohjanpalo

Vakuutus- ja finanssialasta kiinnostunut Antti keräsi vuoden ajan työpaikkailmoituksia ja kontakteja eri paikoista, pääasiassa osoitteesta www.actuary.fi. Valmistumistaan edeltävänä keväänä hän sai käyttöönsä yliopiston harjoittelumäärärahan ja ryhtyi kyselemään harjoittelumahdollisuuksia eri tahoilta. ”Harjoittelumäärärahan avulla paikka tuntui löytyvän helposti”, Antti kertoo. ”Kävin keväällä 2014 viidessä haastattelussa. Neljä paikkaa aukesi, ja niistä valitsin Profit Softwaren.” Harjoittelun jälkeen Antin työsuhde vakinaistettiin.

Antin mukaan sekä arvosanat että erikoistumislinja vaikuttivat työllistymiseen: ”Arvosanoilla oli iso merkitys harjoittelumäärärahan saannin kannalta, ja siten myös työpaikan saannin kannalta. Vakuutus- ja finanssialan yritykseen pääsemisen kannalta uskon erikoistumislinjan valinnallani olleen merkitystä.” Työnhaussa kannattaa kuitenkin olla rohkea ja ennakkoluuloton. ”Varmasti myös muilta linjoilta olisi ollut hyvät mahdollisuudet päästä nykyiseen paikkaani”, Antti arvelee.

Opintojen alkuaikoina Antti työskenteli kesäisin kiinteistönhuoltofirmassa. Viimeisenä opiskeluvuotenaan hän toimi Analyysin sivuainepajan ohjaajana, mistä hän uskoo olleen hyötyä työnhaussa.

Henkivakuutusmatematiikkaa ja loogista ajattelua

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella suoritetut kurssit ovat Antin mukaan kehittäneet ajattelukykyä, mistä on paljon hyötyä ohjelmointityössä. Henkivakuutusmatematiikan kurssin sisältöä on pitänyt muistella jonkin verran, mutta muuten työhön ei liity kovinkaan vaikeaa matematiikkaa. ”Loogisesta ajattelusta on kuitenkin työssäni kovasti hyötyä ja matematiikan opinnot ovat sitä kehittäneet”, Antti toteaa.

Sivuaineeksi Antti suosittelee tietojenkäsittelytiedettä. Sitä hän itsekin opiskelisi enemmän, jos voisi palata ajassa taaksepäin ja tehdä opinnoissaan jotain toisin.

Laskentamalleja ja asiakaspalavereja

Antin työhön kuuluu vakuutussopimuksiin liittyvien erilaisten laskentamallien toteuttamista ohjelmoimalla. Työtoverit ovat ohjelmistokehittäjiä ja matemaatikkoja. Laskentamallien syvällisempi pohdinta on vakuutusyhtiöiden matemaatikkojen vastuulla. ”Teen 7,5 tunnin päivää liukuvalla työajalla. Tavallinen työpäiväni muodostuu bugien korjailusta ja uusien ominaisuuksien toteuttamisesta. Taitojen kehittyessä asiakaspalavereista on tullut myös osa viikoittaista työrytmiä”, Antti kuvailee. Ylitöitä on tarvinnut tehdä vain muutaman yksittäisen kerran.

Työ vaatii osaamista muun muassa Java-ohjelmoinnissa, versionhallinnassa (Git) ja koontityökalujen käytössä (Maven). ”Ohjelmistokehitykseen liittyvien työkalujen käyttö oli ensimmäinen edellytys työtehtävien sujumiselle”, Antti kertoo. Ohjelmointitaitoja pääsee jatkuvasti kehittämään: ”Aloitin toukokuussa 2014 ja edelleen sormi menee monesti suuhun laajahkon järjestelmän kanssa.”

Matemaatikko Kaarlo Reipas

Kaarlo valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2012 sivuaineenaan tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Sopivalla osaamisella työeläketurvan kehittäjäksi

Kuva: Karoliina Paatos

Kuva: Karoliina Paatos

Kaarlo löysi työpaikkansa laitoksemme sähköpostilistalle tulleen ilmoituksen kautta parin kuukauden työnhaun jälkeen. ”Hakemuksien kirjoittaminen oli vähän hankalaa, kun ei ollut varsinaisesti kokemusta työelämästä, enkä osannut kaikessa vaatimattomuudessani oikein mainostaa itseäni”, Kaarlo muistelee. Hän ehti hakea muitakin työpaikkoja, mutta niistä haastattelukutsuja ei tullut.

Työnsaantiin vaikutti Kaarlon mukaan ennen kaikkea sopivien kurssien käyminen: ”Arvosanat antoivat positiivisen yleiskuvan matemaattisesta osaamisestani, mutta kursseilla oli varmasti enemmän merkitystä. Vaikka erikoistuinkin logiikkaan, olin opiskellut loppuvaiheessa hieman vakuutus- ja finanssimatematiikkaa ja se yhdistettynä vahvaan tietojenkäsittelytieteen osaamiseen osui hyvin yhteen työn vaatimusten kanssa.” Töitä etsiviä opiskelijoita Kaarlo neuvoo verkostoitumaan ja olemaan avoin erilaisille työtehtäville: ”Matemaatikon tutkinnolla voi tehdä muutakin kuin matematiikkaa.”

Mallinnusta, laskemia ja työryhmätyöskentelyä

Kaarlon toimenkuvaan kuuluu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkemenoennustemallin kehitystyötä, ennustelaskelmien ja muiden selvitysten laatimista sekä työryhmätyöskentelyä. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat olleet tarpeellisia: ”Vakuutusmatematiikan tunteminen on ollut aivan välttämätöntä työssäni. Ylipäätään todennäköisyydet ovat keskeisessä osassa ennusteiden laatimisessa.” Myös tietojenkäsittelytieteen opinnoista on ollut hyötyä Kaarlolle: ”Erityisesti tietokantojen ja funktionaalisen ohjelmoinnin tunteminen on auttanut.”

Opintojensa ohessa Kaarlo ohjasi laskareita ja luennoi kursseja sekä omalla laitoksellamme että Avoimessa yliopistossa. ”Opetuskokemuksesta on ollut hyötyä, sillä varsinaisten työtehtävien ohella olen toiminut kouluttajana ja joutunut muutenkin esitelmöimään matemaattisista aiheista ei-matemaatikoille”, Kaarlo kertoo. Varsinaisia kesätöitä hän ei tehnyt: ”Minulla oli hankaluuksia saada kesätöitä, joten käytin kesät opiskeluun ja valmistuin hieman tavoiteaikaa nopeammin.”

Sivuaineet Kaarlo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. ”Vakuutusalalla eniten hyötyä tuntuisi kuitenkin olevan tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä taikka talouden osaamisesta”, hän jatkaa. Omiin opintoihinsa Kaarlo on tyytyväinen eikä tekisi niissä mitään toisin. Tietojenkäsittelytieteen sivuainekokonaisuuteensa hän sai ujutettua pari matematiikan kurssiakin, nimittäin laskettavuuden teorian ja vaativuusteorian kurssit.

Erikoisosaaminen karttuu työn ohessa

Työssään Eläketurvakeskuksen matemaatikkona Kaarlo mallintaa ja simuloi Suomen työeläkejärjestelmää, pyörittelee tilastoaineistoja sekä tekee vakuutusmatemaattisia laskelmia. Työn vaatii monenlaisia taitoja: ”Matemaattisten taitojen lisäksi ohjelmointitaidot ovat oleellisia. Selvitykset ja laskelmat pitää myös osata esittää niin, että muutkin niitä ymmärtävät, eli jonkinlaista kirjoitus- ja esiintymistaitoa vaaditaan.”

Eläketurvakeskus työllistää noin 15 matemaatikkoa, ja suurimmalla osalla Kaarlon läheisimmistä työtovereista onkin joko matemaattinen, tilastotieteellinen tai taloudellinen koulutus. Joukossa on myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneita, ja yhteistyötä tehdään lisäksi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen viestintä- ja tutkimusihmisten kanssa. Työpäivä kestää yleensä yhdeksästä viiteen: ”Aika menee pääosin tietokoneen naputteluun tai työkavereiden kanssa asioiden pohtimiseen. Kokoukset ja tapaamiset sidosryhmien edustajien kanssa vievät myös jonkin verran aikaa.” Ylitöitä Kaarlo on joutunut tekemään vain poikkeustapauksissa: ”Syksyllä tein laskelmia työmarkkinakeskusjärjestöille eläkeuudistusneuvottelujen tueksi, ja silloin jouduin kyllä olemaan useamman peräkkäisen viikonlopun töissä. Se ei kuitenkaan häirinnyt, koska työt olivat merkityksellisiä ja mielenkiintoisia, ja niistä sai tietysti ylityökorvauksen.”

Alkuaikoja nykyisessä työpaikassaan Kaarlo kuvailee seuraavasti: ”Alussa oli aika pitkä perehdytysjakso, ja perehtymistäkin oli valtavasti. Tein aluksi pienempiä hommia ja kokemuksen karttuessa sain pikkuhiljaa haastavampia työtehtäviä.” Työn vaatimat erikoisosaamisalueet ovat tulleet tutuiksi vähitellen: ”Eläketurvan ja sosiaaliturvan tuntemusta on tullut työn ohella opittua, ja oppiminen jatkuu edelleen. ETK on siitä mukava paikka, että itsensä kehittämiseen ja opiskeluun annetaan paljon aikaa ja tukea.”

Matemaatikko Joona Honkavaara

Joona valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta kesällä 2014 sivuaineinaan kansantaloustiede ja tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Porasto Oy:ssa.

Rohkea asenne palkittiin

HonkavaaraJoona

Joona kertoo työn löytämisen olleen aluksi vaikeaa: ”Laitoin monia kymmeniä hakemuksia vaikka minne ja pääsin vain yhteen haastatteluun niiden avulla.” Noin kolmen kuukauden kuluttua työnhaun aloittamisesta hän löysi Poraston ilmoituksen, jossa haettiin kokenutta matemaatikkoa. ”Haku oli jo päättynyt eikä minulla kokemustakaan ollut, mutta laitoin kuitenkin viestiä ja sain kutsun haastatteluun ja sitten soveltumiskokeisiin ja sitten tehtiinkin jo työsopimus”, Joona kuvailee tapahtumia. Vapaamuotoisen hakemuksen lähettämisestä työsopimuksen solmimiseen kului noin viikko.

Joona arvelee, että erikoistumislinjalla ja arvosanoilla oli merkitystä työnsaannin kannalta: ”En tietenkään varmaksi osaa sanoa mutta uskoisin, että oli. Varmasti auttaa, jos arvosanat ovat korkeita. Kursseilla voisin kuvitella olleen suurtakin vaikutusta, sillä olen käynyt kaikki SHV-tutkintoon vaadittavat kurssit ja ne liittyvät suoraan työhöni. Vakuutus- ja finanssimatematiikan linja sopii tähän työhön kuin nenä päähän.” Myös Joonan gradun aihe liittyy läheisesti hänen nykyisen työnantajansa toimialaan, mistä oli hyötyä työllistymisessä.

Muita työpaikan etsijöitä Joona rohkaisee: ”Kannattaa etsiä ahkerasti eikä luovuttaa, vaikka homma luultavasti tuntuukin ihan toivottomalta. Kannattaa myös rohkeasti laittaa viestejä tai soittaa, vaikka mitään virallista hakua ei olisikaan käynnissä.”

Opinnoista hyvä valmiudet vakuutusmatemaatikon töihin

Työssään vakuutusmatemaatikkona Joona tarvitsee matemaattista osaamista sekä hyvää Excelin hallintaa. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat Joonan mukaan auttaneet häntä hänen nykyisessä työssään todella paljon. ”Harri Nyrhisen vetämät kurssit antavat erittäin hyvän pohjan ja tiedot vakuutusmatemaatikon töihin”, Joona painottaa. ”Useat Nyrhisen käyttämät merkinnät vastaavat laskuperusteissa esiintyviä merkintöjä, joten apua on todellakin ollut korvaamattoman paljon.”

Sivuaineiksi Joona suosittelee tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä: ”Kansis on ihan ok, mutta uskon, että käpistelystä olisi ollut loppujen lopuksi enemmän hyötyä.” Jos ajassa voisi palata taaksepäin, Joona vaihtaisikin toisen sivuaineensa kansantaloustieteestä tietojenkäsittelytieteeseen. ”Lisäksi vähentäisin alun rellestystä ehkä pikkaisen. Ei liikaa kuitenkaan”, hän jatkaa.

Stokastiikkaa ja todennäköisyysteoriaa

Joona kertoo olevansa eräiden eläkesäätiöiden laskeva matemaatikko, mikä tarkoittaa, että hän tekee muun muassa kyseisten eläkesäätiöiden vastuulaskelmat tilinpäätöstä varten, vakuutustekniset tutkimukset ja mahdolliset 10 vuoden ennusteet. Lisäksi hän laskee yrityksille eläkelupauksista syntyviä vastuita tilinpäätöksiä varten. ”Tällä hetkellä lasken vain lisäeläkkeisiin liittyviä asioita mutta kohtapuoliin myös lakisääteistä puolta”, Joona tarkentaa.

Matematiikan osa-alueista Joona käyttää työssään stokastiikkaa, todennäköisyysteoriaa sekä kaikkea vakuutusmatematiikkaan liittyvää. Kun kysytään, millaisia taitoja työssä vaaditaan, Joona vastaa: ”Kykyä soveltaa oppimaani matematiikkaa. Kykyä lukea laskuperusteita, joita ei todellakaan ole kirjoitettu yhtä täsmällisesti kuin yliopistolla. Hyviä Excel-taitoja. Hyviä asiakaspalvelutaitoja. Stressinsietokykyä. Tarkkuutta.”

Joonan tavallinen työpäivä alkaa kello seitsemän ja päättyy kello kolme: ”Välillä joutuu tekemään vähän pitempää päivää mutta eipä se mitään haittaa, kun pitäähän hommien tulla tehdyksi.” Joona työskentelee enimmäkseen muiden matemaatikkojen kanssa, mutta joukkoon mahtuu myös kirjanpitäjiä sekä eläkeosaajia. Työt uudessa työpaikassa alkoivat sujua noin puolen vuoden kuluttua työn aloittamisesta. Työkaverit ovat kuitenkin kertoneet, että kaikkien osa-alueiden hallitseminen vaatii noin vuoden tai kahden työskentelyn.

Lehtori Hanna Toikka

Hanna valmistui matematiikan aineenopettajaksi elokuussa 2012 sivuaineinaan kemia ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee Karjaan lukiossa ja yhteiskoulussa matematiikan ja kemian lehtorina.

Pitkä työmatka ei pelottanut

ToikkaHanna

Keväällä 2012 ennen valmistumistaan Hanna toimi opintojensa ohessa opettajana lääketieteen valmennuskurssilla sekä äitiyslomasijaisena peruskoulussa. Vaikka sijaisuutta oli mahdollista jatkaa vielä syyslukukaudella, laittoi Hanna jo keväällä hakemuksia useisiin vakituisiin opettajan tehtäviin eri puolille Etelä-Suomea. Koska hakuaikaan hän oli vielä epäpätevä, oli haastatteluihin pääseminen vaikeaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muutamia haastattelukutsuja kuitenkin tuli. ”Kaksi viikkoa ennen lukukauden alkamista sain peruutuspaikan Mäntyharjun lukiosta matematiikan tuntiopettajana, joten jätin sijaisuuteni ja lähdin töihin lähes 200 km päähän kodistani”, Hanna kertoo. Seuraavana keväänä hän pääsi hakemaan töitä pätevänä aineenopettajana ja sai vakituisen lukioviran Karjaalta noin 90 km päästä Helsingistä. ”Töitä, ja vähemmän tarjolla olevia lukiovirkojakin, saa siis, jos viitsii lähteä vähän kauemmaksi pääkaupunkiseudulta”, Hanna toteaa. ”Pitempiaikaiset työpaikkani olen löytänyt osoitteesta mol.fi, jossa opettajien toimista lain mukaan pitää ilmoittaa.”

Hannan mukaan arvosanoilla ei ollut työnsaannin kannalta merkitystä, sen sijaan opettajan pedagogiset opinnot olivat välttämättömät. ”Myös muilta erikoistumislinjoilta voi hyvin vaihtaa opettajaksi, kunhan suorittaa pedagogiset opinnot.”

Tietojenkäsittelytieteestä hyötyä myös opettajille

Hanna valmistui nopeasti, noin neljässä vuodessa. Hänen mukaansa matematiikan kurssit opettivat ajattelutaitoja ja opettajankoulutuksen kurssit puolestaan antoivat pohjaa opetustyölle. Jos hän voisi tehdä opinnoissaan joitain toisin, hän käyttäisi opiskeluun hiukan enemmän aikaa ja opiskelisi tietojenkäsittelytiedettä sekä kemiaa vielä 60 opintopistettä lisää. ”Valitsisin myös graduni aiheen niin, että siitä olisi joskus hyötyä jollekin.”

Aineenopettajaksi aikovien kannattaa Hannan mielestä valita sivuaineiksi sellaisia aineita, joiden opettajana voi työllistyä suhteellisen helposti. Tällaisia ovat kemia ja fysiikka sekä tietojenkäsittelytiede. ”Uuden opetussuunnitelman myötä jokaisen matematiikan opettajaksi aikovan kannattaisi opiskella jonkin verran tietojenkäsittelytiedettä”, Hanna tuumii.

Opetuskokemusta verkostoitumalla

Kokemusta opettamisesta Hannalle karttui jo opiskeluaikana. ”Lyhyempiä sijaisuuksia sain tuttujen kautta, joten verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää jo opiskeluvaiheessa”, Hanna painottaa. Vakituisen viran saaminen vaatii pidempää opetuskokemusta: ”Opettajien virkoja täytettäessä pääkaupunkiseudun rehtorit pääsevät yleensä valitsemaan isosta joukosta hakijoita, joten lyhyitä sijaisuuksia ei pidetä vielä varsinaisena työkokemuksena.” Opintojen ohessa Hanna toimi myös tuutorina ja ohjaajatuutorina sekä työskenteli huoltoasemalla ja Invalidiliiton kiinteistösihteerinä. Tällaisella työkokemuksella ei hänen mielestään ollut juurikaan merkitystä opettajan työn saamisessa.

Monipuolisia työpäiviä omantunnon mukaan

Työssään matematiikan ja kemian lehtorina Hanna tarvitsee ohjaustaitoja, ajattelutaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Hän työskentelee yhdessä oppilaiden, toisten opettajien, vanhempien ja kunnan työntekijöiden kanssa. Osa opettajista on matemaattisten aineiden opettajia. Tyypillinen työpäivä sisältää oppituntien pitämistä, palavereja toisten opettajien kanssa, opiskelijoiden ohjaamista, tuntien suunnittelua sekä kahvia opettajanhuoneessa. Seuraavan päivän oppituntien suunnitteleminen jatkuu vielä kotona. ”Opettajilla ei ole työaikaa, vaan jokainen tekee töitä omantunnon mukaan”, Hanna muistuttaa.

Hanna kertoo, että työssä kehittyy jatkuvasti. Pedagogisiin opintoihin kuuluvista opetusharjoitteluista on jonkin verran apua, mutta arki on kuitenkin toisenlaista. Hanna on oppinut, ettei tunteja pysty suunnittelemaan kerralla täydellisiksi eikä kaikkeen voi keskittyä samanaikaisesti: ”Osa jutuista pitää tehdä vähän vähemmällä suunnittelulla ja kehittämistyötä on tehtävä yksi homma kerrallaan. Myös oman vapaa-ajan ottaminen arkena on edelleen opettelun alla.”