Miten saada suomalaiset nuoret kiinnostumaan STEM aloista?

Uusi OECD (ks alla) raportti osoittaa, että Suomi on lähes viimeisellä sijalla OECD maista nuorten kiinnostuksessa STEM* -aloille (ks OECD vertailu). National Science Foundationin (NSF, USA) ja Suomen Akatemian uudessa PIRE yhteishankkeessa (Partnerships in International Research and Education), jota johtavat Barbara Schneider USAssa ja Katariina Salmela-Aro ja Jari Lavonen Suomessa tutkitaan nuorten kiinnostusta tiedealoista käyttäen uutta teknologiaa (yhteistyö Googlen kanssa) kuten kännyköitä aineistonkeruussa.

Hankkeen  tulokset osoittavat, että nuoret voidaan identifioida neljän profiilin avulla: innostuneet, innostuneet mutta väsyneet, uupuneet ja uupumusriskissä olevat. Ryhmät eroavat luokkahuonetilanteissa opiskeluun liittyvien resurssien, vaatimuksen ja innostuksen mukaan. Innostus ei ole aina kukoistava kokemus vaan joillekin opiskelijoille hyvin vaativa kokemus. Onkin tärkeää tutkia samanaikaisesti luokkahuonekokemuksiin liittyviä positiivisia ja negatiivisia puolia. Uusi motivaatiotiede tuo esille, että positiivisen psykologian näkökulma ei yksistään riitä. Optimaaliset oppimistilanteet sisältävät haasteita. Opiskelijat tarvitsevat sopivia haasteita innostuakseen. Haasteiden ylittäminen luo siltaa innostukseen ja kiinnostukseen tiedealoille.

*STEM: science, technology, engineering, math

pastedImage

Salmela-Aro, K., Mueller, J., Schneider, B., Spicer, J. & Lavonen, J. (2016). Integrating the light and dark sides of student engagement using person-oriented and situation-specific approaches. Learning and Instruction.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *