Usein kysyttyä

K: Miksi kyselyssä kysytään nimitietoja ja muita perustietoja?
V: Koska kyseessä on pitkittäistutkimus, on tärkeää pystyä yhdistämään saman osallistujan eri vuosina antamat vastaukset. 

K: Voiko tutkimukseen osallistuneen nuoren tunnistaa tutkimukseen liittyvistä julkaisuista?
V: Ei voi. Tilastollisen analyysin tuloksia ei raportoida yksilökohtaisesti, vastauksia ei myöskään käsitellä yhdessä nimitietojen kanssa vaan jokaiselle vastaajalle annetaan anonyymi tunnus. Laadulliseen osioon sekä aivokuvantamiseen osallistuneiden nuorien kohdalla muutetaan/ jätetään pois kaikki tiedot joiden perusteella tutkimukseen osallistuvan nuoren voi tunnistaa.

K: Kuka/ ketkä näkevät tutkimusaineiston?
V: Alkuperäistä aineistoa nimitietoineen pääsevät käsittelemään hankkeen päätutkijat. Hankkeen muut tutkijat käsittelevät ainoastaan anonymisoitua (tunnistetiedot poistettu) ja rajattua osaa aineistosta.

K: Miten aineistoa säilytetään?
V: Täytettyjä kyselylomakkeita ja muuta aineistoa säilytetään lukitussa tilassa ja lukitussa kaapissa, siten että tunnistetiedot sisältävä etusivu on irroitettu erilleen vastauksista. Digitalisoitua aineistoa säilytetään salasanalla suojatulla ulkoisella kiintolevyllä. Hankkeen päätutkijoilla on pääsy aineistoon.

K: Mitä tutkimukseen liittyvässä aivokuvantamisessa tapahtuu?
V: Tutkimuksessa nuorten ja nuorten aikuisten aivotoimintaa mitataan toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten aivot aktivoituvat muistiin painamista ja tarkkaavaisuutta vaativan tehtävän aikana. Lisäksi tutkimus selvittää yleisemmin aivojen kypsymiseen liittyviä muutoksia aivojen toiminnassa ja rakenteessa. Tutkimus suoritetaan Otaniemessä Espoossa, ja tutkimukseen kuluu muutama tunti. Tutkimuksen aikana tutkittava makaa magneettikuvauslaitteessa ja suorittaa tietokoneen ruudulla esitettävää tehtävää, sekä katselee lyhyitä elokuvan pätkiä. Huoltaja saa seurata halutessaan mittauksia viereisestä huoneesta lasi-ikkunan takaa.

K: Voiko toiminnalliseen magneettikuvaukseen (fMRI) osallistuminen olla vaarallista?
V: fMRI on tutkittavalle täysin turvallinen ja haitaton menetelmä, kun noudatetaan, kuten tässäkin tutkimuksessa, yleisesti hyväksyttyjä tutkittavien poissulkukriteerejä. Poissulkukriteerien noudattamisella tarkoitetaan sitä, että tutkittavalla ei saa olla mm. metalliesineitä tai tatuointeja kehossaan. Tämä varmistetaan tutkittavilta puhelimitse ennen tutkimusta. Lisäksi tutkimuksessa huolehditaan tutkittavan kuulon suojauksesta, sillä magneettikuvauslaite pitää mittauksen aikana suhteellisen kovaa ääntä.

Uusi kysymys

Your Name (required)

Your Email (required)

Subject

Your Message

Recent Posts

Ensimmäinen Mind the Gap -aivotutkimus julkaistu

Mind the Gap – tutkimusryhmän ensimmäinen aivotutkimus on julkaistu alan kansanvälisessä tiedelehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten monisuorittaminen tietoteknologian parissa (nk. media multitasking) on yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten keskittymiskykyyn ja aivotoimintaan. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän tutkimamme koehenkilö raportoi monisuorittavansa teknologian parissa arjessaan (esim. viestittelevänsä Facebookissa samalla kun katsoo Youtube-videoita), sen huonommin hän suoriutui valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä. Tässä tehtävässä koehenkilöiden piti esimerkiksi lukea tekstiä ja olla välittämättä kuulokkeista kuuluvasta puheesta. Häiriöherkkyyden lisäksi havaitsimme voimakkaampaa aktivaatiota oikeassa etuotsalohkossa tehtäväsuorituksen aikana funktionaalisella magneettiresonanssikuvantamisella (fMRI) mitattuna. Oikean etuotsalohkon toiminnan tiedetään liittyvän mm. tarkkaavaisuuden kontrollointiin.

Artikkelin pääsee lukemaan täältä: http://authors.elsevier.com/a/1SvME3lc~qxc2P


Tutkimus on herättänyt mielenkiintoa mediassa, ja sen tuloksia onkin esitelty useammassa eri tiedotusvälineessä:
-Science News –sivusto: https://www.sciencenews.org/article/multitaskers-do-worse-tasks-require-focus
-Huomenta Suomen Terve aamu –osio:  http://www.katsomo.fi/#!/jakso/572870?toista
-Tiedeohjelma Sfäärin Skype-haastattelu: https://www.facebook.com/hstvsfaari/videos/618128425010512/
-Helsingin Sanomien Nyt-liite:  http://nyt.fi/a1448342430588
-Elisa.net –sivusto: http://www.elisa.net/miten-laitteet-vaikuttavat-aivoihin/

  1. Miten saada suomalaiset nuoret kiinnostumaan STEM aloista? Leave a reply
  2. Aito kiinnostus saa oppijan unohtamaan ajankulun Leave a reply
  3. Uusi julkaisu Mind the Gap -ryhmältä “International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences” -kokoelmassa Leave a reply
  4. Lukiolaisten koulumotivaation yhteys koulun ulkopuoliseen sosiodigitaaliseen osallistumiseen Leave a reply
  5. Kuudesluokkalaisten nuorten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi 1 Reply
  6. Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Leave a reply
  7. Positiivisen psykologian voima Leave a reply
  8. Hankkeemme tutkija Heta Tuominen-Soinista primustohtori Leave a reply
  9. Kouluprofessori: Kärsin itse koulussa – luokassa pitäisi olla hauskaa Leave a reply