Ensimmäinen Mind the Gap -aivotutkimus julkaistu

Mind the Gap – tutkimusryhmän ensimmäinen aivotutkimus on julkaistu alan kansanvälisessä tiedelehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten monisuorittaminen tietoteknologian parissa (nk. media multitasking) on yhteydessä nuorten ja nuorten aikuisten keskittymiskykyyn ja aivotoimintaan. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän tutkimamme koehenkilö raportoi monisuorittavansa teknologian parissa arjessaan (esim. viestittelevänsä Facebookissa samalla kun katsoo Youtube-videoita), sen huonommin hän suoriutui valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativassa tehtävässä. Tässä tehtävässä koehenkilöiden piti esimerkiksi lukea tekstiä ja olla välittämättä kuulokkeista kuuluvasta puheesta. Häiriöherkkyyden lisäksi havaitsimme voimakkaampaa aktivaatiota oikeassa etuotsalohkossa tehtäväsuorituksen aikana funktionaalisella magneettiresonanssikuvantamisella (fMRI) mitattuna. Oikean etuotsalohkon toiminnan tiedetään liittyvän mm. tarkkaavaisuuden kontrollointiin.

Artikkelin pääsee lukemaan täältä: http://authors.elsevier.com/a/1SvME3lc~qxc2P


Tutkimus on herättänyt mielenkiintoa mediassa, ja sen tuloksia onkin esitelty useammassa eri tiedotusvälineessä:
-Science News –sivusto: https://www.sciencenews.org/article/multitaskers-do-worse-tasks-require-focus
-Huomenta Suomen Terve aamu –osio:  http://www.katsomo.fi/#!/jakso/572870?toista
-Tiedeohjelma Sfäärin Skype-haastattelu: https://www.facebook.com/hstvsfaari/videos/618128425010512/
-Helsingin Sanomien Nyt-liite:  http://nyt.fi/a1448342430588
-Elisa.net –sivusto: http://www.elisa.net/miten-laitteet-vaikuttavat-aivoihin/

Miten saada suomalaiset nuoret kiinnostumaan STEM aloista?

Uusi OECD (ks alla) raportti osoittaa, että Suomi on lähes viimeisellä sijalla OECD maista nuorten kiinnostuksessa STEM* -aloille (ks OECD vertailu). National Science Foundationin (NSF, USA) ja Suomen Akatemian uudessa PIRE yhteishankkeessa (Partnerships in International Research and Education), jota johtavat Barbara Schneider USAssa ja Katariina Salmela-Aro ja Jari Lavonen Suomessa tutkitaan nuorten kiinnostusta tiedealoista käyttäen uutta teknologiaa (yhteistyö Googlen kanssa) kuten kännyköitä aineistonkeruussa.

Hankkeen  tulokset osoittavat, että nuoret voidaan identifioida neljän profiilin avulla: innostuneet, innostuneet mutta väsyneet, uupuneet ja uupumusriskissä olevat. Ryhmät eroavat luokkahuonetilanteissa opiskeluun liittyvien resurssien, vaatimuksen ja innostuksen mukaan. Innostus ei ole aina kukoistava kokemus vaan joillekin opiskelijoille hyvin vaativa kokemus. Onkin tärkeää tutkia samanaikaisesti luokkahuonekokemuksiin liittyviä positiivisia ja negatiivisia puolia. Uusi motivaatiotiede tuo esille, että positiivisen psykologian näkökulma ei yksistään riitä. Optimaaliset oppimistilanteet sisältävät haasteita. Opiskelijat tarvitsevat sopivia haasteita innostuakseen. Haasteiden ylittäminen luo siltaa innostukseen ja kiinnostukseen tiedealoille.

*STEM: science, technology, engineering, math

pastedImage

Salmela-Aro, K., Mueller, J., Schneider, B., Spicer, J. & Lavonen, J. (2016). Integrating the light and dark sides of student engagement using person-oriented and situation-specific approaches. Learning and Instruction.

 

Uusi julkaisu Mind the Gap -ryhmältä “International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences” -kokoelmassa

Ryhmältämme on ilmestynyt uusi kirjallisuuskatsaukseen perustuva artikkeli  “International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences” -kokoelmassa.

Tästä aiheesta tehty englannikielinen juttu Wiredminds.fi -sivustolta: http://wiredminds.fi/sociodigital-revolution-digital-natives-vs-digital-immigrants/

Ja alkuperäinen juttu:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780080970868260947

Lukiolaisten koulumotivaation yhteys koulun ulkopuoliseen sosiodigitaaliseen osallistumiseen

Tuore konferenssipaperimme lukiolaisten opiskelumotivaation ja sosiodigitaalisen osallistumisen yhteyksistä on nyt saatavilla. Tulokset osoittivat esimerkiksi että oppimishakuisuus oli yhteydessä parempiin tietoteknologian perustaitoihin ja teknologian käyttöön opiskelutarkoituksessa koulun ulkopuolella. Toisaalta opiskeluun sitoutumattomuus ja välttämishakuisuus liittyivät intensiiviseen sosiaalisen median käyttöön (erityisesti tytöillä) ja aktiiviseen pelaamiseen (erityisesti pojilla). Yhteydet ovat mielenkiintoisia ja jatkossa perehdymmekin siihen mistä tämä voi johtua ja toisaalta mikä vaikuttaa mihinkin.

Lue lisää osoitteesta WiredMinds.fi: http://wiredminds.fi/student-motivation-related-socio-digital-participation/

Alkuperäinen artikkeli: http://dx.doi.org/10.1016/j.sbspro.2015.01.226

Kuudesluokkalaisten nuorten sosiodigitaalinen osallistuminen, kiinnostuksen kohteet ja kouluhyvinvointi

kasvatusTuoreimmassa Kasvatus -lehdessä on julkaistu Mind the Gap -tutkimusryhmän ensimmäisestä osa-aineistosta tehty tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, miten kuudesluokkalaiset nuoret osallistuvat sosiodigitaaliseen toimintaan sekä onko sukupuolten tai eri asioista kiinnostuneiden nuorten välillä eroja sosiodigitaalisessa osallistumisessa. Lisäksi selvitettiin, miten sosiodigitaalinen osallistuminen on yhteydessä TVT-taitoihin ja -asenteisiin, koulumenestykseen ja kouluhyvinvointiin.

Tulostemme mukaan nuorten teknologian parissa toimiminen keskittyy pääasiassa ystävyysvetoiseen sosiaaliseen hengailuun ja vain pieni osa nuorista käyttää teknologiaa luovaan toimintaan. Sekä tytöt että pojat osallistuvat sosiaaliseen hengailuun yhtä lailla, mutta aiempien selvitysten suuntaisesti poikien joukosta löytyy enemmän tosissaan pelaavia, kun taas tytöt osallistuvat poikia enemmän teknologiavälitteiseen tiedonrakenteluun. Havaitsimme, että erilaisista asioista kiinnostuneiden nuorten tieto- ja viestintäteknologian käyttötavoissa ei ole suuria eroja. Liikunnasta kiinnostuneet nuoret toimivat yhtä monipuolisesti teknologian parissa verrattuna muihin.

Yleisesti ottaen kuudesluokkalaiset nuoret ovat myös innostuneita koulusta, arvostavat koulunkäyntiä eivätkä ole uupuneita. On kuitenkin mielenkiintoista, että aktiivinen teknologian parissa toimiminen, erityisesti sosiaalinen hengailu ja tosissaan pelaaminen, näyttävät liittyvän heikompaan koulumenestykseen ja vähäisempään kouluarvostukseen sekä riskiin uupua. On vaikea uskoa, että teknologian käyttö sinänsä olisi haitallista motivaatiolle tai hyvinvoinnille. Uskomme, että kun nuoret sulauttavat sosiodigitaaliseen teknologiaan perustuvia tietokäytäntöjään oman toimintansa välineiksi, heidän tiedolliset ja luovat voimavaransa myös koulussa voivat oleellisesti laajentua ja rikastua. Tämän tutkimuksen valossa näiden mahdollisten voimavarojen siirtyminen kouluoppimisen kontekstiin vaikuttaa kuitenkin haasteelliselta.

Vaikuttaa siltä, että nuorten toimintatapojen ja koulukäytäntöjen välillä vallitsee epäjatkuvuuksia, jotka rajoittavat joidenkin nuorten kouluoppimiseen kohdistuvaa innostusta. Opetuksen järjestämisen näkökulmasta voisi olla hyödyllistä kehittää pedagogisia käytäntöjä, jotka sosiaalistavat opiskelijat älyllisesti luovaa tietotyötä edustaviin tai tutkimuksellisiin tietokäytäntöihin, joihin nykyiset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Teknologian avulla voidaan kehittää oppimista vain muuttuneiden sosiaalisten käytäntöjen välityksellä. Jatkossa tulemme tutkimaan pitkittäistutkimuksen avulla nuorten sosiodigitaalista osallistumista sekä niiden mahdollisia kehityksellisiä yhteyksiä muun muassa koulunkäyntiin, oppimiseen, opiskelumotivaatioon, yleisempiin kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.

Lisätietoja:

https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus

http://wiredminds.fi/new-publication-sixth-graders-socio-digital-participation-interests-academic-well/

Seuraa myös:

www.facebook.com/wiredmindshub

 

Positiivisen psykologian voima

Tänään on julkaistu suomenkielinen monitieteellinen kokoomateos Positiivisen psykologian voima (PS-kustannus). Kirjassa käsitellään positiivista psykologiaa myös lasten ja nuorten näkökulmasta. Asiantuntijat vastaavat muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten diginatiivisukupolvelle synnytetään innostuksen kipinä? Miten kouluinnostus ennustaa jatko-opintoihin siirtymistä? Onko nuorella kaikki hyvin, jos koulussa menee hyvin? Miten lasten ja nuorten vahvuudet huomioidaan perusopetuksessa tai toisella asteella?

Kirjassa ovat mukana kirjoittajina myös Mind the Gap -projektissa toimivat tutkijat Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini.

Lisätietoja:
www.positiivisenpsykologianvoima.fi

Katso myös:

Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa?

Motivaatiotekijät oppimisessa (Kasvatus 5/2013)

kasvatus
Kasvatus-lehden teemanumero Motivaatiotekijät oppimisessa (5/2013) on ilmestynyt! Teemanumerossa motivaatiota ja motivoitumista tarkastellaan useiden näkökulmien, eri kontekstien ja eri ikävaiheiden kautta. Empiiriset artikkelit käsittelevät esimerkiksi tehtäväsuuntautuneisuutta, oppimisminäkäsitystä, kielenoppimismotivaatiota, tavoiteorientaatioita ja tilannekohtaista motivaatiota sekä suoriutumisuskomuksia ja arvostuksia. Lisäksi lyhyemmissä puheenvuoroissa pohditaan yleisemmin motivaation merkitystä oppimisessa. Teemanumerosta voit lukea myös hankkeessamme mukana olevan Heta Tuominen-Soinin väitöskirjaan perustuvan lyhyen kirjoituksen motivaation ja hyvinvoinnin yhteyksistä nuoruudessa.

Lisätietoja:
https://ktl.jyu.fi/julkaisut/kasvatus/arkisto/abstraktimappi/sisltjapkirjoitus513.pdf

Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen

Tuoreessa “Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen” -teoksessa (Gaudeamus 2013) käsitellään lasten ja nuorten hyvän elämän edellytyksiä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä. Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys -tutkimusohjelman tutkijat tuovat kirjassa oman panoksensa syrjäytymiskeskusteluun. Monitieteisen kirjoittajajoukon osana hankkeessamme mukana olevat Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini esittelevät luvussaan tutkimustuloksia nuorten uupumuksesta, innostuksesta ja motivaatiosta koulussa.

Uupumus ei uhkaa kaikkia koululaisia ja opiskelijoita; suuri osa nuorista on innostuneita koulusta ja opiskelusta. Hälyttävää kuitenkin on, että esimerkiksi lukiolaisista kolmasosa kokee koulu-uupumusta; joko pääasiassa kyynisyyttä tai samanaikaisesti voimakasta väsymystä, kyynisyyttä ja riittämättömyyttä. Ongelmat näyttävät kasautuvan melko pienelle ryhmälle nuoria, mutta jos ongelmat niin motivaatiossa, koulussa pärjäämisessä kuin hyvinvoinnissakin kasautuvat, voi syntyä kielteinen kierre, jota on vaikea keskeyttää.

Toisaalta jotkut lukiolaiset kokevat opiskelun samanaikaisesti sekä innostavana että kuormittavana. Koulunkäynnin mielekkäänä kokemisesta, vahvasta sitoutumisesta ja hyvästä koulumenestyksestä huolimatta he ovat alttiita uupumusasteiselle väsymykselle ja riittämättömyyden tunteille opiskelijana. Tämäkin voi olla pitkällä aikavälillä haastava yhdistelmä. Uupumuksen on esimerkiksi todettu hidastavan opintoja etenkin opintojen nivelvaiheissa, jolloin seurauksena voi olla useita välivuosia.

Lisätietoja:
http://www.gaudeamus.fi/keta-kiinnostaa/