Jokakesäisen myrskyn vodkalasissa aiheuttaa Venäjällä sikäläisen ylioppilaskirjoituksen jälkipyykki. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti erityisesti Sverdlovskin alueen englannin kielen esseiden kohtalo, kun 80 % opiskelijoista sai zero points sen vuoksi että olivat ymmärtäneet otsikon ”Digital literacy is the key to success in any occupation” väärin. Venäjän ylioppilaskirjoituкset eli tuttavallisesti jeegee (ЕГЭ, yhtenäinen valtiontutkinto) on koko kymmenvuotisen olemassaoloaikansa herättänyt valtavaa polemiikkia, mikä ei ole ihme, olihan kyseessä koko koulujärjestelmää ravisuttava muutos, vähän niin kuin SOTE meillä terveydenhuollossa.

Kuten ylioppilaskirjoituksen ympärillä silloin tällöin Suomessa käytävä keskustelu osoittaa, mukaan otettavien oppiaineiden lista ei ole itsestäänselvyys. Venäjällä on neljä luonnontiedettä: matematiikka, fysiikka, kemia ja tietojenkäsittely (informatiikka). Reaaliaineista on omat kokeensa biologiassa, historiassa, maatiedossa ja yhteiskuntaopissa.

Vieraiden kielen kokeita on tarjolla englannissa, saksassa, ranskassa ja espanjassa. Joillakin seuduilla on kokeilumielessä ollut myös kiinan koe. Vieraiden kielten kokeisiin osallistuneiden määrä on hämmästyttävän alhainen. Englannin kokeen suoritti tänä vuonna vain 64 000 opiskelijaa, kun kaikkiaan kirjoittajia oli yli 600 000. Espanjan kokeen läpäisi vain 231.

Äidinkieli on jaettu kahteen kokeeseen, mikä heijastaa venäläisiä prioriteetteja. Kielen, erityisesti kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallitseminen, on tärkeää, mutta toisaalta ihmisten yleissivistykseen kuuluu kirjallisuuden tunteminen. Niinpä ylioppilaskirjoituksessa on erilliset kokeet otsikoilla ”venäjän kieli” ja ”kirjallisuus”. Tosin erilaisella painoarvolla, koska venäjän kieli on matematiikan ohessa ainoa pakollinen aine.

Osa tehtävistä on monivalintatehtäviä, joihin vastataan lomakkeella. Tämä herätti alkuvaiheessa valtavasti vastalauseita erityisesti humanististen aineiden opettajien piirissä. Kuinka syvällistä tietoa voidaan mitata valmiiksi tarjottujen vaihtoehtojen avulla? Nykyään kokeessa on kolmenlaisia tehtäviä: monivalintoja, lyhyitä vastauksia ja suppeita esseitä. Niiden suhteet vaihtelevat aineittain, esimerkiksi matematiikassa ja kirjallisuudessa ei ole lainkaan monivalintatehtäviä, kun taas biologiassa ja venäjän kielessä niitä on paljon.

Tutkintoa käsittelevä venäjänkielinen Wikipedia-sivu kirjaa tasapuolisesti 11 koetta puoltavaa ja 11 sitä vastaan puhuvaa syytä. Negatiiviset seikat ovat samantapaisia kuin suomalaisessa keskustelussa esille tulevat. Ylioppilaskirjoituksen kokeen sisältö ja formaatti määrittelevät liikaa sitä, mitä lukioissa tehdään. Voidaanko ylipäätänsä yhteen kokeeseen pakata kaikki myöhemmin tarvittavan osaamisen mittaaminen?

Koetta on helppo puolustaa tasapuolisuuden ja objektiivisuuden lisääntymisellä. Kun sama koe järjestetään kaikissa kouluissa, päästään vertailemaan myös koulujen ja kokonaisten alueiden menestymistä. Nämä ovat samoja argumentteja kuin meillä käytetyt. Ensimmäisenä yhtenäistä tutkintoa puoltavana tekijänä mainitaan kuitenkin seikka, mitä meillä ei ole tarvinnut korostaa: paikallisen korruptio- ja lahjuskulttuurin kitkeminen. Väitetään, että osa tutkinnon vastustamisesta onkin johtunut siitä, että koulujen opettajilta on mennyt mahdollisuus lisätienestiin.

Suomen tapaan Venäjällä on keskusteltu yliopistojen valintakokeiden korvaamisella kokonaan ylioppilastodistuksen arvosanoilla. Muutaman vuoden ajan sitä kokeiltiinkin. Vastustus oli kuitenkin niin kovaa, että siitä luovuttiin.

Venäjällä rakastetaan erilaisia salaliittoteorioita. Välillä kokeen formaatti ja yksittäiset arvioinnissa tehdyt ratkaisut nähdään juonena suosia Moskovan ja Pietarin opiskelijoita periferian kustannuksella. Suurten keskusten asukkailla on luonnollisesti päinvastainen näkemys.