Jatkan tässä teemaa, jota käsittelin tekstissäni Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä ja joka oli esillä Markus Leikolan vieraillessa podcastissani. Yritän selventää, mikä merkitys isoveliasenteella on venäläisten ja ukrainalaisten välisiin suhteisiin ja miten Venäjän hyökkäykseen on vaikuttanut venäläisille ominainen suurvalta-ajattelu.
Aihearkisto: Venäjä ja venäläisyys
Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä
Minua pyydettiin kirjoittamaan Skeptikko-lehteen kirjoitus venäläisestä totuudesta. Koska se on maksumuurin takana, julkaisen lehden luvalla jutun tässä lievästi editoituna.
Kivisen Venäjä-tutkimuksen teesit
Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi. Tällaista sisältöä saattoi odottaa jo luennon otsikon perusteella: ”Legacies and choices: Is there a road to freedom?”. Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Kiviselle Venäjä näyttäytyy paljon moni-ilmeisempänä ja ristiriitaisempana maana, valtiona, kulttuurina ja ilmiönä.
Arviointia venäläisittäin
Olen osallistunut yliopistojen arviointeihin eri rooleissa Suomessa ja ulkomailla monet kerrat, mutta en koskaan ennen Venäjällä. Moskovan Puškin-instituutin koulutusohjelmien arviointi antoi mahdollisuuden kurkistaa taas kerran venäläisten toimintaan, mikä siinä on samanlaista ja mikä erilaista kuin Suomessa.
Ylioppilaskirjoitus venäläisittäin
Jokakesäisen myrskyn vodkalasissa aiheuttaa Venäjällä sikäläisen ylioppilaskirjoituksen jälkipyykki. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti erityisesti Sverdlovskin alueen englannin kielen esseiden kohtalo, kun 80 % opiskelijoista sai zero points sen vuoksi että olivat ymmärtäneet otsikon ”Digital literacy is the key to success in any occupation” väärin. Venäjän ylioppilaskirjoituкset eli tuttavallisesti jeegee (ЕГЭ, yhtenäinen valtiontutkinto) on koko kymmenvuotisen olemassaoloaikansa herättänyt valtavaa polemiikkia, mikä ei ole ihme, olihan kyseessä koko koulujärjestelmää ravisuttava muutos, vähän niin kuin SOTE meillä terveydenhuollossa.
Trump, Niinistö ja Venäjä
Trumpin ja Niinistön lehdistötilaisuus Washingtonissa muutama viikko sitten oli huikein spektaakkeli, mitä YLE on tänä vuonna esittänyt. Trump onnistui itsensä esittämisessä Oscarin arvoisesti. Niinistölle kuuluu Oscar sivupääosasta, kun hän esitti Suomen presidenttiä hyytävän osuvasti. Venäjä oli paljon esillä. Minun silmissäni se oli läsnä ennen kaikkea Trumpin persoonassa. Vastaavaa kaikkivaltiaan sedän esiintymistä olen tavannut vain Venäjällä tai vielä enemmän Neuvostoliitossa.
Kiina ja Venäjä etsivät kavereita
Kiinalla on silkkitieohjelmansa ja Venäjä haaveilee Euraasian unionista. En ole aiemmin pohdiskellut näiden kahden aloitteen eroja ja yhtäläisyyksiä, kunnes puolalaisen vierailevan tutkijan Marcin Kaczmarskin esitelmä avasi silmäni.
Aseet puhuvat
Donald Trump hamuaa lisäresursseja Yhdysvaltojen armeijalle. Vladimir Putin sai tahtonsa läpi jo yli kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen Venäjän armeijaan on panostettu satoja miljardeja ruplia. Sotilasmenoihin törsäämisellä on kaksi tavoitetta: lisätä presidentin suosiota kotimaassa ja hankkia arvostusta ja kunnioitusta kansainvälisesti. Toimivatko nykymaailmassa edelleenkin näin yksinkertaiset opit. Siltä näyttää. Valitettavasti.
Suomesta venäläisille
Mikä yhdistää seuraavia uutisia: suomalainen äitiyspakkaus otettiin käyttöön Massachusettsin osavaltiossa, suomalainen vauhkoontunut hevonen karkasi Venäjän puolelle, eurooppalaiset matkustajat arvioivat Helsinki-Vantaan lentokentän parhaimmaksi, puolet suomalaisista nuorista suhtautuu Suomen tulevaisuuteen positiivisesti? Kaikista näistä asioista pietarilainen uutistoimisto Fontanka.fi kertoi nettisivuillaan venäläisille lukijoilleen viime viikolla.
Trump opettaa – vai opettaako?
Viime aikojen tapahtumat ovat koetelleet demokratiaa, kun on käynyt ilmi, että enemmistö on ”väärässä”. Äänivyöryjä kyseenalaisille johtajille on jo nähty Venäjällä, Turkissa ja Unkarissa, mutta nyt samanlaista näyttää tapahtuvan maassa, jossa media ja vaalit ovat ainakin näennäisen vapaat. Suhtautuminen Donald Trumpin Yhdysvaltoihin on testi myös suomalaisten asenteelle Venäjään ja venäläisiin.