Lempparimusaa vai lempimusiikkia?

Kun eilen illalla Aristoteleen kantapää -sivustolla esitettiin kysymys: ”Sanoja, joiden ’lempinimestä’ tai slangimuodosta on tullut virallisen veroinen: lenkkikengät – lenkkarit. Mitä muita?”, oli odottavissa vastausten vyöry. Joukkoistaminen onnistui sataprosenttisesti, kuten aina näyttää käyvän. Aktiiviset ja nopeat ryhmäläiset heittivät kehiin nopeassa tahdissa runsaasti yli sata sanaa. Niistä riittäisi paljonkin puhuttavaa ja tutkittavaa, mutta teen tässä muutaman pikahuomion. Taustamateriaalina olen käyttänyt Ison suomen kieliopin verkkoversion eli tuttavallisesti VISKin antia.

Continue reading

Kirjakielen käyttö ei paranna ymmärrettävyyttä

Usein ajatellaan, että kirjakielen osaaminen ja käyttäminen parantavat puheen tai tekstin ymmärrettävyyttä. Tähän viittaa myös kielitoimistossa työskentelevä Riitta Hyvärinen kolumnissaan. Tällainen käsitys ei vastaa todellisuutta. Ymmärrettävyyttä ei paranna kirjakielen käyttö, vaan se että osaa mukauttaa kielensä tilanteen ja kuulijan mukaan. Kirjakielen osaamisella on muita tehtäviä.

Continue reading

Mitä kaikkea voidaan tutkia!

Keskusteluntutkimuksen päivät ovat riemastuttava tapahtuma. Tälläkin kertaa kahteen päivään oli pakattu läkähdyttävä määrä jännittävää uutta tietoa ihmisten välisestä  vuorovaikutuksesta. Mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä selvemmäksi on tullut se, kuinka vähän vielä tiedämme tästä kaiken inhimillisen toiminnan perustana olevasta ilmiöstä. Mutta ei hätää: tiedämme kaiken aikaa lisää, koska tutkimus etenee laajalla rintamalla. Tässä joitakin haarukkapaloja. Monista teemoista voi lukea lisää keskustelunanalyysi-blogeista.

Continue reading

Tieteen väärinkäyttöä: kiroilu ei ole helvetin hyvä tapa

Kaksitoistavuotias Jani oli saanut kaveriltaan whatsapp-viestin, jossa kerrotaan, että kiroileminen on hyvä tapa. Hän pistää viestin eteenpäin kaikille kavereilleen ja rientää sitten vaarinsa luo ja sanoo: ”Hei, sä oot vitun vanhanaikainen, kun et anna mun kiroilla”. Vaari on äimänä ja kysyy, miten niin. Kaverit kertoi, että kannattaa kirota, Jani vastaa. Ei sun pidä uskoa kaikkea, mitä kaverit kertoo, vaari opastaa. Sitten Jani täräyttää: ne sanoi, että se on tieteellisesti todistettu. Vaari huomaa Janin puheesta, että tämä käyttää ensimmäistä kertaa tätä ilmaisua ja häntä rupeaa naurattamaan. Vai ihan tieteellisesti todistettu, hän naljailee.

Continue reading

Ristikkokunto koetuksella

Ensi lauantaina selviää, kuka on ristikonratkonnan Suomen mestari vuosimallia 2018. Loppukisaan tulee paikalle toistasataa alkukarsinnat selvittänyttä. Järjestäjinä ovat totuttuun tapaan Sanasepot-seura ja Ilta-Sanomat. Menestyksen tässä lajissa takaavat samat ominaisuudet kuin jalkapallossa: luontainen lahjakkuus, hyvä peruskunto ja riittävä lajiharjoittelu.

Continue reading

Honkelan rauhankone lähti käyntiin

Kun haastattelimme Timo Honkelaa yhtenä digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin hakijoista vuоnna 2013, hän mainitsi, että tämä on hänelle loistotehtävä, jollaisesta hän on aina haaveillut. Hän tarkoitti erityisesti sitä, että pääsee toden teolla hyödyntämään teknologista osaamistaan humanististen kysymysten ratkaisemisessa. Oltuaan tässä tehtävässä vain alle vuoden Timon elämässä tapahtui dramaattinen käänne, kun hänellä todettiin aivokasvain. Leikkaus onnistui ja Timo sai lisäaikaa elämäänsä. Viime syksynä ilmestyi hänen kirjansa Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti. Kirja on monessa mielessä ainutlaatuinen.

Continue reading

Kieli ei ole vain kommunikaatioväline

Menin Ouluun Norwegianin koneella. Siinä kuulutukset olivat suomeksi ja englanniksi. Takaisin tulin Finnairilla. Kuulutukset olivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lentoyhtiöiden kielipolitiikka heijastaa pelkistetyssä muodossa kahta eri suhtautumista kieleen. Norwegianille kielten valinta perustuu kommunikaatiotarpeisiin, Finnair lisää ruotsin kielen kuulutuksiin puhtaasti symbolisista syistä.

Continue reading