Podcastin Kommunikaation kompastuskiviä toisella tuotantokaudella kolmea peräkkäistä jaksoa yhdistää sama kattoteema. Ensimmäisenä teemana on sanoilla vaikuttaminen, se miten meitä ohjaillaan erilaisilla sanavalinnoilla. Hahmotamme maailmaa sanojen avulla ja siksi on tärkeää, mitä sanoja poliitikot, media tai me itse sujautamme puheeseemme ja missä sävyssä niitä käytetään. Tarkastelussa on kolme ajankohtaista käsitettä ”propaganda”, ”sotarikos” ja ”demokratia”. Vieraina jaksoissa maamme parhaat näiden kysymysten asiantuntijat Mats Bergman, Martti Koskenniemi ja Teivo Teivainen.
Aihearkisto: Kieli ja kommunikaatio
Kokemuksia ja ajatuksia podcastin teosta
Kerron tässä blogissani kokemuksiani podcastin teosta sen ”valtavan” kokemuksen pohjalta, mikä minulla on Kommunikaation kompastuskiviä -podcastin ensimmäisen tuotantokauden 40 jakson pohjalta. Aluksi piirrän kuvaa siitä, mistä podcastissa on kyse: miten se eroaa muista kuuntelun ja lukemisen muodoista. Kerron myös eri kuuntelijatyypeistä ja podcastin vieraiden valinnasta. Sitten esittelen erilaiset tekniset puitteet: äänitysstudio, jaksojen jälkikäsittely, podcastin markkinointi ja sen sellaiset. Lopuksi pohdiskelen syitä sille, miksi viitsin käyttää aikaani tällaiseen ”uuteen hömpötykseen” – niin kuin eräs kollegani totesi.
Kommunikaation kompastuskiviä: ensimmäisen tuotantokauden loppusoitto
Tämä on Kommunikaation kompastuskiviä -podcast-sarjan ensimmäisen tuotantokauden päätösjakso. Toinen tuotantokausi alkaa näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Tehdyt jaksot muodostavat kirjaston, josta niitä voi käydä kuuntelemassa milloin vain. Jaksot ovat ilmestymisjärjestyksessä Spotif’ssa. Jos haluat taustatietoa podcastista, kannattaa aloittaa sen kotisivulta. Olen itse oppinut valtavasti podcastissa olleilta vierailta. Saadun palautteen perusteella monet kuulijat ovat kokeneet samaa. Esittelen tässä loppusoitossa vielä kaikki vieraat ja poimin herkkupaloja heidän kanssaan käydystä keskustelusta.
Puheen mukauttaminen
Tämä on tekstiversio Kommunikaation kompastuskiviä.podcast-sarjan jaksosta #35 . Käsittelen jaksossa puheen mukauttamiseta. On vaikea kuvitella mitään muuta asiaa, joka vaikuttaisi enemmän kommunikaation onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Taito mukauttaa puhetta tilanteen ja kuulijan mukaan on hyvän kommunikaatiotaidon ehdoton edellytys. Tässä jaksossa tarkastelen, miten puhetta voidaan ja tulee mukauttaa ja myös sitä, miksi mukauttaminen ei aina onnistu.
Epätarkkaa puhetta
Podcast-sarjan Kommunikaation kompastuskiviä ensimmäisellä tuotantokaudella ohjelmassa vieraili 36 vierasta. Sen lisäksi on muutama jakso, joissa kerron itse kommunikaation koukeroista. Tässä jaksossa pohdin siitä, miten ja miksi ihmisen puhe on usein epätarkkaa ja epämääräistä. Suora linkki tähän jaksoon on tässä osoitteessa.
Maailman suurin ongelma?
Tämän on podcast-sarjan Kommunikaation kompastuskiviä alkusoitto. Se ja kaikki muutkin ensimmäisen tuotantokauden jaksot ovat kuunneltavissa tässä osoitteessa. Ohjelman kotisivu on täällä. Tässä aloitusjaksossa kerron yleisellä tasolla, mitä kommunikaatio on ja miksi kommunikaatio menee usein pieleen.
Kommunikaation epäonnistumisia Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Liekinkantajat
Kun kirjailijat kuvaavat elämää, he eivät voi välttyä kuvaamasta ihmisten välisen kanssakäymisen ongelmia – niitä kun on kaikkialla. Tarkastelen tässä blogissa, miten kommunikaatiotaitojen riittämättömyys näkyy Ulla-Lena Lundbergin viimeisimmän romaanin henkilöhahmojen elämässä. Kirjailija kuljettaa lukijan kolmen sukupolven vaiheiden läpi päätyen Suomen itsenäistymisen alkuvuosiin. Kuvaus on niin tarkkaa ja myötätuntoista, että lukija pystyy samaistumaan henkilöhahmojen kohtaloihin, elämään heidän elämäänsä.
Valikoivaa asenteellisuutta vai rakentavaa skeptisyyttä?
Blogi perustuu Skeptikko-lehden numerossa 4/2022 julkaistuun kirjoitukseen. Pohdiskelen siinä, miten tutkijoiden asenteellisuus näkyy tutkimuksen tekemisessä. Tästä ei useinkaan puhuta, koska pelätään keskustelun vähentävän tieteen arvovaltaa luotettavimpana tiedon lähteenä. Lue loppuun
Todennäköisyyksiä *)
Ihmisaivoissa, kuten varmaan muiden eläinten aivoissa, toimii huippunopea todennäköisyyslaskuri. Sen avulla teemme salamannopeita päätelmiä siitä, miten pitää toimia missäkin tilanteessa. Aivomme päättelevät alle sekunnissa, millainen kohtaamamme ihminen on, onko hän ystävä vai pitääkö häntä pelätä. Aivomme tekevät myös pika-arvion siitä, onko sinne tunkeutunut tiedonjyvä totta tai ei.
Ääriliikkeitä ja heräämisen aika *)
Kun sain käteeni Matti Virtasen kirjan, rupesin pohtimaan, mitä ”identiteettipolitiikka” tarkoittaa. Kuvittelen tietäväni suunnilleen, mitä tarkoitetaan identiteetillä ja kouluajoilta muistan, että politiikka voidaan määritellä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta kun nämä kaksi asiaa pistetään yhteen, päässäni syntyy vain kysymysmerkkejä.