Lapsi oppii äidinkielensä hämmästyttävän helposti. Mutta oppinen ei ole suoraviivaista. Lapsi käyttää pitkään sanoja ja kieliopillisia muotoja, jotka aikuisten oppiman kirjakielen näkökulmasta ovat vääriä. Kaiken takana on ihmisaivojen tehokas toiminta. Näitä kysymyksiä pohdin podcast-jaksoissa #65, #66 ja #67 yhdessä kolmen huippuasiantuntijan kanssa. He ovat emeritaprofessori Anneli Kauppinen jolta tuli vuonna 2020 kirja Mistä kieli meihin tulee, professori Klaus Laalo joka on tutkinut paljon lapsen sanaston ja kieliopin kehitystä sekä tutkija Anni Nora joka tutkii aivojen toiminnasta aiheutuvia ongelmia lapsen kielen kehityksessä.
Aihearkisto: Kieli ja kommunikaatio
Rasismin nollatoleranssi ja hallituksen tiedonanto
Ensin keskustelu kävi kuumana nollatoleranssista, nyt pohditaan mitä hallituksen rasisminvastainen tiedonanto oikeasti tarkoittaa. Ehkä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä rasismissa on pohjimmaltaan kyse. Hallitus määrittelee sen suunnilleen samaan tapaan kuin Suomen Punainen Risti: ”Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.” Mutta miten ”alempiarvoiseksi määrittely” tapahtuu käytännössä. Sitä yritän selventää.
Miten lukea ja kirjoittaa tekstejä? – podcastien herättämiä ajatuksia
Suullinen kasvokkainen dialogi on kielenkäytön alkuperäinen muoto. Se on myös se käyttöympäristö, jossa kieli lapsena opitaan ja jossa sitä aikuisiällä eniten käytetään. Moderni yhteiskunta perustuu kuitenkin paljon myös kirjoitetun kielen varaan. Tieto siirtyy sukupolvelta toiselle suusta suuhun -menetelmän ohella myös teksteinä. Lait ja säädökset julkaistaan kirjallisessa muodossa. Keskustelemme työpaikoilla ja arkielämässä muiden ihmisten kanssa muutoinkin kuin kasvotusten lähettämällä erilaisia viestejä, jotka nykyään ovat melkein yksinomaan sähköisessä muodossa olevia tekstejä. Tekstin kirjoittaminen ja lukeminen on siis osa meidän jokapäiväistä kommunikaatiotamme. Podcast-jaksot #59- #61 on omistettu näille kysymyksille. Asiantuntijoina ovat professorit Pirjo Hiidenmaa, Hanna Meretoja ja Jukka Hyönä.
Visuaalista viestintää – podcastien herättämiä ajatuksia
Kun puhutaan kieli- ja kommunikaatiotaidosta, tarkoitetaan yleensä kykyä käyttää sanoja ja ymmärtää puhetta ja kirjoitusta. Usein unohdetaan, että suuri osa kommunikaatiosta tapahtuu visuaalisesti. Olennaista on tällöin kyky nähdä ja ymmärtää näkemänsä. On tilanteita, joissa näköaistin välittämä informaatio on keskeisessä roolissa. Tälle teemalle on omistettu jaksot #47-#49. Keskustelen taidemaalari Riikka Lenkkerin kanssa kuvataiteen kielestä, näyttelijä Iida-Maria Lindstedtin kanssa pohdimme teatterin kommunikaatioympyröitä ja tutkija Tuomo Hiippala johdattaa meidät kuvioiden ja diagrammien maailmaan.
Vieraalla kielellä – podcastien herättämiä ajatuksia
Harvoin enää kysytään Do you speak English? Oletetaan, että kaikki osaavat englantia. Osaamista on kuitenkin monenlaista ja englannin kieliäkin on erilaisia. Entä mihin tähtää koulujen kielenopetus: opettaako se välttämään virheitä vai selviytymään erilaisista kommunikaatiotilanteista? Näistä aiheista keskustelin podcasteissa alan asiantuntijoiden Raili Hildenin, Anna Maurasen ja Olli Silvennoisen kanssa jaksoissa #44-#46.
Meitä ohjaavat sanat – podcastien herättämiä ajatuksia
Podcastin Kommunikaation kompastuskiviä toisella tuotantokaudella kolmea peräkkäistä jaksoa yhdistää sama kattoteema. Ensimmäisenä teemana on sanoilla vaikuttaminen, se miten meitä ohjaillaan erilaisilla sanavalinnoilla. Hahmotamme maailmaa sanojen avulla ja siksi on tärkeää, mitä sanoja poliitikot, media tai me itse sujautamme puheeseemme ja missä sävyssä niitä käytetään. Tarkastelussa on kolme ajankohtaista käsitettä ”propaganda”, ”sotarikos” ja ”demokratia”. Vieraina jaksoissa maamme parhaat näiden kysymysten asiantuntijat Mats Bergman, Martti Koskenniemi ja Teivo Teivainen.
Kokemuksia ja ajatuksia podcastin teosta
Kerron tässä blogissani kokemuksiani podcastin teosta sen ”valtavan” kokemuksen pohjalta, mikä minulla on Kommunikaation kompastuskiviä -podcastin ensimmäisen tuotantokauden 40 jakson pohjalta. Aluksi piirrän kuvaa siitä, mistä podcastissa on kyse: miten se eroaa muista kuuntelun ja lukemisen muodoista. Kerron myös eri kuuntelijatyypeistä ja podcastin vieraiden valinnasta. Sitten esittelen erilaiset tekniset puitteet: äänitysstudio, jaksojen jälkikäsittely, podcastin markkinointi ja sen sellaiset. Lopuksi pohdiskelen syitä sille, miksi viitsin käyttää aikaani tällaiseen ”uuteen hömpötykseen” – niin kuin eräs kollegani totesi.
Kommunikaation kompastuskiviä: ensimmäisen tuotantokauden loppusoitto
Tämä on Kommunikaation kompastuskiviä -podcast-sarjan ensimmäisen tuotantokauden päätösjakso. Toinen tuotantokausi alkaa näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Tehdyt jaksot muodostavat kirjaston, josta niitä voi käydä kuuntelemassa milloin vain. Jaksot ovat ilmestymisjärjestyksessä Spotif’ssa. Jos haluat taustatietoa podcastista, kannattaa aloittaa sen kotisivulta. Olen itse oppinut valtavasti podcastissa olleilta vierailta. Saadun palautteen perusteella monet kuulijat ovat kokeneet samaa. Esittelen tässä loppusoitossa vielä kaikki vieraat ja poimin herkkupaloja heidän kanssaan käydystä keskustelusta.
Puheen mukauttaminen
Tämä on tekstiversio Kommunikaation kompastuskiviä.podcast-sarjan jaksosta #35 . Käsittelen jaksossa puheen mukauttamiseta. On vaikea kuvitella mitään muuta asiaa, joka vaikuttaisi enemmän kommunikaation onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Taito mukauttaa puhetta tilanteen ja kuulijan mukaan on hyvän kommunikaatiotaidon ehdoton edellytys. Tässä jaksossa tarkastelen, miten puhetta voidaan ja tulee mukauttaa ja myös sitä, miksi mukauttaminen ei aina onnistu.
Epätarkkaa puhetta
Podcast-sarjan Kommunikaation kompastuskiviä ensimmäisellä tuotantokaudella ohjelmassa vieraili 36 vierasta. Sen lisäksi on muutama jakso, joissa kerron itse kommunikaation koukeroista. Tässä jaksossa pohdin siitä, miten ja miksi ihmisen puhe on usein epätarkkaa ja epämääräistä. Suora linkki tähän jaksoon on tässä osoitteessa.