Ristikkokunto koetuksella

Ensi lauantaina selviää, kuka on ristikonratkonnan Suomen mestari vuosimallia 2018. Loppukisaan tulee paikalle toistasataa alkukarsinnat selvittänyttä. Järjestäjinä ovat totuttuun tapaan Sanasepot-seura ja Ilta-Sanomat. Menestyksen tässä lajissa takaavat samat ominaisuudet kuin jalkapallossa: luontainen lahjakkuus, hyvä peruskunto ja riittävä lajiharjoittelu.

Lue loppuun

Honkelan rauhankone lähti käyntiin

Kun haastattelimme Timo Honkelaa yhtenä digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin hakijoista vuоnna 2013, hän mainitsi, että tämä on hänelle loistotehtävä, jollaisesta hän on aina haaveillut. Hän tarkoitti erityisesti sitä, että pääsee toden teolla hyödyntämään teknologista osaamistaan humanististen kysymysten ratkaisemisessa. Oltuaan tässä tehtävässä vain alle vuoden Timon elämässä tapahtui dramaattinen käänne, kun hänellä todettiin aivokasvain. Leikkaus onnistui ja Timo sai lisäaikaa elämäänsä. Viime syksynä ilmestyi hänen kirjansa Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti. Kirja on monessa mielessä ainutlaatuinen.

Lue loppuun

Kognitiivisten taitojen testi yliopistolle!

Erilaiset pippalot ovat hyvä ympäristö yllättäville ajatuksille, kun ollaan seisaaltaan ja kohdataan ihmisiä, joita ei päivittäin tavata. Näin ajatukset lähtevät lentoon ohi ja yli arjen normaalien kuvioiden. Pari päivää sitten jaettiin yliopiston yritysyhteistyöpalkinto. Asia oli juhlimisen arvoinen. Se kirvoitti myös innovatiiviseen ajatteluun, joka seurauksena ryhdyimme Patrik Scheinin kanssa ideoimaan kognitiivisten taitojen testiä yliopistoon. Näin se meni.

Lue loppuun

Tieteestä yleistajuisesti: tarinoita, rautalankaa ja letkeytystä?

Yleistajuistaminen on tutkijayhteisön kansalaisvelvollisuus. Ei niin, että jokaisen tutkijan tulisi sitä tehdä, mutta tavalla tai toisella tutkimustieto tulisi saattaa sitä tarvitsevien käyttöön. Tähän perinteiseen tutkijoiden tehtävään kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita, kun humpuukitietoa ja valeuutisia heitetään eteemme kaikkia kanavia käyttäen. Lisäksi tieteestä kirjoittavat entistä enemmän verbaalisesti taitavat toimittajat. Jälkimmäinen ilmiö näkyy muun muassa Tiede-lehden kirjoittajakunnassa ja Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaslistassa. Pitäisikö tutkijoiden virittää  juttunsa uudella tavalla keventämällä tekstejä ja lisäämällä niihin tarinoita ja rautalankaa?

Lue loppuun

Introvertti ekstroverttien maailmassa

Ekstrovertit ovat luoneet länsimaisen yhteiskunnan käyttäytymisäännöt, joihin introverttien on yritettävä sopeutua. Netissä kiertää amerikkalaisen kirjailijan Maryann Reidin paljastukset siitä, mitä introvertti ajattelee ihmisten kohtaamisista. Olen hieman mukaillut hänen ajatuksiaan ja sovittanut niitä suomalaiseen kontekstiin. Eli suomalaisen introvertin kootut selitykset.

Lue loppuun

Trump, Niinistö ja Venäjä

Trumpin ja Niinistön lehdistötilaisuus Washingtonissa muutama viikko sitten oli huikein spektaakkeli, mitä YLE on tänä vuonna esittänyt. Trump onnistui itsensä esittämisessä Oscarin arvoisesti. Niinistölle kuuluu Oscar sivupääosasta, kun hän esitti Suomen presidenttiä hyytävän osuvasti. Venäjä oli paljon esillä. Minun silmissäni se oli läsnä ennen kaikkea Trumpin persoonassa. Vastaavaa kaikkivaltiaan sedän esiintymistä olen tavannut vain Venäjällä tai vielä enemmän Neuvostoliitossa.

Lue loppuun

Epäajankohtainen kakkonen

Kun legendaarinen Ajankohtainen kakkonen lopetettiin, monet ihmiset olivat suruissaan, koska he kokivat, että ohjelma auttoi heitä ymmärtämään paremmin maailman menoa. Suruun ei ollut kuitenkaan aihetta. Satunnaisten päivän kohujuttujen ruotiminen ei maailmankuvaamme täydennä, vaan pikemminkin sekoittaa. Tilalle tarvittaisiin Epäajankohtainen kakkonen, joka syventyisi ikuisiin kysymyksiin.

Lue loppuun

Sivistysyliopiston arvo

Kun Suomen rehtorien neuvosto UNIFI teetätti yhteistyöpartnereittensa kanssa arvion siitä, mikä on yliopistojen arvo Suomelle, tavoitteena oli näpäyttää päättäjiä. Koska nykyinen hallitus ymmärtää vain rahan päälle, selvityksessä keskitytään taloudellisiin vaikutuksiin. Johtopäätös oli jo ennalta arvattavissa: yliopistoihin kannattaa panostaa, koska niihin sijoitettu euro tulee yhteiskuntaan moninkertaisena takaisin. Laskelmat ovat paljon puhuvia ja toivottavasti tehoavat poliitikkoihin, mutta yliopistojen todellinen arvo on jotakin aivan muuta.

Lue loppuun