Politiikan valheet

Taas kerran politiikan tärkein keskustelunaihe ei ole politiikan sisältö vaan se, kuka ei ole puhunut totta. Kansa kun ei voi luottaa poliitikkoon, joka valehtelee. Keskinäinen inttäminen ja asian kauhistelu hautaavat alleen sen tosiasian, että poliitikot kertovat meille vääristeltyä totuutta joka päivä.

Lue loppuun

Tieteen väärinkäyttöä: kiroilu ei ole helvetin hyvä tapa

Kaksitoistavuotias Jani oli saanut kaveriltaan whatsapp-viestin, jossa kerrotaan, että kiroileminen on hyvä tapa. Hän pistää viestin eteenpäin kaikille kavereilleen ja rientää sitten vaarinsa luo ja sanoo: ”Hei, sä oot vitun vanhanaikainen, kun et anna mun kiroilla”. Vaari on äimänä ja kysyy, miten niin. Kaverit kertoi, että kannattaa kirota, Jani vastaa. Ei sun pidä uskoa kaikkea, mitä kaverit kertoo, vaari opastaa. Sitten Jani täräyttää: ne sanoi, että se on tieteellisesti todistettu. Vaari huomaa Janin puheesta, että tämä käyttää ensimmäistä kertaa tätä ilmaisua ja häntä rupeaa naurattamaan. Vai ihan tieteellisesti todistettu, hän naljailee.

Lue loppuun

Kivisen Venäjä-tutkimuksen teesit

Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi. Tällaista sisältöä saattoi odottaa jo luennon otsikon perusteella: ”Legacies and choices: Is there a road to freedom?”. Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Kiviselle Venäjä näyttäytyy paljon moni-ilmeisempänä ja ristiriitaisempana maana, valtiona, kulttuurina ja ilmiönä.

Lue loppuun

Vaalikone paljastaa suomalaisten asenteet

Kun kokeilin Ylen vaalikoneella onneani, lopputulos oli kuten aina: ajatusteni kanssa melko samanlaisia ehdokkaita on melkein kaikissa puolueissa ja erot samankaltaisuudessa ovat marginaaliset. Mutta siten huomasin vaalikoneen uuden ominaisuuden, joka on paljon jännittävämpi. Ohjelman avulla voi selvittää, onko naisten ja miesten mielipiteissä eroa ja ajattelevatko isojen kaupunkien asukkaat eri tavalla kuin muut.

Lue loppuun

Henkivartijan seurassa

Olen juuri istunut paikalleni Tampere-Helsinki-junassa, kun viereeni rojahtaa hyväkuntoisen näköinen yli nelikymppinen mies, joka heittää alkurepliikeiksi: ”Anteeksi, että haisen vähän hielle. Tulin juuri maasta X”. X on yksi maailman kriisipesäkkeistä. En mainitse maan nimeä, koska myöhemmin kävi ilmi, että hän ei kaipaa julkisuutta ja pelkää suomalaista mediaa, ”joka kirjoittaa mitä sattuu”.

Lue loppuun

Ylioppilaskirjoitus venäläisittäin

Jokakesäisen myrskyn vodkalasissa aiheuttaa Venäjällä sikäläisen ylioppilaskirjoituksen jälkipyykki. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti erityisesti Sverdlovskin alueen englannin kielen esseiden kohtalo, kun 80 % opiskelijoista sai zero points sen vuoksi että olivat ymmärtäneet otsikon ”Digital literacy is the key to success in any occupation” väärin. Venäjän ylioppilaskirjoituкset eli tuttavallisesti jeegee (ЕГЭ, yhtenäinen valtiontutkinto) on koko kymmenvuotisen olemassaoloaikansa herättänyt valtavaa polemiikkia, mikä ei ole ihme, olihan kyseessä koko koulujärjestelmää ravisuttava muutos, vähän niin kuin SOTE meillä terveydenhuollossa.

Lue loppuun

Ristikkokunto koetuksella

Ensi lauantaina selviää, kuka on ristikonratkonnan Suomen mestari vuosimallia 2018. Loppukisaan tulee paikalle toistasataa alkukarsinnat selvittänyttä. Järjestäjinä ovat totuttuun tapaan Sanasepot-seura ja Ilta-Sanomat. Menestyksen tässä lajissa takaavat samat ominaisuudet kuin jalkapallossa: luontainen lahjakkuus, hyvä peruskunto ja riittävä lajiharjoittelu.

Lue loppuun