Lempparimusaa vai lempimusiikkia?

Kun eilen illalla Aristoteleen kantapää -sivustolla esitettiin kysymys: ”Sanoja, joiden ’lempinimestä’ tai slangimuodosta on tullut virallisen veroinen: lenkkikengät – lenkkarit. Mitä muita?”, oli odottavissa vastausten vyöry. Joukkoistaminen onnistui sataprosenttisesti, kuten aina näyttää käyvän. Aktiiviset ja nopeat ryhmäläiset heittivät kehiin nopeassa tahdissa runsaasti yli sata sanaa. Niistä riittäisi paljonkin puhuttavaa ja tutkittavaa, mutta teen tässä muutaman pikahuomion. Taustamateriaalina olen käyttänyt Ison suomen kieliopin verkkoversion eli tuttavallisesti VISKin antia.

Lue loppuun

Keitä me suomalaiset olemme?

Geneettisesti me suomalaiset eroamme melko paljon muista eurooppalaisista. Se näkyy hyvin tältä geenikartalta .Viime vuosina on myös osoitettu, että suomessa asuu oikeastaan kaksi kansaa. Eikä tällöin tarkoiteta kesäsuomalaisia ja talvisuomalaisia, kuten BBC aikoinaan väitti, vaan sitä, että itä- ja länsisuomalaisten välillä geeneissä on suurempi ero kuin monien eurooppalaisten kansojen välillä. Geenit selittävät kuitenkin varsin vähän siitä, millaisia me olemme. Käyttäytymiseemme ja arvoihimme vaikuttavat enemmän kulttuuri ja uskonto. Kun siihen lisätään kieli, saadaan kokoon suomalaisuuden kivijalka. Tässä jutussa en kuitenkaan pohdi suomalaisuutta itsessään, vaan sitä millainen varsin epäselvä mielikuva syntyy siitä tavasta, millä suomalaisista puhutaan.

Lue loppuun

Miksi koronaepidemiaa kuvaavia lukuja käytetään, vaikka niihin ei voi luottaa?

Kun A-studion Katri Makkonen grillasi pääministeri Marinia koronarajoitusten lieventämispäätöksen jälkeen, hän tivasi päätöksen perustana olevia lukuja. Kun Marinin vastauksessa vilahti maininta R0-luvusta, Makkonen kysyi, mikä on se raja-arvo, mitä korkeammalle se ei saa nousta. Edellä kuvattu liittyy koronaepidemiaan, mutta se voisi olla osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Eikä vain poliittista. Oli sitten kyseessä arkinen ostospäätös tai tieteellinen artikkeli, johtopäätösten tekemiseen tarvitaan lukuja. Ne ohjaavat maagisella tavalla ajatteluamme, vaikka tiedämme, että niihin ei voi luottaa. Ne ovat meille faktoja, vaikka ne ovat harvoin totta. Lue loppuun

Mitä yhteistä on Messillä ja korona-asiantuntijalla: molemmat voivat erehtyä

Tutkijat ovat aina valitelleet sitä, että poliitikot eivät ota huomioon tutkimustuloksia tehdessään päätöksiä. Koronakriisi paljastaa kouriintuntuvasti, mistä tässä asiassa on oikeastaan kysymys. Päätöksiä pitää tehdä, vaikka tutkimukseen perustuvaa tietoa ei ole käytössä. Sen vuoksi perinteinen vaatimus tutkimukseen perustuvasta päätöksenteosta ei toimi. Sen sijaan itse tutkijat on nostettu asiantuntijoina korkeammalle jalustelle kuin koskaan. Hekin voivat kuitenkin erehtyä.

Lue loppuun

Koronataistelu kansallisena projektina

Olemme todistamassa, kuinka koko Suomi keskittyy ulkopäin tulleen vihollisen torjumiseen. Maailmalla taistelua on käyty jo yhtä kauan kuin talvisota kesti ja menehtyneitäkin on tätä kirjoitettaessa saman verran kuin suomalaisia kuoli talvisodassa eli 26 000. Espanjassa ja Italiassa yhtenä päivänä kuolevien määrä on noin 700 eli sama määrä kuin kaatuneina oli talvisodan tuhoisimpana päivänä. Jokainen joutuu pohtimaan, mistä tässä koronataistelussa on kyse.

Lue loppuun

Voiko Hararin tarjoamaan totuuteen luottaa?

Thomas Eriksonin Idiootti-kirjat saivat kotimaassaan Ruotsissa julman tuomion epätieteellisyydestä ja se palkittiin jopa sikäläisellä Huuhaa-palkinnolla. Sen jälkeen myös Suomessa kirjoja on arvosteltu voimakkain sanakääntein. Kuinka luotettavaa tietoa sitten jakaa toinen Suomessakin kymmeniä tuhansia lukijoita saanut kirjailija Yuval Noah Harari? Antavatko Sapiens-sarjan kirjat totuudellista tietoa ihmissuvun historiasta ja tulevaisuudesta vai ovatko ne vain kirjoittajan mielikuvituksen tuotetta?

Lue loppuun

Kirjakielen käyttö ei paranna ymmärrettävyyttä

Usein ajatellaan, että kirjakielen osaaminen ja käyttäminen parantavat puheen tai tekstin ymmärrettävyyttä. Tähän viittaa myös kielitoimistossa työskentelevä Riitta Hyvärinen kolumnissaan. Tällainen käsitys ei vastaa todellisuutta. Ymmärrettävyyttä ei paranna kirjakielen käyttö, vaan se että osaa mukauttaa kielensä tilanteen ja kuulijan mukaan. Kirjakielen osaamisella on muita tehtäviä.

Lue loppuun

Mitä kaikkea voidaan tutkia!

Keskusteluntutkimuksen päivät ovat riemastuttava tapahtuma. Tälläkin kertaa kahteen päivään oli pakattu läkähdyttävä määrä jännittävää uutta tietoa ihmisten välisestä  vuorovaikutuksesta. Mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä selvemmäksi on tullut se, kuinka vähän vielä tiedämme tästä kaiken inhimillisen toiminnan perustana olevasta ilmiöstä. Mutta ei hätää: tiedämme kaiken aikaa lisää, koska tutkimus etenee laajalla rintamalla. Tässä joitakin haarukkapaloja. Monista teemoista voi lukea lisää keskustelunanalyysi-blogeista.

Lue loppuun

Tieteen väärinkäyttöä: kiroilu ei ole helvetin hyvä tapa

Kaksitoistavuotias Jani oli saanut kaveriltaan whatsapp-viestin, jossa kerrotaan, että kiroileminen on hyvä tapa. Hän pistää viestin eteenpäin kaikille kavereilleen ja rientää sitten vaarinsa luo ja sanoo: ”Hei, sä oot vitun vanhanaikainen, kun et anna mun kiroilla”. Vaari on äimänä ja kysyy, miten niin. Kaverit kertoi, että kannattaa kirota, Jani vastaa. Ei sun pidä uskoa kaikkea, mitä kaverit kertoo, vaari opastaa. Sitten Jani täräyttää: ne sanoi, että se on tieteellisesti todistettu. Vaari huomaa Janin puheesta, että tämä käyttää ensimmäistä kertaa tätä ilmaisua ja häntä rupeaa naurattamaan. Vai ihan tieteellisesti todistettu, hän naljailee.

Lue loppuun