Vaalikone paljastaa suomalaisten asenteet

Kun kokeilin Ylen vaalikoneella onneani, lopputulos oli kuten aina: ajatusteni kanssa melko samanlaisia ehdokkaita on melkein kaikissa puolueissa ja erot samankaltaisuudessa ovat marginaaliset. Mutta siten huomasin vaalikoneen uuden ominaisuuden, joka on paljon jännittävämpi. Ohjelman avulla voi selvittää, onko naisten ja miesten mielipiteissä eroa ja ajattelevatko isojen kaupunkien asukkaat eri tavalla kuin muut.

Taustamuuttujia on kolme: sukupuoli, ikä ja asuinpaikan koko, yli tai alle 20 000 asukasta. Koska vastaajia on satojatuhansia, vastaukset ovat luotettavampia kuin tavallisissa kyselyissä. Ylen tänään julkaistussa jutussa asiantuntijat pohtivat tulosten perusteella puolueiden sijoittumista mielipidekartalle.

Analyysi perustuu viiteen kysymyksen, jotka tutkijoiden mukaan heijastavat traditionaalisuuden, autoritaarisuuden, ryhmähierarkian, vapaudenkaipuun ja lojaalisuuden astetta. On vähän liioiteltua väittää, että yksi kysymys paljastaisi näin syvällisiä arvokimppuja, mutta itse kysymykset antavat hyvää materiaalia ihmisryhmien vertailuun.

Keräsin prosenttiosuudet eri ryhmien vastauksista pisteyttäen ne seuraavasti: osittain samaa mieltä antoi yhden pluspisteen ja täysin samaa mieltä kaksi, vastaavasti erimielisyydestä annoin yksi tai kaksi miinusta. Näin saadaan yksi luku, jota voidaan verrata muiden ryhmien samaan väitteeseen antamiin vastauksiin.

Traditionaalisuuden mittarina Ylen vertailussa käytetään väitettä ”Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta”. Väite paljastaa kaikkein dramaattisimmat mielipide-erot suomalaisten välillä. Ei ole yllättävää, että yli 50-vuotiaat ovat voimakkaasti tätä mieltä, kun taas alle 30-vuotiaat antavat perinteisille arvoille paljon vähemmän painoa. Merkittävä mutta pienempi ero on myös asuinpaikalla, pienemmillä paikkakunnilla perinteisillä arvoilla on suurempi merkitys. Miesten ja naisten ero korostuu nuoremmissa ikäryhmissä, joissa miehet ovat traditionaalisempia. Yli viisikymppisistä pienten paikkakuntien asukkaista yli 50 % vastasi ”täysin samaa mieltä”, kun taas alle kolmikymppistä suurkaupunkien naisista vain 10 %.

Väite ”Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi”, kuten monet muutkin kyselyn väitteet, pistää vastaajan miettimään, mitähän sillä oikein tarkoitetaan. Väite ei ole kirvoittanut kovin voimakkaita mielipiteitä puoleen eikä vastaan. Mutta silti tuloksista voidaan lukea selvä trendi, joka heijastaa turvattomuuden kokemuksen määrää. Se näkyy kaikkien taustamuuttujien kohdalla. Noin puolet suurkaupunkien alle 30-vuotiaista naisista oli joko täysin tai osittain samaan mieltä kuin väite, kun taas pienten paikkakuntien yli 50-vuotiaista miehistä vain 25 %.

Seuraava väite ”On oikein, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset” liittyy sekä pohjoismaiseen demokratiakäsitykseen että perinteiseen jakoon oikeistoon ja vasemmistoon. Väite ei tunnu istuvan suomalaisten arvomaailmaan, vaan selvä enemmistö huutaa yhteen ääneen EI. Huudon voimakkuudessa on tosin eroja. Asuinpaikalla ei näytä olevan merkitystä tämän väitteen kohdalla mutta sukupuoli ja ikä näkyvät vastauksissa. Naiset kannattavat väitettä vielä ponnekkaammin kuin miehet, joilla ikä näyttäisi vaikuttavat selvemmin kuin naisilla. Alle kolmikymppiset miehet ovat ainoa ryhmä, jossa väitteen ilmaisema tasa-arvon periaate on vaakalaudalla.

Neljäs väite ”Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset” koskettaa vapauden määrää, jonka vastapainona on yhteiskunnan huolehtiminen ja holhous. Tässä mielipiteet jakautuvat melko tasaisesti kyllä- ja ei-äänien välillä. Miehet ja nuoret kannattavat vapautta hieman enemmän kuin naiset ja iäkkäämmät, asuinpaikka ei näytä vaikuttavan.

Viimeisestä väitteestä ”Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja” itselläni on selkeä mielipide: ei tietystikään, vaan koko Suomen etua, mutta huomaan edustavani tässä asiassa vähemmistöä. Olen aina vierastanut ajatusta, että kansanedustajien päätehtävä olisi järjestää maakuntaansa uusi tie tai yliopisto. Suomen kansan lievä enemmistö vastaa kuitenkin kysymykseen myönteisesti. Eniten tällä kannalla ovat pienten paikkakuntien nuoret miehet.

Vastaukset antavat mahdollisuuden pohtia myös sitä, kuinka varmoja ihmiset ovat mielipiteistään. Tulosten perusteella nuoret eivät ole radikaaleja, vaan pikemminkin varovaisia mielipiteissään. He vastaavat muita ryhmien enemmän ”en tiedä” ja heillä on vähiten ääripään vastauksia.

Jos taustamuuttujina olisivat olleet edellä mainittujen lisäksi koulutus- ja tulotaso, tulokset olivat mahdollistaneet vielä pitemmälle vieviä johtopäätöksiä.

Henkivartijan seurassa

Olen juuri istunut paikalleni Tampere-Helsinki-junassa, kun viereeni rojahtaa hyväkuntoisen näköinen yli nelikymppinen mies, joka heittää alkurepliikeiksi: ”Anteeksi, että haisen vähän hielle. Tulin juuri maasta X”. X on yksi maailman kriisipesäkkeistä. En mainitse maan nimeä, koska myöhemmin kävi ilmi, että hän ei kaipaa julkisuutta ja pelkää suomalaista mediaa, ”joka kirjoittaa mitä sattuu”.

Lue loppuun

Ylioppilaskirjoitus venäläisittäin

Jokakesäisen myrskyn vodkalasissa aiheuttaa Venäjällä sikäläisen ylioppilaskirjoituksen jälkipyykki. Tällä kertaa kuohuntaa aiheutti erityisesti Sverdlovskin alueen englannin kielen esseiden kohtalo, kun 80 % opiskelijoista sai zero points sen vuoksi että olivat ymmärtäneet otsikon ”Digital literacy is the key to success in any occupation” väärin. Venäjän ylioppilaskirjoituкset eli tuttavallisesti jeegee (ЕГЭ, yhtenäinen valtiontutkinto) on koko kymmenvuotisen olemassaoloaikansa herättänyt valtavaa polemiikkia, mikä ei ole ihme, olihan kyseessä koko koulujärjestelmää ravisuttava muutos, vähän niin kuin SOTE meillä terveydenhuollossa.

Lue loppuun

Ristikkokunto koetuksella

Ensi lauantaina selviää, kuka on ristikonratkonnan Suomen mestari vuosimallia 2018. Loppukisaan tulee paikalle toistasataa alkukarsinnat selvittänyttä. Järjestäjinä ovat totuttuun tapaan Sanasepot-seura ja Ilta-Sanomat. Menestyksen tässä lajissa takaavat samat ominaisuudet kuin jalkapallossa: luontainen lahjakkuus, hyvä peruskunto ja riittävä lajiharjoittelu.

Lue loppuun

Honkelan rauhankone lähti käyntiin

Kun haastattelimme Timo Honkelaa yhtenä digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin hakijoista vuоnna 2013, hän mainitsi, että tämä on hänelle loistotehtävä, jollaisesta hän on aina haaveillut. Hän tarkoitti erityisesti sitä, että pääsee toden teolla hyödyntämään teknologista osaamistaan humanististen kysymysten ratkaisemisessa. Oltuaan tässä tehtävässä vain alle vuoden Timon elämässä tapahtui dramaattinen käänne, kun hänellä todettiin aivokasvain. Leikkaus onnistui ja Timo sai lisäaikaa elämäänsä. Viime syksynä ilmestyi hänen kirjansa Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti. Kirja on monessa mielessä ainutlaatuinen.

Lue loppuun

Kognitiivisten taitojen testi yliopistolle!

Erilaiset pippalot ovat hyvä ympäristö yllättäville ajatuksille, kun ollaan seisaaltaan ja kohdataan ihmisiä, joita ei päivittäin tavata. Näin ajatukset lähtevät lentoon ohi ja yli arjen normaalien kuvioiden. Pari päivää sitten jaettiin yliopiston yritysyhteistyöpalkinto. Asia oli juhlimisen arvoinen. Se kirvoitti myös innovatiiviseen ajatteluun, joka seurauksena ryhdyimme Patrik Scheinin kanssa ideoimaan kognitiivisten taitojen testiä yliopistoon. Näin se meni.

Lue loppuun

Tieteestä yleistajuisesti: tarinoita, rautalankaa ja letkeytystä?

Yleistajuistaminen on tutkijayhteisön kansalaisvelvollisuus. Ei niin, että jokaisen tutkijan tulisi sitä tehdä, mutta tavalla tai toisella tutkimustieto tulisi saattaa sitä tarvitsevien käyttöön. Tähän perinteiseen tutkijoiden tehtävään kohdistuu tällä hetkellä suuria paineita, kun humpuukitietoa ja valeuutisia heitetään eteemme kaikkia kanavia käyttäen. Lisäksi tieteestä kirjoittavat entistä enemmän verbaalisesti taitavat toimittajat. Jälkimmäinen ilmiö näkyy muun muassa Tiede-lehden kirjoittajakunnassa ja Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokaslistassa. Pitäisikö tutkijoiden virittää  juttunsa uudella tavalla keventämällä tekstejä ja lisäämällä niihin tarinoita ja rautalankaa?

Lue loppuun

Introvertti ekstroverttien maailmassa

Ekstrovertit ovat luoneet länsimaisen yhteiskunnan käyttäytymisäännöt, joihin introverttien on yritettävä sopeutua. Netissä kiertää amerikkalaisen kirjailijan Maryann Reidin paljastukset siitä, mitä introvertti ajattelee ihmisten kohtaamisista. Olen hieman mukaillut hänen ajatuksiaan ja sovittanut niitä suomalaiseen kontekstiin. Eli suomalaisen introvertin kootut selitykset.

Lue loppuun