Lempparimusaa vai lempimusiikkia?

Kun eilen illalla Aristoteleen kantapää -sivustolla esitettiin kysymys: ”Sanoja, joiden ’lempinimestä’ tai slangimuodosta on tullut virallisen veroinen: lenkkikengät – lenkkarit. Mitä muita?”, oli odottavissa vastausten vyöry. Joukkoistaminen onnistui sataprosenttisesti, kuten aina näyttää käyvän. Aktiiviset ja nopeat ryhmäläiset heittivät kehiin nopeassa tahdissa runsaasti yli sata sanaa. Niistä riittäisi paljonkin puhuttavaa ja tutkittavaa, mutta teen tässä muutaman pikahuomion. Taustamateriaalina olen käyttänyt Ison suomen kieliopin verkkoversion eli tuttavallisesti VISKin antia.

Lue loppuun

Keitä me suomalaiset olemme?

Geneettisesti me suomalaiset eroamme melko paljon muista eurooppalaisista. Se näkyy hyvin tältä geenikartalta .Viime vuosina on myös osoitettu, että suomessa asuu oikeastaan kaksi kansaa. Eikä tällöin tarkoiteta kesäsuomalaisia ja talvisuomalaisia, kuten BBC aikoinaan väitti, vaan sitä, että itä- ja länsisuomalaisten välillä geeneissä on suurempi ero kuin monien eurooppalaisten kansojen välillä. Geenit selittävät kuitenkin varsin vähän siitä, millaisia me olemme. Käyttäytymiseemme ja arvoihimme vaikuttavat enemmän kulttuuri ja uskonto. Kun siihen lisätään kieli, saadaan kokoon suomalaisuuden kivijalka. Tässä jutussa en kuitenkaan pohdi suomalaisuutta itsessään, vaan sitä millainen varsin epäselvä mielikuva syntyy siitä tavasta, millä suomalaisista puhutaan.

Lue loppuun

Miksi koronaepidemiaa kuvaavia lukuja käytetään, vaikka niihin ei voi luottaa?

Kun A-studion Katri Makkonen grillasi pääministeri Marinia koronarajoitusten lieventämispäätöksen jälkeen, hän tivasi päätöksen perustana olevia lukuja. Kun Marinin vastauksessa vilahti maininta R0-luvusta, Makkonen kysyi, mikä on se raja-arvo, mitä korkeammalle se ei saa nousta. Edellä kuvattu liittyy koronaepidemiaan, mutta se voisi olla osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Eikä vain poliittista. Oli sitten kyseessä arkinen ostospäätös tai tieteellinen artikkeli, johtopäätösten tekemiseen tarvitaan lukuja. Ne ohjaavat maagisella tavalla ajatteluamme, vaikka tiedämme, että niihin ei voi luottaa. Ne ovat meille faktoja, vaikka ne ovat harvoin totta. Lue loppuun

Kirjakielen käyttö ei paranna ymmärrettävyyttä

Usein ajatellaan, että kirjakielen osaaminen ja käyttäminen parantavat puheen tai tekstin ymmärrettävyyttä. Tähän viittaa myös kielitoimistossa työskentelevä Riitta Hyvärinen kolumnissaan. Tällainen käsitys ei vastaa todellisuutta. Ymmärrettävyyttä ei paranna kirjakielen käyttö, vaan se että osaa mukauttaa kielensä tilanteen ja kuulijan mukaan. Kirjakielen osaamisella on muita tehtäviä.

Lue loppuun

Introvertti ekstroverttien maailmassa

Ekstrovertit ovat luoneet länsimaisen yhteiskunnan käyttäytymisäännöt, joihin introverttien on yritettävä sopeutua. Netissä kiertää amerikkalaisen kirjailijan Maryann Reidin paljastukset siitä, mitä introvertti ajattelee ihmisten kohtaamisista. Olen hieman mukaillut hänen ajatuksiaan ja sovittanut niitä suomalaiseen kontekstiin. Eli suomalaisen introvertin kootut selitykset.

Lue loppuun

Toimiiko dialogi – osa 2

Postasin tänään blogin otsikolla Toimiiko dialogi? Nyt kun päivä alkaa olla pulkassa, rupesin miettimään, millaisia dialogeja olen tänään käynyt. En tarkoita sähköpostiviestejä tai keskusteluja, joissa on sovittu tapaamisista tai käsitelty opettajan kokemaa huonoa käytöstä esimiehen taholta, vaan sellaisia kohtaamisia, joissa on pohdittu meneillään olevia uudistuksia ja muita prosesseja. Tällaisia dialogeja oli päivän mittaan yllättävän paljon.

Lue loppuun

Toimiiko dialogi?

Olin Tomi Huttusen kanssa Petroskoin Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa puhumassa maittemme välisen dialogin tarpeellisuudesta. Kun tiedekunnassa suunnittelemme opinto- ja rakenneuudistusta, käymme päivittäin dialogia erilaisissa ryhmissä saadaksemme aikaan mahdollisimman toimivat ratkaisut. Mutta mitä dialogi oikeastaan on?

Lue loppuun