Todennäköisyyksiä *)

Ihmisaivoissa, kuten varmaan muiden eläinten aivoissa, toimii huippunopea todennäköisyyslaskuri. Sen avulla teemme salamannopeita päätelmiä siitä, miten pitää toimia missäkin tilanteessa. Aivomme päättelevät alle sekunnissa, millainen kohtaamamme ihminen on, onko hän ystävä vai pitääkö häntä pelätä. Aivomme tekevät myös pika-arvion siitä, onko sinne tunkeutunut tiedonjyvä totta tai ei.

Lue loppuun

Korona pisti yhteiskunnat stressitestiin *)

Yhteiskunnat pistävät pankkeja stressitestiin, jotta saataisiin selville, miten ne selviävät rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Yhteiskunnat joutuivat itse stressitestiin, kun korona aiheutti vakavan häiriötilan. Yhden miehen stressitestilautakuntana annan välilausunnon siitä, miten maailma ja erityisesti Suomi ovat selviytyneet koronan aiheuttamasta kriisistä.

Lue loppuun

Ääriliikkeitä ja heräämisen aika *)

Kun sain käteeni Matti Virtasen kirjan, rupesin pohtimaan, mitä ”identiteettipolitiikka” tarkoittaa. Kuvittelen tietäväni suunnilleen, mitä tarkoitetaan identiteetillä ja kouluajoilta muistan, että politiikka voidaan määritellä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta kun nämä kaksi asiaa pistetään yhteen, päässäni syntyy vain kysymysmerkkejä.

Lue loppuun

Kuinka kommunikoida outoihin asioihin uskovan kanssa?

Sain Risto K. Järviseltä sähköpostiviestin, jossa hän kirjoitti: ”Kirjan Väärinymmärryksiä innoittamana rohkenen pyytää, että kirjoittaisit lehteen artikkelin siitä, kuinka skeptikko voi kommunikoida järkevästi sellaisen henkilön kanssa, jolla on täysin erilainen maailmankatsomus – joka on esimerkiksi new age -uskovainen / salaliittoihin uskova / rokotekriittinen. Vai onko tällainen kommunikointi mahdollista mitenkään?” Koska mahdottomalta tuntuvat tehtävät ovat aina kiehtoneet minua, suostuin siltä istumalta pohtimatta sen kummemmin, pystynkö vastaamaan noihin kysymyksiin. Tällainen juttu sitten julkaistiin Skeptikko-lehden numerossa 2021-1.

Lue loppuun

Maailman osaavin kansa

Kun valmistelimme Suomalaisen tiedeakatemian COVID-ryhmässä kannanottoa Taipuu vaan ei taivu, puhuimme jatkuvasti koulutuksen ja osaamisen keskeisestä roolista. Se on paras rokote salaliittoteorioita, valeuutisia ja holtitonta käyttäytymistä vastaan. Ilman korkeatasoista koulutusta meidän kaikkien käy huonosti, eikä vaan kriisiaikana vaan muutenkin. Käymämme keskustelu toi mieleeni vajaa kymmenen vuotta sitten julkaistun tavoiteohjelman ”Maailman osaavin kansa 2020”. En käy tässä arvioimaan, missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet. Sen sijaan listaan omia näkemyksiäni siitä, millainen voisi olla maailman osaavin kansa. Ajatukseni pohjautuvat alustukseen, jonka pidin silloisen opetusministerin Jukka Gustafssonin pyynnöstä eräässä tavoiteohjemaa valmistelevassa seminaarissa.

Lue loppuun

Konsultaatiota kirurginveitsi kädessä

Sain hiljattain laskun terveyspalveluita tarjoavalta yritykseltä. Siinä pyydettiin maksamaan omavastuu KUNTAKONSULTAATIOSTA. En tajunnut, mistä oli kysymys.  Googlen harvat esimerkit liittyivät kunnille annettavaa konsultaatioon. Tämä merkitys ei sopinut laskun aiheeksi, Yrityksen kotisivuilla sana ei esiinny kertaakaan. Sanan merkityksen selvittäminen paljasti hämmästyttäviä asioita. Se käy hyvästä esimerkistä siitä, miksi emme aina ymmärrä toisiamme.

Lue loppuun

Valtakunnan tason kriisiviestintä

Kriisiviestinnästä puhutaan useimmiten organisaatioiden näkökulmasta. Yritysten maine voi saada pahan kolauksen jonkin skandaalin tai onnettomuuden vuoksi. Siksi konsultit kurssittavat niiden johtoa varautumaan etukäteen tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa ja tehokasta viestintää. Koronaikana olemme saaneet seurata kansakunnan ylimmän johdon kriisiviestintää. Se on ollut – ainakin monen silmissä – pääosin upeaa katseltavaa. Uskottavuutta ja päättäväisyyttä huokuvat ministerit ovat marssineet kerta toisensa jälkeen median eteen kertomaan, mikä on Suomen seuraava askel taistelussa koronavirusta vastaan. Koronapandemia on kuitenkin vasta pieni harjoittelukriisi, paljon pahempaa voi olla tulossa. Siksi tarvitaan huomattavasti järeämpiä keinoja, jotta kansalaisten tiedonsaanti olisi turvattu.

Lue loppuun

Keitä me suomalaiset olemme?

Geneettisesti me suomalaiset eroamme melko paljon muista eurooppalaisista. Se näkyy hyvin tältä geenikartalta .Viime vuosina on myös osoitettu, että suomessa asuu oikeastaan kaksi kansaa. Eikä tällöin tarkoiteta kesäsuomalaisia ja talvisuomalaisia, kuten BBC aikoinaan väitti, vaan sitä, että itä- ja länsisuomalaisten välillä geeneissä on suurempi ero kuin monien eurooppalaisten kansojen välillä. Geenit selittävät kuitenkin varsin vähän siitä, millaisia me olemme. Käyttäytymiseemme ja arvoihimme vaikuttavat enemmän kulttuuri ja uskonto. Kun siihen lisätään kieli, saadaan kokoon suomalaisuuden kivijalka. Tässä jutussa en kuitenkaan pohdi suomalaisuutta itsessään, vaan sitä millainen varsin epäselvä mielikuva syntyy siitä tavasta, millä suomalaisista puhutaan.

Lue loppuun

Miksi koronaepidemiaa kuvaavia lukuja käytetään, vaikka niihin ei voi luottaa?

Kun A-studion Katri Makkonen grillasi pääministeri Marinia koronarajoitusten lieventämispäätöksen jälkeen, hän tivasi päätöksen perustana olevia lukuja. Kun Marinin vastauksessa vilahti maininta R0-luvusta, Makkonen kysyi, mikä on se raja-arvo, mitä korkeammalle se ei saa nousta. Edellä kuvattu liittyy koronaepidemiaan, mutta se voisi olla osa mitä tahansa poliittista keskustelua. Eikä vain poliittista. Oli sitten kyseessä arkinen ostospäätös tai tieteellinen artikkeli, johtopäätösten tekemiseen tarvitaan lukuja. Ne ohjaavat maagisella tavalla ajatteluamme, vaikka tiedämme, että niihin ei voi luottaa. Ne ovat meille faktoja, vaikka ne ovat harvoin totta. Lue loppuun

Mitä yhteistä on Messillä ja korona-asiantuntijalla: molemmat voivat erehtyä

Tutkijat ovat aina valitelleet sitä, että poliitikot eivät ota huomioon tutkimustuloksia tehdessään päätöksiä. Koronakriisi paljastaa kouriintuntuvasti, mistä tässä asiassa on oikeastaan kysymys. Päätöksiä pitää tehdä, vaikka tutkimukseen perustuvaa tietoa ei ole käytössä. Sen vuoksi perinteinen vaatimus tutkimukseen perustuvasta päätöksenteosta ei toimi. Sen sijaan itse tutkijat on nostettu asiantuntijoina korkeammalle jalustelle kuin koskaan. Hekin voivat kuitenkin erehtyä.

Lue loppuun