Kysyin Chat GPT ja Bing GPT-4 -ohjelmilta, mitä ne tietävät venäläisestä mentaliteetista – en sen vuoksi, että oppisin jotakin uutta, vaan verratakseni tekoälyn antamia vastauksia siihen tietoon, mitä minulla on asiasta. ”Tieto” on tietysti omalta osaltanikin suhteellinen käsite. Käsitykseni venäläisistä perustuu siihen, mitä olen itse subjektiivisesti kokenut ja mitä olen muiden kirjoittamina lukenut. Esitin kysymykseni tekoälyohjelmille varmuuden vuoksi kolmella kielellä, englanniksi, venäjäksi ja suomeksi.
Aihearkisto: Elämä ja yhteiskunta
Talouden ymmärtäminen – podcastien herättämiä ajatuksia
Bensan ja sähkön hinta puhuttavat. Korkojen nousu huolestuttaa. Inflaatio pistää miettimään, mihin rahat riittävät. Monet pohtivat, miten yhteiskunnan rahat riittävät tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee. Omien rahojemme käytöstä päätämme me itse, mutta taloutemme liikkumavaran säätelevät meitä suuremmat voimat. Näihin aiheisiin johdattelevat podcastien #62-#64 asiantuntijavieraat Sixten Korkman, Jari Elovaara ja Mikko Kuusela. Jari Elovaara toimii professorina Helsingin yliopistossa, jossa Mikko Kuusela on paraikaa työelämäprofessorina; Sixten Korkman on ollut työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa.
Rasismin nollatoleranssi ja hallituksen tiedonanto
Ensin keskustelu kävi kuumana nollatoleranssista, nyt pohditaan mitä hallituksen rasisminvastainen tiedonanto oikeasti tarkoittaa. Ehkä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä rasismissa on pohjimmaltaan kyse. Hallitus määrittelee sen suunnilleen samaan tapaan kuin Suomen Punainen Risti: ”Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.” Mutta miten ”alempiarvoiseksi määrittely” tapahtuu käytännössä. Sitä yritän selventää.
Eläimet kommunikoijina – podcastien herättämiä ajatuksia
Kaikki eliöt kommunikoivat tavalla tai toisella, myös solut keskenään, kuten Anu Wartiovaara kertoi podcast-jaksossa #19.Jaksoissa #56-#59 keskustelen eläinten kommunikaatiosta laajemmin. Miten ne viestivät toisilleen ja miten ihminen oppisi ymmärtämään niiden viestejä. Asiantuntijavieraina Emma Vitikainen, Tiina Raevaara ja Helena Telkänranta.
Voiko mediaan luottaa – podcastien herättämiä ajatuksia
Maailmankuvamme syntyy suurelta osin median luomien mielikuvien perusteella. Siksi on tärkeä pohtia, voimmeko luottaa mediaan? Heijastavatko sen eteemme heittämät uutiset luotettavasti ympäröivää maailmaa vai onko siinä vääristymiä? Pohdin näitä kysymyksin kolmessa peräkkäisessä podcastissa alan asiantuntijoiden kanssa. Vieraina olivat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Ylen ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoski ja mediatutkimuksen professori Esa Väliverronen. Näiden – ja kymmenien muiden podcastien – kuuntelun voi aloittaa täältä.
Kommunikaation epäonnistumisia Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Liekinkantajat
Kun kirjailijat kuvaavat elämää, he eivät voi välttyä kuvaamasta ihmisten välisen kanssakäymisen ongelmia – niitä kun on kaikkialla. Tarkastelen tässä blogissa, miten kommunikaatiotaitojen riittämättömyys näkyy Ulla-Lena Lundbergin viimeisimmän romaanin henkilöhahmojen elämässä. Kirjailija kuljettaa lukijan kolmen sukupolven vaiheiden läpi päätyen Suomen itsenäistymisen alkuvuosiin. Kuvaus on niin tarkkaa ja myötätuntoista, että lukija pystyy samaistumaan henkilöhahmojen kohtaloihin, elämään heidän elämäänsä.
Todennäköisyyksiä *)
Ihmisaivoissa, kuten varmaan muiden eläinten aivoissa, toimii huippunopea todennäköisyyslaskuri. Sen avulla teemme salamannopeita päätelmiä siitä, miten pitää toimia missäkin tilanteessa. Aivomme päättelevät alle sekunnissa, millainen kohtaamamme ihminen on, onko hän ystävä vai pitääkö häntä pelätä. Aivomme tekevät myös pika-arvion siitä, onko sinne tunkeutunut tiedonjyvä totta tai ei.
Korona pisti yhteiskunnat stressitestiin *)
Yhteiskunnat pistävät pankkeja stressitestiin, jotta saataisiin selville, miten ne selviävät rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Yhteiskunnat joutuivat itse stressitestiin, kun korona aiheutti vakavan häiriötilan. Yhden miehen stressitestilautakuntana annan välilausunnon siitä, miten maailma ja erityisesti Suomi ovat selviytyneet koronan aiheuttamasta kriisistä.
Ääriliikkeitä ja heräämisen aika *)
Kun sain käteeni Matti Virtasen kirjan, rupesin pohtimaan, mitä ”identiteettipolitiikka” tarkoittaa. Kuvittelen tietäväni suunnilleen, mitä tarkoitetaan identiteetillä ja kouluajoilta muistan, että politiikka voidaan määritellä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta kun nämä kaksi asiaa pistetään yhteen, päässäni syntyy vain kysymysmerkkejä.
Kuinka kommunikoida outoihin asioihin uskovan kanssa?
Sain Risto K. Järviseltä sähköpostiviestin, jossa hän kirjoitti: ”Kirjan Väärinymmärryksiä innoittamana rohkenen pyytää, että kirjoittaisit lehteen artikkelin siitä, kuinka skeptikko voi kommunikoida järkevästi sellaisen henkilön kanssa, jolla on täysin erilainen maailmankatsomus – joka on esimerkiksi new age -uskovainen / salaliittoihin uskova / rokotekriittinen. Vai onko tällainen kommunikointi mahdollista mitenkään?” Koska mahdottomalta tuntuvat tehtävät ovat aina kiehtoneet minua, suostuin siltä istumalta pohtimatta sen kummemmin, pystynkö vastaamaan noihin kysymyksiin. Tällainen juttu sitten julkaistiin Skeptikko-lehden numerossa 2021-1.