Bensan ja sähkön hinta puhuttavat. Korkojen nousu huolestuttaa. Inflaatio pistää miettimään, mihin rahat riittävät. Monet pohtivat, miten yhteiskunnan rahat riittävät tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee. Omien rahojemme käytöstä päätämme me itse, mutta taloutemme liikkumavaran säätelevät meitä suuremmat voimat. Näihin aiheisiin johdattelevat podcastien #62-#64 asiantuntijavieraat Sixten Korkman, Jari Elovaara ja Mikko Kuusela. Jari Elovaara toimii professorina Helsingin yliopistossa, jossa Mikko Kuusela on paraikaa työelämäprofessorina; Sixten Korkman on ollut työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa.
Aihearkisto: Podcast
Miten lapsen kieli kehittyy – podcastien herättämiä ajatuksia
Lapsi oppii äidinkielensä hämmästyttävän helposti. Mutta oppinen ei ole suoraviivaista. Lapsi käyttää pitkään sanoja ja kieliopillisia muotoja, jotka aikuisten oppiman kirjakielen näkökulmasta ovat vääriä. Kaiken takana on ihmisaivojen tehokas toiminta. Näitä kysymyksiä pohdin podcast-jaksoissa #65, #66 ja #67 yhdessä kolmen huippuasiantuntijan kanssa. He ovat emeritaprofessori Anneli Kauppinen jolta tuli vuonna 2020 kirja Mistä kieli meihin tulee, professori Klaus Laalo joka on tutkinut paljon lapsen sanaston ja kieliopin kehitystä sekä tutkija Anni Nora joka tutkii aivojen toiminnasta aiheutuvia ongelmia lapsen kielen kehityksessä.
Talouden ymmärtäminen – podcastien herättämiä ajatuksia
Bensan ja sähkön hinta puhuttavat. Korkojen nousu huolestuttaa. Inflaatio pistää miettimään, mihin rahat riittävät. Monet pohtivat, miten yhteiskunnan rahat riittävät tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee. Omien rahojemme käytöstä päätämme me itse, mutta taloutemme liikkumavaran säätelevät meitä suuremmat voimat. Näihin aiheisiin johdattelevat podcastien #62-#64 asiantuntijavieraat Sixten Korkman, Jari Elovaara ja Mikko Kuusela. Jari Elovaara toimii professorina Helsingin yliopistossa, jossa Mikko Kuusela on paraikaa työelämäprofessorina; Sixten Korkman on ollut työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa.
Miten lukea ja kirjoittaa tekstejä? – podcastien herättämiä ajatuksia
Suullinen kasvokkainen dialogi on kielenkäytön alkuperäinen muoto. Se on myös se käyttöympäristö, jossa kieli lapsena opitaan ja jossa sitä aikuisiällä eniten käytetään. Moderni yhteiskunta perustuu kuitenkin paljon myös kirjoitetun kielen varaan. Tieto siirtyy sukupolvelta toiselle suusta suuhun -menetelmän ohella myös teksteinä. Lait ja säädökset julkaistaan kirjallisessa muodossa. Keskustelemme työpaikoilla ja arkielämässä muiden ihmisten kanssa muutoinkin kuin kasvotusten lähettämällä erilaisia viestejä, jotka nykyään ovat melkein yksinomaan sähköisessä muodossa olevia tekstejä. Tekstin kirjoittaminen ja lukeminen on siis osa meidän jokapäiväistä kommunikaatiotamme. Podcast-jaksot #59- #61 on omistettu näille kysymyksille. Asiantuntijoina ovat professorit Pirjo Hiidenmaa, Hanna Meretoja ja Jukka Hyönä.
Eläimet kommunikoijina – podcastien herättämiä ajatuksia
Kaikki eliöt kommunikoivat tavalla tai toisella, myös solut keskenään, kuten Anu Wartiovaara kertoi podcast-jaksossa #19.Jaksoissa #56-#59 keskustelen eläinten kommunikaatiosta laajemmin. Miten ne viestivät toisilleen ja miten ihminen oppisi ymmärtämään niiden viestejä. Asiantuntijavieraina Emma Vitikainen, Tiina Raevaara ja Helena Telkänranta.
Mitä suomen kielelle kuuluu – podcastien herättämiä ajatuksia
Äidinkieli on monella tapaa ihmiselle arvokas pääoma. Se on yleensä tärkein ja helpoin kommunikaatioväline, mutta se on myös olennainen osa ihmisten identiteettiä ja kansaa yhdistävä tekijä. Siksi kaikki siihen liittyvä herättää helposti voimakkaita tunteita. Podcast-jaksoissa #53-#55 pohdin kolmen asiantuntija kanssa suomen kielen nykyistä asemaa ja tilaa. Alla oleva kooste perustuu professori Tuula Onikkijääskön, tutkija Janne Saarikiven ja emeritaprofessori Hannele Dufvan kanssa käymiini keskusteluihin. Koska olen kielentutkija, olen ujuttanut tekstiin myös omia ajatuksiani. Kyseiset kolme jaksoa – ja kymmenet muut podcastit – ovat kuunneltavissa täältä.
Voiko mediaan luottaa – podcastien herättämiä ajatuksia
Maailmankuvamme syntyy suurelta osin median luomien mielikuvien perusteella. Siksi on tärkeä pohtia, voimmeko luottaa mediaan? Heijastavatko sen eteemme heittämät uutiset luotettavasti ympäröivää maailmaa vai onko siinä vääristymiä? Pohdin näitä kysymyksin kolmessa peräkkäisessä podcastissa alan asiantuntijoiden kanssa. Vieraina olivat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Ylen ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoski ja mediatutkimuksen professori Esa Väliverronen. Näiden – ja kymmenien muiden podcastien – kuuntelun voi aloittaa täältä.
Visuaalista viestintää – podcastien herättämiä ajatuksia
Kun puhutaan kieli- ja kommunikaatiotaidosta, tarkoitetaan yleensä kykyä käyttää sanoja ja ymmärtää puhetta ja kirjoitusta. Usein unohdetaan, että suuri osa kommunikaatiosta tapahtuu visuaalisesti. Olennaista on tällöin kyky nähdä ja ymmärtää näkemänsä. On tilanteita, joissa näköaistin välittämä informaatio on keskeisessä roolissa. Tälle teemalle on omistettu jaksot #47-#49. Keskustelen taidemaalari Riikka Lenkkerin kanssa kuvataiteen kielestä, näyttelijä Iida-Maria Lindstedtin kanssa pohdimme teatterin kommunikaatioympyröitä ja tutkija Tuomo Hiippala johdattaa meidät kuvioiden ja diagrammien maailmaan.
Vieraalla kielellä – podcastien herättämiä ajatuksia
Harvoin enää kysytään Do you speak English? Oletetaan, että kaikki osaavat englantia. Osaamista on kuitenkin monenlaista ja englannin kieliäkin on erilaisia. Entä mihin tähtää koulujen kielenopetus: opettaako se välttämään virheitä vai selviytymään erilaisista kommunikaatiotilanteista? Näistä aiheista keskustelin podcasteissa alan asiantuntijoiden Raili Hildenin, Anna Maurasen ja Olli Silvennoisen kanssa jaksoissa #44-#46.
Meitä ohjaavat sanat – podcastien herättämiä ajatuksia
Podcastin Kommunikaation kompastuskiviä toisella tuotantokaudella kolmea peräkkäistä jaksoa yhdistää sama kattoteema. Ensimmäisenä teemana on sanoilla vaikuttaminen, se miten meitä ohjaillaan erilaisilla sanavalinnoilla. Hahmotamme maailmaa sanojen avulla ja siksi on tärkeää, mitä sanoja poliitikot, media tai me itse sujautamme puheeseemme ja missä sävyssä niitä käytetään. Tarkastelussa on kolme ajankohtaista käsitettä ”propaganda”, ”sotarikos” ja ”demokratia”. Vieraina jaksoissa maamme parhaat näiden kysymysten asiantuntijat Mats Bergman, Martti Koskenniemi ja Teivo Teivainen.