Ei huvia ilman työtä – vaihtoon lähtemisen byrokratia

Odottaminen ja valmistautuminen on aina jännittävämpää kuin itse tilanne. Kaikki tuntemattomat muuttujat veivät itseltänikin yöunia ennen vaihtoon lähtöä. Haluankin nyt kirjoittaa kaikista näistä tuntemattomista muuttujat, joita itselläni tuli vastaan vaihtoon lähtiessä. Toivottavasti tämä auttaa muuttamaan joidenkin muuttujia enemmän tunnetuiksi ja vähentämään vaihtoon lähtemisen jännitystä.

Ennen lähtöä

Muistan kuin eilisen sen hetken, kun yliopiston lähtöinfossa sain Korea University:n hyväksymiskirjeen käteeni. Olin niin innoissani, että aloin itkeä enkä käytännössä kuullut lähtöinfosta mitään. Seuraavana päivänä kuitenkin iski stressi; viimein lähteminen oli todellista ja minulla oli vähän yli kuukausi aikaa saada kaikki käytännön asiat kuntoon.

Ihan ensimmäiseksi taisin ostaa lennot. Paperisotaa tuntui olevan niin paljon, että kirjoitin itselleni aikataulun, yhdistäen kaikki eripaikoista annetut infot; mihin päivää mennessä mikin todistus piti lähettää ja mitkä kaikki asiat piti saada hoidettua.

YTHS:n puhelinpalveluun soittelin melkein joka lounastauko rokotus -ja lääkeasioita hoidellen. Sieltä sai onneksi tosi hyvin apua ja muutenkin tietoa terveyteen liittyvistä asioista, jotka kannatti ottaa huomioon vaihtoon lähtiessä. Rokotusten ottamiseen kannatti varata aikaa, sillä jotkut rokotukset vaativat useamman pistoksen ennen lähtöä.

Myös Kelan puhelinpalvelu oli kovassa käytössä. Opintotuki vaihdossa ja todistus siitä vaihtoyliopistolle ja erityiskorvaus lääkkeisiin vuodeksi yhdellä kertaa, vaativat useamman puhelinsoiton.

Vakuutuksia kilpailuttaessa soittelin vakuutusyhtiöihinkin jatkuvasti, kyselin ehdoista ja otin selvää mitä kuului mihinkin vakuutukseen. Yliopisto Koreassa vaati matkavakuutuksen ja olen ikuisesti onnellinen, että otin kunnollisen vakuutuksen, sillä lääkäripalvelut täällä ovat kalliita ja hädän tullessa on tärkeää pystyä olemaan yhteydessä ja luottamaan vakuutusyhtiöön.

Yliopisto täällä Koreassa myös vaati terveystodistuksen, jota varten mietittiin äidin kanssa, milloin olen sairastanut vesirokon. Terveystodistus vaati lisäksi tuberkuloosi testin, joten yksi lounastauko menikin keuhkokuvan ottamiseen.

Noin kuukausi ennen lähtöä kävin Etelä-Korean lähetystössä hakemassa viisumia ison paperipinkan kanssa ja 7 päivää myöhemmin, olin viisumin onnellinen omistaja.

Lentokentälle lähtiessä minulla oli mukana kansio täynnä papereita, joita tiesin tarvitsevani täällä tai ajattelin saattavani tarvita. Passikuvat, vaihdon hyväksymiskirjeet KU:sta ja Helsingistä, passikopioita, viisumikopioita, terveystodistus, rokotuskortti, lääkereseptit, asunnon takuumaksun kuitti, matkavakuutustodistus ja lisäksi varmuuden vuoksi muutama kopio kaikista näistä papereista.

Byrokratia vaihdossa

Lentokentällä maahantulon ja turvatarkastuksen ohi pääseminen ei valitettavasti ollut vielä byrokratian loppu. Korean päässä käytännön asioista selviäminen vaati kuitenkin huomattavasti vähemmän itsenäistä ajattelua. Korealainen yliopisto piti suunnilleen kiinni kädestä ja muistutti useasti mitä piti tehdä ja milloin tai sitten teimme hakemukset yhdessä.

Orientaation toisena päivänä teimme yhdessä opiskelijakorttihakemukset, joihin automaattisesti kuului korealainen pankkikortti mukaan. Pelkästään koreaksi olevan pitkän kaavakkeen täyttäminen oli mielenkiintoista, kun koko luentosalillinen vaihto-oppilaita allekirjoitti papereita, joista kukaan ei ymmärtänyt mitään. Hyvin se korealainen pankkikortti ja opiskelijakortti on kuitenkin toiminut.

Ehkä isoin homma, mikä täytyy hoitaa täällä päässä, on Alien Registration Cardin (ARC) hankkiminen. Sitä varten täytyy varata aika varmaan maailman huonoimmassa nettivaraus palvelussa ja ajan saaminen menee noin kuukauden, parin päähän varauksesta. Koululta saa kaikki kaavakkeet kortin tekemistä, varten ja sen saaminen vaatii immigration officeen vierailun kahdesti ja maksaa noin 25 euroa. Kortti pitää hankkia kolmen kuukauden sisällä maahantulosta ja siitä piti viedä kopio myös koululle. Ilman korttia maasta ei voi lähteä, tai siis voi, mutta palaaminen voi olla hankalaa.

Kun ARC -kortti on onnellisesti lompakossa, olet virallinen ”alien” asukas täällä ja voit keskittyä nauttimaan vaihtoelämästä!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *