Neljäs luentokerta: korkeuskäyriä ja ruututeemakartta

Ruututeemakartan väkertämistä…

Neljännellä luennolla käsittelimme pistemuotoisia aineistoja ja rasterikarttaa. Ruutuaineistoa käyttämällä tein kartan, joka esittää ruotsinkielisten määrää pääkaupunkiseudulla 1km x 1km ruuduilla (kuva 1). Toisin kuin edellisillä luennoilla tekemissämme kartoissa, tässä ruututeemakartassa tulokset voidaan esittää absoluuttisina arvoina. Syynä tähän on se, että arvot esitetään saman kokoisilla alueilla (ruuduilla). Tehdessä karttoja esimerkiksi kuntien sisällä olevista arvoista, piti suhteuttaa luvut pinta-alaan. Tässä tapauksessa pinta-alat ovat kuitenkin samoja. Toinen ruututeemakartan hyvä puoli on se, että ilmiöitä voi tarkastella ilman hallinnollisia rajoja. Pistekarttaan verrattuna se esittää arvot eri luokkina ja väreinä, muttei esitä yhtä tarkasti aluetta, kuin piste.

Karttaa tarkastellessa minua vaivaa se, ettei kuvasta ole heti selvää, mitä aluetta kuvataan. Ilman kuvatekstiä ja legendan selitystä ei heti huomaisi, että kyseessä on pääkaupunkiseutu. Tämän vuoksi luettavuus ei ole mielestäni yhtä hyvä, kuin aiemmin kurssilla tehdyissä koropleettiteemakartoissa. Sanna Jantusen blogissa oli mielestäni hyvin onnistuttu lisäämään paikannimet tekemättä kartasta sekavaa. Myös ruutujen läpinäkyvyys oli mielestäni näppärä kikka.

Päädyin poistamaan joet ja järvet, sillä ne häiritsivät silmää karttaa tutkailessa. Valitsemani neliökilometrin ruutukoko ei ole liian suuri, mutta vielä yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten pienempikin ruutukoko olisi voinut olla sopiva ja tehnyt kartasta luettavamman. Iiris Turusen blogissa käytetty 500m x 500m näytti mielestäni todella hyvältä. Ehkä suurempaa aluetta tarkastellessa suuret ruudut ovat parempia, sillä pienet eivät näkyisi yhtä selkeästi. Kuitenkin pääkaupunkiseudun kokoisella alueella pienet ruudut ovat tarkasteluun sopivampia.

 

Kuva 1. Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla 1km x 1km ruuduilla.

Ruutujen tiedot siis esittävät ruotsinkielisten yhteenlaskettua määrää neliökilometrin alueilla. Eniten ruotsinkielisiä löytyy Helsingistä sekä Kauniaisesta ja sen jälkeen Espoosta. Vantaalta ruotsin puhujia löytyy vähemmän. Nämä luvut eivät ole yllättäviä, sillä Helsingissä on eniten asukkaita ja Vantaalla vähiten (lukuunottamatta Kauniaista), kun vertaa kolmea aluetta. Kuntaliiton (2017) mukaan Kauniaisella ruotsinkielisten osuus väestöstä on jopa 34 prosenttia. Helsingin sisällä suurimmat lukumäärät löytyvät eteläisestä ja keskisestä Helsingistä. Espoossa eniten ruotsinkielisiä löytyy Kauniaisen ympäriltä ja eteläpuolelta. Lukuihin saattaa väkilukujen lisäksi vaikuttaa myös saatavuus ruotsinkieliseen koulutukseen ja palveluihin eri alueilla.

…ja korkeuskäyrien vertailua

Seuraavaksi tehtävänä oli ladata peruskarttalehti Pornaisen alueelta. Latasin Paitulista Maanmittauslaitoksen peruskarttalehden vuodelta 2020. Hetken jouduin kokeilemaan, että millä tavalla saisin tiedoston tuotua QGIS:iin, mutta onnistuin kuitenkin. Sitten jouduinkin muistelemaan, kuinka korkeuskäyrä tulikaan tehdä. Lopputulos löytyy kuvasta 2.

Kuva 2. Korkeuskäyrien vertailua Pornaisen peruskarttalehdellä. Kuvassa violetinsinisellä korkeusmallin perusteella tehdyt korkeuskäyrät. 

Kuvassa 2 on siis vertailtu Pornaisen peruskarttalehden korkeuskäyriä QGIS:in Countour -toiminnolla tehtyihin korkeuskäyriin. Tekemäni korkeuskäyrät värjäsin sinivioleteiksi ja lisäsin niiden paksuutta selkeyden vuoksi. Kuten kuvasta näkee, eriävät linjat toisistaan hieman, mutta kulkevat silti suurin piirtein samoja muotoja pitkin. QGIS:illä korkeusmalleista tehdyt korkeuskäyrät ovat muodoiltaan yksityiskohtaisempia. Joissain kohti erot korkeuskäyrien välillä ovat pienempiä, kun taas toisissa kohti erot ovat paremmin huomattavissa. Peruskartassa on joitain korkeita huippuja, joita QGIS:in korkeuskäyrä ei näytä. Toisaalta on myös sellaisia huippuja ja matalia kohtia, jotka näkyvät vain tekemässäni korkeuskäyrässä.

Tämän luennon aiheet jäivät minulle hieman huonosti mieleen verrattuna muihin kurssikertoihin. Onnistuin kuitenkin ohjeiden avulla tekemään ruututeemakartan ja korkeuskäyrän, johon olin tyytyväinen. Mielestäni Join attributes by location (summary) toiminto on ehkä hankalin sisäistää tähän mennessä kurssilla, joten sen käyttöön tulee vielä tutustua lisää omalla ajalla.

Lähteet

Jantunen, S., 2021. Ruutuleikkejä. Luettu osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/smjantun/ 17.2.2021.

Kuntaliitto, 2017. Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa 2008-2017. Luettu osoitteessa https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruotsin-ja-kaksikieliset-kunnat_0.pdf 17.2.2021.

Turunen, I., 2021. 4. kurssikerta: jälleen uusi postaus ilman nokkelaa otsikkoa. Luettu osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/iiristur/ 17.2.2021.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.