Kuudes luentokerta: maanjäristysten ja tulivuorten sijainteja kartalla

Karttasarja: tulivuoret ja maanjäristysten magnitudit

Kuudennella luentokerralla oli tarkoitus tehdä opetustarkoitukseen sopivia karttoja luonnonhasardeista maailmalla. Kartoissa esitän tulivuorten ja maanjäristysten sijainteja. Karttoja oli tarkoitus tuottaa alunperin kolme, mutta päädyin tekemään vielä yhden lisää, sillä tietoa maanjäristyksistä ladatessani jouduin jakamaan magnitudit yli kolmeen luokkaan, muuten ladattavan tiedon määrä oli liian suuri.

Maanjäristykset ovat vuoden 2016 alusta vuoden 2017 esiintyneitä maanjäristyksiä, eli yhden vuoden aikana esiintyneitä maanjäristyksiä. Ajatuksenani oli ensin ladata maanjäristyksistä tietoa monelta vuodelta, mutta joidenkin tiedostojen koko oli liian suuri ladattavaksi. Toisaalta yhden vuoden maanjäristykset näyttävä kartta kertoo enemmän, sillä siitä huomaa, kuinka paljon maanjäristyksiä oikein esiintyy pelkän yhden vuoden aikana.

Jokaisessa kartassa maanjäristysten magnitudit ovat eri luokkaa. Kuvassa 1 näkyvät pienimmät maanjäristykset (richterin luku 2,5-3), kuvassa 2 sitä hieman suuremmat (3,1-5) ja kuvassa kolme sitäkin suuremmat maanjäristykset (5,1-7) ja kuvassa 4 suurimmat maanjäristykset (7,1-7,9). Yritin ladata tiedot vielä alle 2,5 magnitudin maanjäristyksistä, mutta sivusto alkoi oikkuilemaan ja näytti erroreita toisen perään. Saattoi olla kyse siitä, ettei näitä lukuja vaan ollut tarjolla sivustolla tai sitten niitä ei ainakaan valitsemaltani tarkasteluvuodelta ollut. Pienempien magnitudien maanjäristysten puute ei toisaalta haittaa, sillä jopa 2,5 magnitudin maanjäristyksiä havaitaan/tunnetaan vain joissain tapauksissa. Sitä alemman magnitudin maanjäristykset voikin havaita vain mittaamalla. Näin ollen kartat esittävät maanjäristyksiä, jotka voi tuntea.

Kuva 1. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 2,5-3 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 2. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 3,1-5 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 3. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 5,1-7 magnitudeilla vuodelta 2016.

Kuva 4. Maailman tulivuoret ja maanjäristykset 7,1-7,9 magnitudeilla vuodelta 2016.

Arviointia

Olen tyytyväinen karttojen ulkoasuun. Pohdin maanjäristysten ja tulivuorten merkkien päällekkäisyyttä, ja vaihtelin sitä eri kartoissa. Kuvan 4 kartassa suurin osa maanjäristyksistä olisi peittynyt tulivuorten merkkien alle, jos en olisi siirtänyt tasojen järjestystä. Toisaalta kartoissani on myös parantamisen varaa. Heidi Syrjäläisen blogissa oli kartta, johon oli lisätty maan litosfäärilaatat. Tällainen olisi itsellekin ollut hyödyllinen, jotta voisi verrata pisteiden sijaintia laattojen rajoihin. Varsinkin kuvani 2 maanjäristykset seuraavat hyvin tektonisten laattojen rajoja. Jos kartoissa olisi mukana litosfäärilaattojen rajat, voisi niistä huomata, että laattojen rajat ja esitettävät kaksi ilmiötä liittyvät toisiinsa.

Sen kartasta huomaa, että maanjäristyksiä esiintyy usein tulivuorten kanssa samoilla alueilla. Molemmat ilmiöt esiintyvät usein litosfäärilaattojen rajoilla niiden liikkuessa toistensa suhteen. Maanjäristyksiä voi myös tapahtua tulivuoren magman toiminnan seurauksena. Karttoja vertaillessa huomaa myös, että kuvien 2 ja 3 kartoissa on esiintynyt eniten maanjäristyksiä. Karttani kertovat siis kaksi asiaa: maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy usein yhdessä, ja eniten esiintyy yli 3:n mutta alle 7:n magnitudin maanjäristyksiä. Valtavan suuria, yli 7 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy kyseisenä vuonna hyvin vähän. Suurin mitattu maanjäristys kyseisenä vuonna oli 7,9. Ensimmäisen kuvan pienten magnitudien maanjäristysten vahva keskittyminen Pohjois-Amerikkaan on mielenkiintoista. Onko jakauma kuitenkaan todellisuudessa tällainen? Saattaa myös olla, ettei näin pieniä maanjäristyksiä mitata kaikkialla maailmalla.

Näin jälkeenpäin katsottuna olisi ollut kannattavaa etsiä netistä tietoa, joiden avulla magnitudit olisi voinut rajata järkevämpiin luokkiin. Esimerkiksi UPSeis -sivustolta löytyy tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia eri magnitudien maanjäristyksillä on. Karttojen magnitudien luokittelun olisin voinut tehdä tämän perusteella, pienistä maanjäristyksistä suuria vahinkoja aiheuttaviin. Itse valikoimani luokittelun keskimmäisen luokkavälin 5,1-7 olisin vielä voinut jakaa kahtia, sillä viiden ja seitsemän magnitudin maanjäristysten vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Olisi ollut kiinnostava myös tehdä muutaman muun vuoden ajanjaksolta samanlaiset kartat ja vertailla, ovatko eri magnitudien esiintymisten suhteet samankaltaisia eri vuosina.

National Park Service -sivustolta löytyy kartta litosfäärilaatoista ja siitä, kuinka ne liikkuvat toistensa suhteen. Tätä karttakuvaa ja omiani voisi käyttää opettamaan mannerlaattojen sijainneista, liikesuunnista ja niiden aiheuttamista tulivuorenpurkauksista/maanjäristyksistä.

Lähteet:

Syrjäläinen, H., 2021. 6. kurssikerta. Luettu osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/hesy/ 3.3.2021.

National Park Service, 2020. Evidence of Plate Motions. Luettu osoitteessa https://www.nps.gov/subjects/geology/plate-tectonics-evidence-of-plate-motions.htm 3.3.2021.

UPSeis, 2007. How are earthquake magnitudes measured? Michigan Technological University. Luettu osoitteessa http://www.geo.mtu.edu/UPSeis/intensity.html 3.3.2021.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.