Toisella kurssikerralla tutustuimme karttaprojektioiden käsittelemiseen QGIS:ssä. Sovelluksen oikeasta alalaidasta löytyvästä projektiovalikosta löytyikin sitten paljon tutkittavaa, sillä valinnanvaraa eri projektioiden välillä on ruimasti. Tutustuimme näistä muutamaan ja tarkastelimme erityisesti minkälaisia vääristymiä eri projektiot tuottavat Suomeen niin muodoltaan kuin mittasuhteiltaan. Esimerkiksi aluksi tutkimme etäisyyksien vaihtelua länsirannikon ja itärajan välillä ja opimme samalla käyttämään QGIS-työkaluja. Kurssikerran tavoite oli oppia luomaan karttoja, jotka nimenomaan havainnollistavat projektioiden välisten pinta-alojen vääristymiä.
Koulukirjaesimerkki yleisesti käytetystä kartasta, joka ei todenmukaisesti esitä pinta-aloja on Mercatorin projektio, jonka ominaisuuksiin kuulu pinta-alojen vääristyminen normaalia suuremmiksi napoja kohti suunnatessa. Toisena vertailtavana projektiona toimi Gall-Petersin projektio ja näitä kahta karttaprojektiota vertasin Lambertin projektioon, jossa pinta-alat ovat hyvin todenmukaiset varsinkin Suomen osalta.
Aiemmin opitun pohjalta osasin tietää mistä projektioiden vääristymät johtuvat ja miltä ne näyttävät kartalla visuaalisesti, mutta todellisiin lukuarvoilla esitettyihin tietoihin eri projektioiden ja todellisuuden välisistä eroista en ollut vielä sen kummemmin törmännyt. Varsin hienolta nippelitiedolta vaikuttaa esimerkiksi 8-kertainen ero Pohjois-Suomessa pinta-alojen välillä verratessa Mercatorin projektiota TM35FIN -projektioon. Kuten Juho mainitsee blogissaan, syy pinta-alojen kasvuun löytyy Mercatorin projektion tekotavasta, jossa leikkauspiste maanpintaan on päiväntasaaja, toisin kuin TM35FIN-projektio, jossa leikkauspinta on valittu tarkoituksellisesti juuri Suomen kohdalta.
Alla näkyvässä kartassa näkyy räikein värivalinnoin ilmiön visualisointi. Kartan ilme on lopputulos kokeilevasta asenteesta kartan laadinnassa. Tutustuin siis jälleen kattavasti eri QGIS:n toimintoihin, joista ajatomman tyylikäs todiste on Comic-sans fontin käyttö legendassa. Ei todellakaan ollut niin yksinkertaista löytää legendan fontin tyylin muokkaamiseen tarkoitettu työkalu, joten pidän tätä henkilökohtaisena voittona.
kuva 1. Mercatorin pinta-alasuhde verrattuna TM35FIN-projektioon.
Onni Pörhölä kirjoittaa blogissaan hyvin 2019 miksi Mercatorin projektio on hyödytön kuvaamaan Suomea ja oikeastaan muitakaan alueita tarkemmin. Onni mainitsee muun muassa, että suurimmat vääristymät Suomen pohjoisosissa ovat jopa 700% luokkaa ja ainoa hyödyllinen käyttökohde Mercatorin kartalle on suorakulmaisen luonteensa vuoksi merenkulussa navigointivälineenä.
Onni Pörhölä (2019). Projektiot, aina yhtä hämmentäviä. Luettu 13.3.2021